Hei, onko täällä porukalla kokemuksia vertaislainauksesta?
Itse olen päättänyt laittaa noin 35-40% salkusta vertaislainoihin, saavuttaakseni 100€ (12-13,5% P/A) kuukausittaisen kassavirran ( ennen veroja ). Pohdintojen jälkeen tulin siihen tulokseen että käytän vain Mintosta, ja sielläkin rajaan vain luotettavimmat loan originaattorit jotka tarjoavat lainoille buyback takuun ja myöskin maksavat korot myöhässä olevista lainoista. Sijoitan vain lainoihin jotka ovat maksimissaan 3kk pituisia joten koko portfolia on nostettavissa ulos vain 3kk varoitusajalla teoriassa. Koin tämän järkevimmäksi vaihtoehdoksi kun yhä tutustun E- ja Mreit osakkeiden maailmaan, joita minulla on jo Degirossa jonkin verran.
Minkälaisia kokemuksia teillä on vertaislainauksesta? Miten vertaislainaus käyttäytyy samankaltaisessa kriisissä kuin 2008?
Taitaa olla sen verran uusi ilmiö ettei ole taantumasta/lamasta kokemuksia. Vertaislainauksessa hajauttaminen on sekin tarpeen ja ihan mukavasti sujuu oman kokemuksen mukaan, Fellow Financen (FF) kautta. Itse on päätellyt että järin päteviä keinoa taantumaa vastaan ei ole, lähinnä kait hajoitus. Alan toimijoiden suosituksen mukaan olen hajauttanut noin sataan eri kohteeseen, näistä yrityslainoja on 75%. Kun sijoitettujen eurojen kokonaismäärä kasvaa (korkotuoton + lisäsijoitusten kautta) tulee yksittäisen sijoituksen kokoa suurentaa. FF:ssa oli alkuvuodesta selvä pula yrityslainakohteista sijoittajan kannalta, nyt tilanne on suotuisampi. Pari yrityslainasijoitusta on mennyt oikeudelliseen perintään, se reitti vaikuttaa olevan perin verkkainen ja saa nähdä miten sieltä omansa saa pois.
Onkohan Interesin 10 € tavoitehinta otettu jostain utopiasta. Kurssi ei ole koko pörssissä olo aikan noussut kuin hädin tuskin yli 8 €. Olikohan tarkistuksen paikka arvossa ja myös laskentakaavassa?
Takaisin maksettujen lainojen määrä tuntuu lisääntyvän kun aika kuluu. Olen vuoden ollut lainanantajan ja koko ajan on maksamattomien lainojen määrä kasvanut. Vuodessa olen saavuttanu 5 % tuoton. Lupaukset olivat melkein kaksinkertaiset. Olenkin alkanut vähentämään lainoja.
Tässäkin taidetaan katsoa kertoimia tuonne vuoden päähän, mutta olen samaa mieltä että eiköhän näitä ennusteita jouduta jossain välissä tarkistamaan pikkaisen alaspäin jos samanlainen “kehitys” jatkuu
Taantuma-aikaan vaikea nähdä lähes mitään omaisuusluokkaa kauhean houkuttelevana sijoituksena, enkä niinikään usko taantuman ainakaan hyvää tekevän vertaislainaamiselle sijoitusmuotona. En kans näe vertaislainaamisessa oikein muuta keinoa suojautua taantumalta kuin hajauttamalla lainasijoitukset. Jos esim sijoitat 500 lainaan, tuskin ne kaikki 500 lainaajaa samassa työpaikassa on töissä. Maantieteellinen hajauttaminenkin voisi ainakin teoriassa toimia suojakeinona - taantuma ei välttämättä iske joka valtioon yhtä voimakkaasti, missä esim Fellow toimii. Salkun voi toki myös rakentaa korkean luottoluokituksen lainoista. Aika näyttää miten toimiala pärjää taantumassa, se on ihan hyvä spekuloida ja hahmotella erilaisia skenaarioita mielessä.
Pieni lisäys, että on eri asia tarkastella asiaa (taantumaa) esim fellowin osakkeenomistajan kuin lainasijoittajan näkökulmasta. Kuvitellaan, että tulee 2008 finanssikriisin kaltainen globaali lama. Fellow Financella alkaa lisääntyä äkisti luottotappioita. Lainasijoittajat nostavat markkinakorkoja, joka vaikuttaa negatiivisesti sivuston houkuttelevaisuuteen lainaajien näkökulmasta. Lainaajien määrä vähenee ja koska Fellowin liikevaihto muodostuu käytännössä kokonaan lainaajilta perityistä palkkioista, Fellowin liikevaihdon kasvu tyrehtyy. Tämä näkyy luonnollisesti laskevana osakekurssina ja tulevissa osingoissa.
Tilanne ei välttämättä ole yhtä dramaattinen lainasijoittajan näkökulmasta. Salkussa realisoituu luottotappioita, joillain enemmän, joillain vähemmän. Se laskee vuosituottoa, mutta sijoittajien asettamat nousevat markkinakorot kompensoi jonkinverran asiaa. Tämäkin on vain yksi skenaario, eikä välttämättä pidä kutinsa todellisessa elämässä.
