Kannattaa lukea huolella osakesäästötilin verotuksesta. Nostaessasi varoja et nosta vain voittoja vaan suhteessa koko tilin arvonkehitykseen. Jos olet laittanut tilille 50k, sen arvo on nyt 80k ja nostat sieltä 30k niin verotettavaa pääomatuloa on vain (80k-50k)/80k * 30k = 11250 euroa.
Eihän se koskaan olekaan. Saat tehdä minkälaista kauppa tahansa. Kysymys on vain siitä että jos haluat lukea hyväksi tappioita verottaja vaatii tiettyjen ehtojen toteutumisen. Jos tappioita ei hyväksytä niin et silti menetä näitä tappioita ikuisesti vaan voit käyttää ne tulevaisuudessa jolloin hankintahinnaksi merkitään se alkuperäinen hinta.
Koskaan ei kaupankäyntiä sinulta kielletä.
2 tykkäystä
Jos lopetan OST:n niin eikö Nordnetissä tuo 9A-raportti kerro miten koko tilin arvokehitys on kaikkinensa mennyt? Sen mukaisesti maksetaan voitosta veroa, tai tappioista saadaan palautusta veronalaisista pääomatuloista sinä vuonna, jolloin osakesäästötili lakkautetaan. Ja tappioita voi kuitata jopa 10 vuotta.
Myyntivoittojen ja -tappioiden lisäksi sinne on tullut osinkoja, joista myös verotetaan nostettaessa. Osingot eivät näy 9A-raportissa.
Jos et muista tilille tallettamaasi euromäärää, kaikkein helpommin saat voitot näkyviin varmaankin siten, että klikkaat tilin tuottograafista aikaväliksi “Max” ja katsot euromääräistä voittoa.
En ketjusta tai googlesta nopealla etsinnällä löytänyt, mutta miten nämä vuoden lopun myynnit meni verotuksen kannalta, eli saako tämän vuoden tappioihin jos tekee myynnit vielä ennen perjantain päätöstä vai meneekö tuo selvityspäivän mukaan? Itsellä olisi muutama USA- ja Kanada-lappu tappiolla.
Myyntipäivän mukaan menevät
2 tykkäystä
@Werther - hyviä nostoja molemmissa viesteissä. En ole näin välipäivinä valmis avaamaan tätä Pandoran lipasta. Muutenkin alusta soveltuu paremmin lyhyille käytännön kysymyksille ja vastauksille.
Lyhyesti voin silti kommentoida, kun selkeästi vahva kiinnostus aiheeseen. Huomautan heti alkuun, että tämä ei ole puolustuspuheenvuoro Suomen verojärjestelmän epäkohdille, joita kyllä löytyy, tai vähättelyä oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden osalta, koska ne ovat hyvin oleellinen osa kokonaisuutta. Täytyy vaan rajata näkökulmaa.
Verotus perustuu lakeihin, ja kuten missä tahansa lainsäädännössä, on myös verotuksessa politiikan vuoksi omat käytännön näkökulmansa mistä seuraa helposti teoriassa epäoptimaalisia ja hankalasti ymmärrettäviä ratkaisuja. Teorian tasolla taas oikeusvarmuuden ja ennustettavuuden periaatteet ovat tärkeitä verojärjestelmän piirteitä, mutta ei silti ainoita sellaisia, joten se ei ole ainoa kriteeri minkä pohjalta esimerkiksi veronkierron puuttumiseen mahdollistavaa lainsäädäntöä tulee arvioida.
Olen samaa mieltä että Suomen verojärjestelmä ei ole täydellinen yhtälailla kuin Suomen Verohallinto ei sitä ole, mutta jos se yhtään lohduttaa, niin voin kokemuksesta sanoa että asiat ovat meillä melko hyvin moniin maihin, kuten vaikkapa Puolaan, joihinkin Etelä-Amerikan maihin, Afrikan maihin, Intiaan tai jopa Yhdysvaltoihin verrattuna. En tiedä onko esimerkiksi sinulla alalta kokemusta, mutta olet selvästi hyvin pärjännyt veroasioissa Verohallinnon ohjeiden ja muiden julkisten lähteiden pohjalta. Joissakin maissa se on vaikeaa jopa asiantuntijoille ja maallikoille käytännössä mahdotonta.
