Veikkaisin, että liittyy jotenkin siiihen, että jäävätkö pääomatulojen tappiot/vähennykset odottamaan tulevien vuosien pääomavoittoja, joista ne voidaan vähentää (viiden vuoden aikaraja), vai hyödynnetäänkö ne alijäämän kautta ansiotuloveron vähennyksenä.
En itsekään aivan tuota asiaa käsitä. Vai käsitelläänkö tappiot ja vähennykset eri tavalla? Voidaanko tappiot hyödyntää vain pääomatulojen kanssa, mutta vähennykset voidaan hyödyntää myös ansiotuloveron kautta?
Kiitos vastauksesta. Jos ymmärsin oikein, Salkunrakentajan kirjoituksessa siis hypätään puhumaan alijäämähyvityksestä, johon voidaan laskea esimerkiksi:
Mutta ei voida laskea:
Juu kyllä se siihen liittyy. Alijäämähyvitys syntyy, jos pääomatulolajin vähennykset ylittää tulot. Se (tai tarkemmin 30%:ia siitä, ensiasunnon koroissa pieni korotus +2%) vähennetään viran puolesta ansiotulojen veroista. Tyypillisesti alijäämähyvitystä tulee, jos on vähennyskelpoisia asuntolainan korkomenoja eikä ollenkaan pääomatuloja, tai sitten omistaa paljon omaisuutta kuten metsää/indeksirahastoja josta ei välttämättä tule joka vuosi juurikaan tuloja mutta tulonhankkimis- ja muita menoja on. Myös vuokra-asunnon remontit varmasti samaan sarjaan. Siltä osin kun alijäämää ei voi käyttää (koska esimerkiksi ansiotulojen veroja on vähemmän tai 1400 euron enimmäismäärä tulee vastaan), vahvistetaan verovelvolliselle pääomatulolajin tappio, jonka voi käyttää kymmenessä vuodessa tulevia pääomatuloja vastaan.
Se on oikeastaan vaan toistoa artikkelista. Se missä menee helposti sekaisin ja mikä saattaa itselläsikin vähän sekoittaa on luovutustappiot. Luovutustappiota ei oteta huomioon alijäämähyvitystä laskettaessa, eli eroaa siinä mielessä artikkelin tilanteesta että ei pääse ikinä vähentämään ansiotulojen veroista. Se osa luovutustappioista joka jää verovuonna käyttämättä, voidaan käyttää viiden vuoden ajan luovutusvoittoja ja muita pääomatuloja vastaan.
Teoriassa ”jemmassa” voinee siis olla vahvistettuna sekä pääomatulolajin tappioita (10v) että luovutustappioita (5v), joskin ensimmäinen on paljon harvinaisempi tilanne kun tavallisesti alijäämän pääsee käyttämään jo samana vuonna ansiotulojen veroista.
Saattaa olla jossain ketjussa mutta en nopeasti löytänyt.
Vuoden myynnit:
Osake a 200€ (osto 850€) tappio -650€
Osake b 600€ (osto 500€) voitto +100€
Yht myynnit 800€ (osto 1350€) tappio -550€
Alle 1000€ myynneissä voitto veroton
Yli 1000€ ostohinnan tappiot vähennettävissä
Kummatkin toteutuu
Mikä on verottajan tulkinta? -550€, 0€ vai peräti -650€
Oman ymmärrykseni mukaan -650e. Luovutusvoitto yhteensä alle 1000e luovutushinnalle on veroton, ja hankintahintojen ylittäessä 1000e on luovutustappio vähennettävissä. Samalla logiikalla tein omat ainoat AOT myyntini tälle vuodelle.