Niin kauan kuin perintäyhtiöillä menee hyvin, myös lainabisnes kukoistaa esim. Fellown tapauksessa. Heikentyvä takaisinmaksu asettaa paineita myyntisopparille. Samalla asiakkaalla alkaa jo nyt olla useita keissejä perinnässä, jolloin luottojen lisäostot ovat perinnälle koko ajan riskisempiä ja diskontatut kassavirrat epävarmempia. Huono talouskehitys tulee nopeuttamaan kehitystä. Keskilainakoko on alalla vieläpä jatkuvasti kasvussa ja perintäfirmat eivät tätä halua. Tämä on mielestäni koko ajan suurin riski vertaislainoissa.
Omasta mielestä vertaislainojen tuottojen tulisi kestää tasoalennus, jonka putoavat myyntihinnat aiheuttaisivat. Mielestäni esim Fellowissa sijoittajille kelpaa liian matalat tuottoasteet. Luodulle lainasalkullehan et mahda juuri mitään, jos luottikset ottavat askeleen ylemmäs ja tappiot alkavat lisääntyä omassa salkussa tulevaisuudessa. Porrasmainen luottotappioiden lisäys tekee muista omaisuuseristä kiinnostavampia ja sijoitusvarallisuus äänestää todennäköiseseti jaloillaan.
Mulla on vertaislainasalkussa tavaraa hieman yli 20000€ edestä ja bruttona korkoja tulee n. 200€/kk. Moneen vuoteen ei ole tullut lainkaan luottotappioita ja aikaisemmat mitä tuli, olivat Lainaajasta ja Bondorasta.
Kaksi suurinta markkinapaikkaa ovat Mintos ja PeerBerry, näissä on yhteensä n. 95% vertaislainasijoituksistani. Hajauttaminen on tärkeää ja myös se, että valitsee kelvollisen lainanmyöntäjän. Tähän asti meno on ollut varsin tasaista.
Ei käynyt ihan näin. Jostain sitä rahaa vain valuu näihin riskisempiinkin sijoituksiin. korot pysynyt oikeastaan samalal tasolla kuin olivat koko kesän. Voi olla että tämän kulutusluottoregulaatioaikakaudella ja nollakorkoaikakaudella, suunta on vais alaspäin näidenkin tuitoissa.
Tällä hetkellä reilu 7% nettovarallisuudesta. Mintoksen kautta toimivien lainanmyöntäjien luotettavuutta voi arvioida explorep2p.com -sivuston kautta. Muutama Mintoksenkin kautta toimiva lainanmyöntäjä on mennyt nurin, joten tämän takia lainanmyöntäjä kannattaa valita huolella. Se pelkkä buybackin olemassaolo ei siis riitä.
Kassavirta on tosiaan mukavaa ja tasaista. En kyllä yli 10% osuutta näihin oikein viitsisi laittaa, sillä riskitaso on korkeampi kuin osakkeissa. Harmillista on myös se, että koroista menee vero vuosittain, joka hidastaa salkun kasvua.
Korkotaso näissäkin vaihtelee sykleittäin. Mintoksessa joskus tekee tiukkaa saada edes 10% korkoa kun taas toisinaan voi saada hyviltä lainaajilta jopa 16% korkoa. Nuo korkeamman koron lainat sitten kyllä usein maksetaan ennenaikaisesti takaisin. Ensimmäiset vertaislainasijoitukset tein muistaakseni jo v. 2012, joten siitä alkaen on näistä kokemusta. Keskimäärin vuosituotto on ollut n. 12% tasoa ja näyttäisi, että se on realistinen pitkän aikavälin taso mitä odottaa (tosin tästä menee vielä se 30% ”karhulle”).
Minä olen uskaltanut laittamaan 30% sijoituksistani, noin 80 tuhatta.
Alkaa olla kiva kuukausitulo, yli tonnin pitkään ollut
Hajautus on 17 eri sivustoon.
Itsellä ollut Mintoksessa myös pieni osuus kiinni.
Voisiko kokeneemmat vielä selventää miten vertaislainojen verotus menikään? En ole nostanut palvelusta vielä mitään ulos.
Yhden verottajan ohjeen löysin että verotetaan vasta kun nostetaan palvelusta omalle tilille mutta mikä tämä SamiK:n kommentti oli että “koroista menee vero vuosittain” ?
Itse ainakin olen ilmoittanut esim Mintoksesta saadut korot Omaverossa niin että; Korkotulot, Latviasta. eikä mitään muuta erittelyitä, siihen vain kokonaiskorkomäärä vuodelta. Helppoa ja kivaa, toisinkuin Degiro- kauppojen raportointi. joka ikinen kauppa pitää itse näpytellä Omaveroon, ja tarkistaa sitten vielä EKP:n sivuilta sen hetkiset valuuttakurssit, jos kaupppa vieraassa valuutassa. Täälä netissä mainostettiin että riittää kun printtaa välittäjältä saatavan statementin tapahtumista mukaan niin verottaja hoitaa, vaan ei kuulemma kuulu heille. Mutta nyt taisin poiketa jo aiheesta ja pahasti
Tuo tutkimus koskee vain yhtä jenkkialustaa nimeltään Lending Club. Toinen palveluntarjoaja joka on perustettu ennen finanssikriisiä on vuonna 2005 perustettu brittiläinen Zopa. Mikäli sen omaan blogiin on uskominen niin laskukausi ei tunnu juuri missään: Zopa’s performance during the 2007/8 recession