Ehkä juuri tässä viestissäsi oli ytimessä vaikeus hahmottaa sallitun verosuunnittelun ja kielletyn veronkierron välinen ero. Olisi verovelvollisen näkökulmasta kiva, kun kaikki olisi sallittua, niin voisi poimia rusinat pullasta ja tavoitella vapaasti maksimaalista voittoa. Siihen voi todeta, että vapaata markkinataloutta ja matalaa sääntelyä on nähty vuosikymmeniä esimerkiksi kansainvälisesten suuryritysten ja rikkaiden yksityishenkilöiden verotuksessa - paljon pidemmälle vietynä kuin pelkkiin muutaman tuhannen euron luovutustappioihin - eikä se toimi kovin hyvin kaikkien osapuolten (erityisesti veronsaajien) näkökulmasta. Voittajia siinäkin on, mutta tyypillisesti ne eivät ole hyvinvointivaltioita kuten Suomi. Nykypäivänä erilaista uutta sääntelyä on tullut ja tulee edelleen huomattavalla tahdilla, jolla tavoitellaan erityisesti verotuksen läpinäkyvyyttä ja sitä kautta valtiotason verotulojen turvaamista. Vaikka näistä hankkeista ja tavoitteista oma päänsärkynsä aiheutuu, on siinä minusta hyvät puolensa monesta eri näkökulmista verrattuna vaikkapa 10, 20 tai 30 vuoden takaiseen tilanteeseen.
Sitten kun palataan lähemmäs ydinaihetta, niin veronkiertolauseke (Suomessa lainkohta VML 28) ja sen tarpeellisuus on silti aika pähkinä, ja ikisuosittu vero-oikeuden tutkimusaihe. Aiheesta on kirjoittanut Suomessa erittäin kattavasti esimerkiksi Reijo Knuutinen. Se on epämääräisesti muotoiltuna aika järeä yksipuolinen ”ase” Verohallinnolle puuttua keinotekoisiin järjestelyihin, eikä lainkohtaan ole mahdollista vedota verovelvollisen hyväksi (tästä on käsittääkseni ainakin julkaisematonta oikeuskäytäntöä, ja huonosti kävi). VML 28 soveltamiskynnys on kuitenkin nostettu niin korkeaksi, että en itse suoraan sanottuna koe sitä lainkaan ongelmalliseksi nimenomaan ”tavallisten” yksityishenkilöiden verotuksessa. Maineestaan huolimatta pykälää ja sen vastaavia edeltäjiä on sovellettu onnistuneesti koko pitkän historiansa aikana henkilöverotuksessa vain muutamia kertoja.
Muutamat näistä tapauksista ovat juuri yllämainittuja edestakaisten osakekauppojen luovutustappioita. Yhdessä ratkaisuista tausta muistaakseni oli, että osto- ja myyntihinnat oli sovittu samaksi jo ennalta, mikä on varmasti sinustakin huvittava ajatus tavallisen markkinaehtoisen osakekaupan näkökulmasta. Tappioiden vähentämisoikeuden taustalla on osittain ajatus, että maksat veroa nettotuloista, minkä kanssa tällaisilla kaupoilla ei ole mitään tekemistä. Naiivisti uskon, että koska Verohallinnon ohjeet ovat niin kattavat ja julkinen tietoisuus aiheesta niin laajaa, että jos lukee ohjeita ja tekee osakekauppoja pääasiassa muihin kuin veroihin liittyvistä syistä, ei ole minusta syytä menettää yöunia ainakaan tämän veroriskin osalta. Jos joskus huolestuttaa, Verohallinnolta saa myös tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta, ja se toimii melko hyvin näin yleisiin vuosittain toistuviin kysymyksiin. Jos tätä ohjausta ei hae ja haluaa soveltaa verohyötyjen toivossa, niin metsä välillä vastaa kuten sinne huudetaan.