Alla verottajan sivuilta esimerkki, lähde kohdasta “Pienten luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta on rajoitettu” sivulla Luovutustappioiden vähentäminen - vero.fi
" Esimerkki: A myy vuonna 2010 B Oy:n ja C Oy:n osakkeet. Myyntihinnat ovat 500 euroa ja 450 euroa. Osakkeiden hankintahinnat ovat olleet 600 euroa ja 350 euroa. Muita myyntejä A:lla ei vuonna 2010 ole. C Oy:n osakkeiden myynnistä syntyvä voitto ei ole veronalaista tuloa, koska yhteenlasketut luovutushinnat eivät verovuonna ylitä 1 000 euroa. B Oy:n osakkeiden myynnistä syntyvä luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen, koska myöskään luovutetun omaisuuden hankintamenot yhteensä eivät ylitä 1 000 euroa.
Jos mainittujen osakkeiden hankintahinnat olisivat olleet 650 euroa ja 400 euroa, B Oy:n osakkeiden luovutuksesta syntyvä tappio olisi vähennyskelpoinen, koska verovuonna luovutetun omaisuuden hankintahinnat yhteensä ylittävät 1 000 euroa. C Oy:n osakkeiden luovutuksesta syntyvä voitto olisi verovapaa, koska osakkeiden yhteenlasketut luovutushinnat eivät ylitä 1 000 euroa."
Kysymys on ihan kiinnostava symmetriaperiaatteen vuoksi, kun voisi ajatella, että menee samalla tavalla kuten oman asunnon myynnissä.
Tuolla ylemmässä Verohallinnon esimerkissähän se suoraan myös sanotaan, mutta tarkemmin säännökset on rakennettu niin, että TVL 48.6 nojalla vähäiset luovutusvoitot on verovapaita (luovutushinnat alle 1000 euroa) ja TVL 50.2 nojalla vähennyskelvottomia (luovutushinnat alle 1000 euroa ja lisäedellytyksenä, että yhteenlasketut hankintamenot enintään 1000 euroa). Tarkempi sanamuoto on viittaus ylempään mutta yhdellä lisäedellytyksellä, minkä tulee myös täyttyä:
Vähennyskelpoisena luovutustappiona ei pidetä myöskään 48 §:n 6 momentissa tarkoitetuista luovutuksista aiheutunutta tappiota, jos verovuonna luovutetun mainitun momentin mukaan huomioon otettavan omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ovat enintään 1 000 euroa.
Tappioiden kohta hankintamenoista on säädetty käytännössä siksi, että jos myyt vaikka miljoonalla eurolla hankitulla omaisuutta euron hinnalla, 999 999 euron luovutustappio ei jää alhaisen luovutushinnan takia vähennyskelvottomaksi.
Tilannetta on käsitelty suoraan oikeuskirjallisuudessa (Räbinä – Myllymäki – Myrsky 2019):
Tilanteessa, jossa samana verovuonna luovutetaan sekä tappiollisia että voitollisia omaisuuseriä, luovutusvoittojen veronalaisuutta ja luovutustappion vähennyskelpoisuutta on tarkasteltava jokaisen luovutetun omaisuuserän osalta erikseen.
ESIMERKKI. A luovuttaa vuoden 2019 aikana X Oyj:n, Y Oyj:n ja Z Oyj:n osakkeita, joista syntyvät seuraavat voitot ja tappiot:
Luovutushinta Hankintameno Voitto / tappio Veronalaisuus / vähennyskelpoisuus X Oyj 400 € 500 € tappio 100 € vähennyskelpoinen Y Oyj 300 € 100 € voitto 200 € verovapaa Z Oyj 200 € 700 € tappio 500 € vähennyskelpoinen yht. 900 € yht. 1 300 € Esimerkissä voitollinen luovutus on verovapaa, koska verovapauden edellytyksenä oleva yhteenlaskettujen luovutushintojen tuhannen euron enimmäismäärä ei ylity. Tappiot ovat sen sijaan vähennyskelpoisia, koska verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ylittävät tuhannen euron enimmäismäärän.