Painotan loppuun vielä, että oma tulkintani aiemmassa viestissä oli korostetun varovainen, ja yritin sen kyllä tuoda esille. Harvemmin kenenkään on aivan pakko realisoida luovutusvoittoja lähes identtisillä kaupoilla, niin on melkein sama jättää siihen se päivä väliin. Ei sitä tiedä vaikka osakekurssi tippuisi lisää ja lopputulos olisi parempi kuin samana päivänä. Sitä se kurssi- ja markkinariskille altistuminen tekee.
Kysymyksiin lopuksi vastauksena:
- Osakekaupat pörssissä ovat laajasti sallittuja ja niiden luovutustappiot vähennyskelpoisia, kun ei vaan mennä äärimmäisyyksiin pelkät tappiot mielessä.
- Jos edestakaisiin kauppoihin harvinaisesti sovelletaan VML 28, luovutustappiota ei vahvisteta ja verotuksessa menetellään kuten kauppoja ei olisi tapahtunut. Ostettujen osakkeiden hankintameno on siten sama kuin myytyjen osakkeiden alkuperäinen hankintameno, ja ostettujen osakkeiden hankintameno katsotaan omistetuksi siitä ajasta alkaen, kun myydyt osakkeet oli omistettu. Alkuperäinen hankintameno vähennetään sitten kun osakkeet ”aidosti” verotuksessa myydään. Edestakaisen kaupan kulut katsotaan liittyvän veronkiertoon eikä tulonhankintaan joten niitä ei voi vähentää eikä lisätä osakkeiden hankintamenoon. Jos nyt ymmärrän esimerkin luvut oikein, niin uusien osakkeiden hankintamenoa (1900e?) ei huomioida lainkaan eikä mahdollisia edestakaisen kaupan myynti- tai ostokuluja voi vähentää verotuksessa.
28 tykkäystä
Tai koitat siirtää sinne lisää rahaa niin se näyttää sen…
1 tykkäys
Kerrassaan upeaa, että @MobiiliVI jaksat tänne kirjoitella näitä kattavia kuvauksia verojärjestelmästä - niin isoista linjoista kuin pienistä yksityiskohdista. Kirjoituksesi ovat mitä nautittavinta luettavaa! 
12 tykkäystä
Kiitos @ljkangas palautteesta!
Kiinnostavia aiheita eli harrastuksesta menee. Mutta on myös oma lehmä ojassa käydä välillä katsomassa mikä herättää keskustelua niin pysyy jotenkuten ajan tasalla kotimaisen henkilöverotuksen kysymyksistä, kun on sittemmin jäänyt ammatillisesti vähän taka-alalle. Hyvä jos olet pitänyt ja on hienoa jos pystyy tuottamaan minkäänlaista lisäarvoa Inderesin palstalle. Sen verran paljon hyviä kirjoittajia täältä löytyy.
7 tykkäystä
Näin piensijoittajan näkökulmasta sitä silti toivoisi selkeämmin kirjoitettua lakia siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Ilman, että tätä tietoa pitää kaivaa ennakkotapauksista tulkiten.
Teet päiväkauppaa → saat ostaa ja myydä kuten haluat. Olet holdari ja teet vähän harvemmin kauppaa → et saakaan myydä ja ostaa samana päivänä, vaan koetat ennakkotapauksista keksiä, milloi olet turvallisilla vesillä. Tällä hetkellä konsensus on, että jos ostat samat osakkeet seuraana päivänä, olet turvassa. Älytöntähän tuo on, mutta näitä tansseja pitää nyt tanssia.
Omasta mielestäni verotuksen pitäisi olla neutraalia tässä mielessä. Eli ei pitäisi olla eroa, tekeekö veivit samana päivänä tai peräkkäisinä päivinä. Joka tapauksessa markkinariski on hyvin pieni kummassakin tapauksessa ja kun tuon toistat elämäsi aikana 100 kertaa, on markkinariski nolla. Juuri tällaisia älyttömyyksiä verotuksesta pitäisi karsia pois.
Toki voi olla, että samakin päivä käy, jos kaupalle esittää järkevän syyn, joka on muu kuin verojen minimointi. Esim. uskottava sijoitusvinkki Inderesin palstalta.
Itsekin myun juuri läjän turskaa ja nyt sitten odottelen tiistaihin ja ostan samat osakkeet takaisin.
6 tykkäystä
Viestistäni olisi pitänyt ymmärtää, että mielestäni kauppoja ei pitäisi tulkita veronkierroksi ihan riippumatta siitä, tehdäänkä kaupat samana tai eri päivinä ja onko verovelvollinen päivätreidaaja vai ei. Kaikissa tilanteissa kauppojen syytä ei tarvitse verottajalle selvittää ja keksiä syitä verottajan tulkinnan mukaan.
En tietenkään kannata mitään tuollaista mitä kirjoitit
Tästä täysin eri mieltä. Yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaista on kannustaa osakesäästämiseen, tehdä verotuksesta neutraalia niin, että on ihan sama miten sijoittaa ja kuka sijoittaa. Yhteiskunnan kannalta ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista, että tulkinta muuttuu sen mukaan, onko kauppojen välillä 1 tunti tai 15 tuntia.
8 tykkäystä
@Paapaa - ymmärrän käytännön tasolla tuntemukset, samoja kuin omaa veroilmoitusta täyttäessä. On myös oikeusturvan kannalta mietittävä, miten paljon vastuuta omien veroasioiden osaamisesta ja ymmärtämisestä voidaan laittaa yksin verovelvollisen vastuulle. Tästä löytyy omaa oikeuskäytäntöä, mihin en nyt mene. Todetaan vaan minusta ollaan onneksi erityisesti palkan- ja eläkkeensaajien kannalta Suomessa aika hyvässä tilassa. Oikeusturvan kannalta aitoja puutteita löytyy esimerkiksi veroasioiden käsittelyajoista.
Seuraava vastaus ei poista velvollisuuksia eikä siten varmasti helpota yhtään, mutta vastaan vielä viimeisen kerran aiheeseen samalla tavalla kuin ennen, eli laajentamalla näkökulmaa, koska aloituksesi on oikein mainio. Piensijoittajien ohella kaikki sidosryhmät - yrityksiä, tutkijoita ja Verohallintoa myöten - ovat samaa mieltä kanssasi siitä, että yksiselitteinen ja selkeä laki olisi paras vaihtoehto kaikille.
Veronkierron kontekstissa tässä lähestymistavassa puhutaan usein ennaltaehkäisevistä rakenteista. Kun koko verojärjestelmä on looginen ja mahdollisimman hyvin sidoksissa taustalla olevaan taloudelliseen todellisuuteen, ei veronkierron tarvetta tai mahdollisuuksia esiinny, ja kaikki voi elää ja tehdä edestakaista osakekauppaa turvassa ja onnellisina. Tässä maailmassa voidaan tunnistaa verotuksen kannalta kielletty toiminta, määritellä se ja kieltää lailla, eikä mitään epäselvää lain soveltajille jää. Erityisesti yrityspuolella yleisiä säännöksiä on täydennetty valtavan paljon erilaisilla kokonaisuuksilla (ns. erityissäännökset), kuten korkorajoituksen vähennyssäännöksiä tai veroneutraaleihin yritysjärjestelyihin liittyviä edellytyksiä, jotka eivät suoraan mainitse veronkiertoa, mutta pyrkivät lopulta samalla tavalla ehkäisemään epätoivottuja toimia estämällä tietyntyyppisiä rakenteita selkein säännöin, kuten vaikkapa konsernin sisäisten lainojen allokointia ja velkaisia pääomarakenteita verotuksen takia. Välillä nämä lainsäädännöt ovat ”osuneet kohteisiinsa” paremmin, välillä huonommin, mutta se on eri keskustelu.