Näiltä pohjilta samaa mieltä @Rahaisee kanssa eli a:n myyntitappio on vähennyskelpoinen, b:n myyntivoitto verovapaa, eli lopputulos -650e. TVL 48.6 verovapauden edellytykset täyttyy mutta TVL 50.2 vähennyskelvottomuuden ei.
Hyvät perustelut MobiiliVI
Yhteenvetona:
Luovutustappio on vähennyskelpoinen, vaikka myynnit verovuoden aikana ovat alle 1 000 euroa, jos näiden myyntien hankintamenot ovat yhteensä yli 1 000 euroa. Tappioiden ja voitottojen verovapaus määritetään erikseen eikä tappioita vähennetä esimerkiksi verovapaasta voitosta.
Yhteen lasketut luovutushinnat ratkaisevat myyntivoiton verovapauden ja yhteenlasketut hankintahinnat ratkaisevat tappioiden verovapauden.
Miten tulkitaan tappioiden osalta, jos samana päivänä ostan ja myyn eri osakesarjaa ?
Esimerkkinä siis myisin Kesko A ja ostaisin Kesko B osakesarjaa samana päivänä, mutta hieman eri määrän (sarjojen kurssi erosta johtuen) ja vieläpä eri arvo-osuustilille, jos tällä on merkitystä.
Vero-ohje ei tuosta oikein suoraan kerro:
Milloin edestakaista osakekauppaa pidetään veronkiertona?
Oikeuskäytännön perusteella normaalissa pörssikaupassa tapahtunutta edestakaista osakekauppaa voidaan pitää veron kiertämisenä ja luovutustappion vähentäminen voidaan evätä yleensä vain seuraavien edellytysten täyttyessä:
tappiolliseen myyntiin on ryhdytty tilanteessa, jossa verovelvolliselle on kertynyt tai kertymässä luovutusvoittoja, joista hän joutuisi maksamaan veroa kyseiseltä verovuodelta
verovelvollinen on ostanut myyntipäivänä saman määrän samanlaisia osakkeita samaan tai lähes samaan hintaan kuin myyntihinta ja
verovelvollinen ei pysty esittämään verotuksesta riippumatonta syytä osakkeiden myyntiin ja takaisinostoon.
Olennaisessa julkaistussa oikeuskäytännössä (KHO 2004:8, KHO 2009:53 ja KHO 2012:56) ei oteta osakesarjaan kantaa. Lisäksi veronkiertopykälän soveltaminen on tapauskohtaista eli suoria vastauksia laista tai sen esitöistä ei oikein löydy, vaan käytännön soveltumisen edellytykset ovat muodostuneet pitkälti oikeuskäytännössä. Siksi en usko että kysymykseen pystyy vastaamaan tyhjentävästi täydellä varmuudella, jos nyt jollain ei ennakkoratkaisua tai julkaisematonta oikeuskäytäntöä ole saatavilla.
Jos kukaan muu ei tartu kysymykseen, niin pari ajatusta mutulla. Ratkaisujen pohjalta voidaan katsoa, että kaikkien kolmen seuraavan kohdan mitkä jo mainitsit tulee yleensä täyttyä, että edestakaiset osakekaupat voidaan katsoa veronkierroksi:
- tappiolliseen myyntiin on ryhdytty tilanteessa, jossa verovelvolliselle on kertynyt tai kertymässä luovutusvoittoja, joista hän joutuisi maksamaan veroa kyseiseltä verovuodelta tai hänellä on verovuonna muuta pääomatuloa, josta luovutustappio tulisi vähennettäväksi
- verovelvollinen on ostanut myyntipäivänä saman määrän samanlaisia osakkeita samaan tai lähes samaan hintaan kuin myyntihinta ja
- verovelvollinen ei kykene esittämään verotuksesta riippumatonta syytä osakkeiden myyntiin ja takaisinostoon.