Maailma kuitenkin muuttuu niin nopeasti kuin politiikka ja verolainsäädäntö siihen pystyy, eikä ole aina yksiselitteistä tai edes yksimielistä, minkä tulisi olla kiellettyä ja minkä ei. Osittain tällaisista syistä lakiin on tarvittu myös niin kutsuttuja jälkikäteisiä rakenteita, joilla voidaan puuttua kokonaisuutena veronkierroksi katsottuun toimintaan. Nämä tapaukset kohdistuvat pääasiassa yksittäistapauksiin, jälkikäteen - ja tässä mennään juuri yleislausekkeen VML 28 päänvaivaa aiheuttavalle alueelle. Lainsäätäjä elää tällöin todellisuudessa ja tiedostaa, että hänen ei ole mahdollista määritellä tästä hetkestä ikuisuuteen tyhjentävästi niitä tapoja, joilla veronkierto eli käytännössä keinotekoinen verojärjestelmälle vieraiden etujen tavoittelu voidaan määritellä ja tehokkaasti estää etukäteen säädetyllä aineellisella oikeudella. Näiden veronkiertosäännösten sisältö on tarkoituksella osittain jätetty määritettäväksi lainsäätäjän tason sijaan lain soveltamisen tasolla, eli se tehdään käytännössä verotus- ja oikeuskäytännössä. Taustalla on yhdistelmä erilaisia tavoitteita, joista pääasiallisena ei ole verovelvollisen oikeusturva, vaikka siihenkin on asiassa omat mekanismit.
Tässä vaiheessa kun näitä avoimia veronkiertolausekkeita on, päädytään ongelmaasi, eli pelkästään lain sisällön ymmärtämisen sijaan piensijoittajan voi olla etukäteen vaikea sanoa, mikä on lakipykälän sisältö. Eli mikä on veronkierron näkökulmasta tarkalleen sallittua ja mikä on kiellettyä. Haluaisit siis realisoida verotappioita vuoden lopussa mutta et oikeasti luopua yhtiön osakkeista. Pitäisikö edestakaisissa osakaupoissa odottaa minuutti, tunti vai päivä? Pitääkö määrän olla sama, vai riittääkö, jos myyn 1000 osaketta ja ostan 999 osaketta? Voisi yleisesti sanoa, että käytännön tasolla piensijoittajien edestakaisiin osakekauppoihin puuttumisessa ammuttaisiin kärpästä haulikolla. Vaikka se voi tuntua henkilökohtaiselta vainolta, en rehellisesti sanottuna usko, että se on lainsäätäjän, veronsaajan eikä edes Verohallinnon intressissä. Myös Verohallinto organisaatiotasolla (ilkeitä yksittäisiä virkailijoita, jotka saa mielihyvää, toki aina löytyy) kohdistaisi verotuksen toimittamiseen varatut rajalliset resurssinsa mielellään fiskaalisesti merkittäviin asioihin, eikä käyttäisi aikaa pieniin osakekauppoihin. Eikä tätä asiaa varmasti heidän strategisista painopisteitä löydykään.
Jos ymmärrät tausta niin ehkä ajattelet, että ratkaistaan koko ongelma jättämällä tietyt toimijat - eli nyt piensijoittajat - kokonaan veronkiertolausekkeen (tai muiden velvollisuuksien) ulkopuolelle, koska kuten kaikki tiedämme, mitään fiskaalista intressiä siinä ei ole. Mutta sitten kierretään kehää ja päästään määrittelemään ”piensijoittajan” käsite sekä se, mitä verotusmenettelylain osia sovelletaan ja mitä ei. Vaikka tehokkuusperiaatetta tämä ehkä näennäisesti edistää, on monesta näkökulmasta myös tarpeellista huomioida muita verotuksen periaatteita, kuten oikeudenmukaisuusperiaate, minkä näkökulmasta poikkeusryhmät ovat yleisesti hankalia ja järjestelmän näkökulmasta ne kaventavat aina veropohjaa ja sitä kautta tekevät siitä monimutkaisemman, jolloin lopputulos on itseasiassa usein päinvastoin kuin toivomuksesi. Monet teoreettisesti aidosti monimutkaiset kokonaisuudet koskevat sitä paitsi valmiiksi vain elinkeinotoimintaa ja erityisesti suuryrityksiä tai kansainvälisiä suursijoittajia, ja vaikka nämäkin pääomatulojen säännöt ja yleiset tilanteet vaikeilta tuntuvat, voisi niiden tulkinnan sanoa olevat pääosin hyvin vakiintunutta, selkeää ja isot muutokset oikeustilassa harvinaisia. Lisäksi tiettyjä helpotuksia verolainsäädännöstä oikeasti löytyy esimerkiksi veronkorotusten määrämisten, luottamuksensuojan ja vilpittömän mielen arvioinnissa, jossa tehdään lakiin perustuvaa hajurakoa ”maallikkojen”, asiantuntijoiden ja vaikkapa eri asteisten laiminlyöntien väliselle kohtelulle.