Jos kohdat 1 ja 3 esimerkissä täyttyvät, kysymykseksi nousee lähinnä se, ovatko Keskon A ja B -osakkeet tässä yhteydessä rinnastettavissa toisiinsa. Itse sanoisin, että koska kohdan 2 tausta liittyy ratkaisuissa kurssiriskiin eikä täydellistä korrelaatiota eri osakesarjojen markkinahinnan välillä voi olla, voisi olla mahdollista sanoa, että altistut riittävällä tavalla markkinariskille vaihtamalla osakkeesi eri osakesarjaan (markkinoilla on lähtökohtaisesti eri myyjät ja eri ostajat äänivallan ja vaihdon takia) eikä mitään ongelmaa ole. Voi myös olla että kohta 3 ei sovellu eri osakesarjoihin yksinkertaisesti siksi, että toisin kuin samalla sarjalla, kaupat voidaan teoriassa tehdä äänivallan, osakesarjojen pienen hintaeron tai suuremman vaihdon takia. Huomiona myös se, että vaikka KHO:n ratkaisuissa puhutaan minusta vain saman yhtiön osakkeista, käytetään Verohallinnon ohjeistuksessa ja oikeuskirjallisuudessa termejä ”samanlaisia osakkeita” ja ”samoja osakkeita”, mitä eri osakesarjat eivät täysin ole. En toki tiedä onko tämä kirjoittajilta tarkoituksella koska samassa yhteydessä saatetaan puhua myös saman yhtiön osakkeista.
Tästä huolimatta: jos nyt (a) oikeasti teet näitä edestakaisia myyntejä ”keinotekoisesti” (ajatuksellisesti) pelkästään luovutustappion realisoinnin takia eli mitään vilpitöntä mieltä ei ole, (b) kaupoille ei ole muuta syytä esittää kuin verotus eli erot kuten äänivalta tai vaihto eivät vaikuta päätökseesi, etkä (c) tee päiväkauppaa markkinoilla jolloin ostat ja myyt paljon samoja arvopapereita myös tavallisesti, ollaan lähellä niitä tilanteita, joissa VML 28 on katsottu soveltuvan luovutustappioihin. Eri yhtiöiden osakkeisiin tai eri instrumentteihin ajatus ei luonnollisesti sovellu koska koko sijoituskohde vaihtuu. Nyt pysyt Keskon omistajana ja A- ja B-sarjojen markkinahinta seuraa melko tarkkaan toisiaan, ja tällä hetkellä hintaeroa on vain sentti, minkä tuskin voidaan väittävän sijoituspäätökseen paitsi valtavilla kauppasummilla. Tällöin jos et äänivaltaa juuri käytä, joku voisi reaalisesti yrittää väittää, että käyt tosiasiassa kauppaa samankaltaisilla oikeuksilla samaan hintaan, kuten näissä KHO:n tapauksissa on tehty.
Vaikka en itse näe ratkaisujen soveltuvan täydellisesti jo siksi että kyse on juridisesti eri arvopapereista, jos kaikki olosuhteet (a), (b) ja (c) ovat kuten yllä, ja eri osakesarjojen markkinahinta on kauppapäivänä käytännössä sama, itse saattaisin varmuuden vuoksi odottaa seuraavaan päivään ostojen kanssa. Tai vähintään jakaa ostot useammalle päivälle niin samana päivänä ostetaan eri määriä kuin mitä myyty. Ei yleensä ole pakottavaa syytä tehdä käytännössä identtisiä ostoja heti samana päivänä ja jos on, se on yleensä jotain muuta kuin verotus. Se yksinään riittäisi tekemään kaupoista hyväksyttäviä.
En usko että käytetyllä arvo-osuustilillä on lähtökohtaisesti merkitystä, koska luovutustappiot ja -voitot lasketaan verovelvollisen tasolla, jos kyse on siis keinotekoisesta toimenpiteestä vain tätä varten. Mutta jos oikeasti olet vaikkapa perustamassa uutta arvo-osuustiliä eri välittäjälle ja sitä kautta löytyy verotuksesta riippumaton syy samojen osakkeiden myynneille ja ostoille, niin sitten sen tulisi ilman muuta vaikuttaa asian tulkintaan.