Ehkä lopulta nyt haen tällä lopulta vain sitä, että veronkierron ehkäisyn tausta on pitkä ja laaja. Vaikka nämä(kin) KHO:n ratkaisut turhilta ja vääriltä tuntuisi, taustalla on vaikeita oikeudellisia kysymyksiä, joiden vuoksi näitä ”tansseja” joskus tarvitaan. @Monopoly_of_bees yllä kommentoi hyvin, että pelkästään tätä yksittäisenä mielipiteenä voi lähestyä monista eri näkökulmista. Myös piensijoittajien kannattaa olla varovaisia ja noudattaa tässäkin ohjeita tunnollisesti, mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että KHO:n ratkaisut ovat aika ääritapauksia ja mielestäni täysin johdonmukaisia, Verohallinnon ohjeet tältä osin aika selkeät (voit myös soittaa ja kysyä) mikä osaltaan edistää piensijoittajan oikeusturvaa ja pykälän soveltamiskynnys piensijoittajaan on teoreettisesta tulkinnanvaraisuudestaan huolimatta aidosti erittäin korkealla. Kansainvälisessä, laajassa ja ammattimaisessa toiminnassa ajattelen asiasta hieman eri tavalla.
Ehkä ylimpään lainaukseen mainitsen, että ymmärrän ”näillä älyttömyyksillä” koskevan edelleen edestakaisten osakekauppojen veronkiertoon liittyvää epävarmuutta. Sen osalta olen sitä mieltä, että juuri tämä veronkierron ehkäisemisen keinovalikoima ja VML 28 soveltamiskynnys on verotuksessa melko irrallinen ja itsenäinen kysymys. Se kelluu omassa oikeustilassaan selvästi erillään monista yleisemmistä verotuksen kysymyksistä ja ongelmista. Jos haet älyttömyyksillä isompia teemoja kuin juuri tätä aihetta, niin en päässyt niihin itse kiinni ja vastaus saattoi mennä ohi.
7 tykkäystä
Eksyksissä osakesijoittamisen ominaisuuksien osalta niin KHO kuin monet keskustelijat täälläkin.
Verottaja on ohjeistanut käyttävänsä first in first out perusteena arvo-osuustilin osakelajien hankintahintojen määrittelyssä niitä myytäessä. Nyt poikkeaa omasta ohjeestaan ja sotkee omat ohjeensa.
Jos osakesäästäjä ei realisoi salkussa olevia tappioita häntä käytännössä verotetaan tuloista, joita ei todellisuudessa ole.
Henkilöverotuksessa voitto ja tappio realisoituu myytäessä. Näin tämäkin on ohjeistettu .
Verosuunnittelu on laillista ja järkevää toimintaa.
Julkisessa pörssissä tehty kauppa realisoi voiton tai tappion. Oli ostojen ja myyntien väli 1min, 1 vrk tai ihan mitä vaan.
Pörssissä hinnat voivat liikahtaa milloin tahansa ja liikkeen suuruuskin voi yllättää. Eli kyllä altistuminen tapahtuu jo lyhyessäkin ajassa. KHO:n äänestyspäätöksissä paistaa jäsenten kokemattomuus pörssiosakekaupan luonteesta.
Pörssin ulkopuolinen sopimuskauppa on erikseen. Sen yhteydessä voi tehdä kauppoja, joiden yhteydessä todellista markkina-altistusta ei tapahdu.