Kiitokset, erittäin hyvin jäsennelty vastaus. Ts. pelkästään osakesarjaa (A, B) vaihtamalla saman päivän aikana ollaan edelleen harmaalla alueella, ja on tällöinkin turvallisempi tehdä tappiollisten myynti ja osto eri päivinä vaikka osakesarja vaihtuukin.
MobiiliVI, juuri noin verolakimiehet asian perustelee.
Mutta onko tarkoitus, että verotuksella rajoitetaan voiton tavoittelua?
Järjetöntä, että voitollista kauppaa ei saa tehdä samana päivänä vaan pitää odottaa, että pääsee seuraavana päivänä tappiolle - vain sen takia, että omistaa tappiollista osaketta.
Jos tappiollinen osake on laskussa, pitääkö istua kyydissä koko ajan vai voiko välillä hypätä kyydistä pois ja alentaa hankintahintaa?
Mitenkähän kauppojen mitätöinti käytännössä menisi? Mitätöidään voitollinen myynti ja takaisin osto? Myy 2000€:lla KESKOB, joka on tappiolla 1500€ ostaa samana päivänä takaisin saman määrän KESKOB:tä 1900€:lla. Syntyy nettona 1400€ tappio.
Verottaja poikkeaa ilmoittamastaan osakkeiden myyntijärjestyksestä, mitätöi kaupan ja osakkeiden hankintahinta on edelleen 3500€. Uutena kauppaparina kirjataan osto 1900€ ja myynti 2000€ - nettovoitto 100€. Mutta tähän ei voi luottaa, jos vaikka haluaisi jättää tappiot käyttämättä ja käydä kuitenkin kauppaa kyseisellä osakkeella.
Verotuksen pitäisi olla ennustettavaa, mutta sitä se ei näitä sääntöjä satunnaisesti noudattamalla ole.
Kauppaa saa kyllä tehdä ihan vapaasti. Tappioita et saa vain vähentää verotuksessa jos ainoa syy kaupoille oli verotuksellinen etkä altistunut markkinariskille.
Pari kysymystä osakesäästötilin verotuksesta. Kiitos vastauksista.
Mulla olisi osakesäästötililtä nostettavissa 33516€. Nostot 30000€ asti menee 30% pääomaveron mukaisesti ja ylimenevä 516€ 34% pääomaveron muokaisesti?
Tältä vuodelta minulla on osakekaupoista luovutustappioita noin 1930€. Mikäli nostan osakesäästötililtä 30000€ niin tuo 1930€ vähennetään siitä, eli pääomavero 30% lasketaan 28070€:sta?
Vain voiton osuus on verotettavaa ja lasketaan tuohon 30k rajaan.
Jos tappiot ovat os-tilillä, niitä ei voi nyt vähentää. Jos ne ovat peräisin ao-tililtä, niin sitten voi.
joo tappiot tosiaan tulleet ao-tililtä.
Markkinariskille altistut vaikka et möisikään välissä osakkeita, eri asia on pystytkö hyötymään markkinaliikkeistä.
Verotus ei saa olla koskaan kaupan esteenä eikä vaikuttimena. Markkinoilta voi yrittää tavoitella voittoja millä aikavälillä tahansa.
osakesäästötin tuotot ovat siis osinkoja ja lunastamattomia osakkeiden arvonnousuja (eli siis tilille jää osakkeita joissa arvonnousua ja joita ei ole myyty, mutta näissä varojen nostoissa ymmärtääkseni otetaan huomioon myös osa näistä lunastamattomista arvonnousuista). Eli tuo ao-tililtä tulleet tappiot ovat vähennettävissä näistä?
Yleisperiaate on se, että kaikki pääomatulot (myyntivoitot, osingot, vuokratulot jne.) lasketaan yhteen ja tästä summasta vähennetään kaikki pääomatulojen tappiot, korkokulut jne.