4 tykkäystä
Itse olen tähän asti jättänyt menemästä ratkaisujen perusteluihin ihan siitä syystä, että niistä alkaa olla jo aikaa enkä muista enää nähneeni aiheesta erityisemmin alan keskustelua. Haasteena sinunkin aiemmassa viestissä, mihin yritin - toki kaukaa hakemalla - vastata, oli minusta enemmän ennustettavuuden ja oikeusvarmuuden puute. Se on epäilemättä yleisen veronkiertolausekkeen kiistaton ongelma. Tässä tapauksessa esimerkiksi Verohallinnon ohjeistusta edestakaisista kaupoista on melko helppo seurata ja näen isommat puutteet muualla.
Ymmärrän kyllä silti näkökulman. Sisältöön en silti edelleenkään mene enempää kuin lainauksella (Knuutinen 2020).
Luovutuksen kohdistamista verotuksellisesti sopivaan hetkeen ei sellaisenaan voida pitää veron kiertämisenä. Voittojen ja tappioiden ajoittaminen on hyväksyttävää verosuunnittelua. Realisointeihin pohjautuva järjestelmä antaa mahdollisuuksia verosuunnitteluun, koska sijoittaja-verovelvollinen voi itse päättää, mitä hän realisoi ja milloin realisoi – kunhan tekee sen aidosti.
Jäljelle jää silti hyvä kysymyksesi, onko pörssikauppa muuttunut niin paljon 10-20 vuodessa, että ratkaisujen taustalla olleet taloudelliset olosuhteet eivät enää päde. Ratkaisuistahan 2004 aloitti edestakaisten kauppojen ja veronkierron tulkinnan saagan, missä vaiheessa kysymysmerkkejä oli paljon, 2009 hyväksyi seuraavana päivänä tehdyn pörssikaupan ja lopulta 2012 pörssikauppaa koskeva ratkaisu lopulta vakiinnutti ”yhden päivän säännön”. Tämän paketin pohjalta on Verohallinnon ohje on laadittu ja samanlaista tulkintaa olen nähnyt eri lähteissä. Kokonaisuus on sen verran tuore ja oikeustila uusimman ratkaisun jälkeen selkeä, että en itse odottaisi vähään aikaan suurempaa muutosta.
Oikeustila on siis näin. Sen voi aina jättää hyväksymättä vääränä tai epäoikeudenmukaisena, mutta helpompaa voi olla hyväksyä ja välttää täysin identtisiä kauppoja samana päivänä kun ei se mitenkään täysin kohtuutonta ole. Voit myös itse hakea ennakkoratkaisua ja valittaa niin pitkälle kuin pääset jos koet tulkinnan vääräksi. Olisin piensijoittajana vain iloinen jos se menestyy.
4 tykkäystä
Olen hieman kauhuissani seurannut kun twitterin puolelle osa ihan omalla naamalla kertoo tehneensä veromyyntejä ja ostavansa takaisin x päivän päästä. Markkinariski toteutuu mutta jos on erikseen mennyt ilmoittamaan että tekee näin niin luulisi että ainakin julkkissijoittajien kohdalla verokarhu saattaakin nostaa käpälän pystyyn virheen merkiksi.
Monihan lisää hieman huumorilla “tämä ei ole sijoitussuositus” tekstin viesteihinsä. Vähintään yhtä tärkeä olisi kirjoittaa “tämä ei ole veromyynti” silloin jos veivailee poikkeuksellisen paljon vuoden vaihteen ympärillä.
6 tykkäystä
Vähän härnäävät eksyksissä olevaa karhua.
1 tykkäys
En mäkään tuolla tavalla syöttäisi verottajan lapaan. En tiedä, käyttäisikö verottaja ikinä jotain twiittiä todisteena, vai meneekö homma niin että verovelvollinen voi aina toimittaa oman selvityksensä jos verottaja ei tuon mahtipykälän turvin jotain kauppaa halua huomioida. Eli ehkä twiittaajatkin voivat lopulta todeta: “Läpällä twiittasin. Oikeasti tuli varma palstavinkki Inderesin foorumilta, että nyt kannattaa myydä koska pää.-hartiat ja MACD ja kynttilät ja sentimentti ja ROI ja P/E.”
2 tykkäystä
Nimeni on Jussi Ahde ja teen tässä veromyynnin.
3 tykkäystä