Ohjeistus oli 5-7% joten sinne osuttiin juuri ja juuri. Raportti tarjoaa muun muassa tämmöistä:
EBIT has been decreasing due to a highly competitive market as well as other external factors, putting pressure on profitability in the market.
2021 on ohjeistusta hiukan nostettu:
Outlook 2021
Revenue (bnEUR) 16-17
EBIT margin (%) before special items 6-8
Total investments¹) (mEUR) approx. 1,000
Ja vielä nämä pitkän tähtäimen suunnitelmat:
Long-term financial ambitions
Revenue: Grow faster than the market and be market leader in revenue
EBIT margin: At least 10 percent
Free cash flow: Positive each year
ROCE: Minimum 20 percent over the cycle
Olitkin nämä jo varmaan lukenut, mutta valitettavasti en osaa tarjota muuta tietoa kun mitä he kertovat.
Tämä on hyvä kysymys ja rupesin itsekin tätä selvittelemään kun rupesi kiinnostamaan. JayJay tuossa ylempänä jo vastailikin. Lukaisin yhden suht tuoreenanalyysiraportin Vestaksesta, jossa myös pureuduttiin tuohon aiheeseen. Tiivistettynä about näin heidän näkemys:
Kilpailu lisääntynyt ja tuonut painetta katteisiin. Average selling price per Megawatt laskenut, eli alemmat katteet. Lisäksi oli ollut ylimääräisiä takuukustannuksia 175 MEUR, rankkojen salamointien takia. Toimari sanoi että nämä olisivat one-off ja ei tulisi enää jatkossa näitä kuluja. Nämä analyytikot odottavat, että marginien lasku olisi tässä. Myyntihinnat stabiloituisivat nyt, kiinteät kustannukset tulisivat alas jonkin verran, ja katteita saadaan parannettua tästä eteenpäin. Lisäksi uskovat että service liiketoiminnan hyvä momentum jatkuu. Tämä huoltobusiness on hyväkatteista, 27,4% katteet. Eli kasvava laitekanta ison sales backlogin ansiosta kasvattaa edelleen isompaa asennettua laitekantaa, service business kasvaa ja nostaa katteita sitä kautta.
Kasvua tavoitteleva tuulivoimayhtiö, onko ekologinen ja sosiaalisesti kestävä? Tuulimyllyjä on nyt jo paikoin aivan helvetin liikaa ja tuulivoimayhtiöt vain etsivät uusia paikkoja tuulimyllypuistoille. Kasvutavoitteet tulee täyttää ja tulosta tehdä. Jos tavoitellut kasvutavoitteet täyttyvät, niin alkaa kartat täyttyä myllyistä, vuosi vuodelta. Tulee mieleen tupakkayhtiöt vanhoina aikoina. Yhtiön tuloksen yläriviä kasvatetiin etsimällä uusia tupakoitsijoita, hakeutumalla uusille mantereille ja maihin, kun Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta ei löytynyt kasvua. Kiitos tupakkayhtiöiden kasvutavoittelle, niin vaikkapa koko Kiina on tupakansavuinen maa nykyään.
Tuulimyllyjen tieltä hakataan metsää isot hehtaarit, lisäksi myllyille pitää tehdä voimalinjat valtavan leveältä, joka vie myös metsäalaa. Uusia teitä pitää rakentaa myllyille, jotka nekin haukkaa hehtaareja. Luonnolle arvokkaita kohteita menee näiden vuoksi ja etenkin linnusto kärsii tuulivoimapuistoista. Monesti tuollainen metsälue on metsätalouden osalta käyttökiellossa, koska on arvokkaita elinympäristöjä, metsälakikohteita, uhanalaisia lajeja ja hakkuut eivät täyttäisi sertifiointeja jne. Mutta kun tuulivoimapuisto bygätään pystyyn, niin alue voidaan hakata.
Merelle tehtynä tuulivoimapuistot ovat järkevämpiä.
Mutta ei kiitos ja kiitos ei tällainen sijoituskohde yksityissijoittajat voivat valita energiamuodoista kestävimmät menetelmät ja yhtiöt. Aurinkovoima, biokaasu, maalämpö ja geotermiset energiatuotannot kunniaan! Myös maakaasu ja ydinvoima parempia vaihtoehtoja siirryttäessä muihin muotoihin. Myös turpeella tuotettu energiakin on järkevämpi ratkaisu Suomessa luonnontilan kannalta. Olen huolissani metsäluonnon puolesta sisämaahan rakennettujen tuulivoimaloiden vuoksi.
Nyt kuulosti postaus sellaiselta musta tuntuu heitolta, että oksat pois.
Suosittelen lukemaan IEA:n tai Irenan sivuilta tuulivoimasta, erityisesti Offshorepuolen tulemisesta. Kyllä se trendi on vahvasti siirtymässä merelle, koska on yksinkertaisesti parempi sijainti ja potentiaalista pinta-alaa huomattavasti enemmän.
Allekirjoitan kyllä väitteesi tuulivoimapuistojen sijaintien optimoinnin osalta ja näiden sijoittamista pitää välttää vaikkapa aarniometsäalueille.
Pari kysymystä;
-Miten turvetuotanto on millään tavalla järkevää luonnontilan kannalta?
-Miten aurinkovoima säästää suomen metsiä enemmän kuin tuulivoima (no okei, ehkä sillä että kukaan järkevä ei rakenna suomeen aurinkovoimalaa)?
-Maalampö taitaa olla nimenomaan lämpö? Taitaa tarvita sähköä rinnalle.
Samaa mieltä siitä että tuulivoimaloita pystyttäessä pitää ottaa huomioon metsät ja siks juuri merelle sijoittaminen on tulevaisuutta. En nyt kuitenkaan lähtisi nykytilanteessa jyrkästi tuulivoimaa vastaan.
STOCKHOLM (Nyhetsbyrån Direkt) During the first half of 2021, the Danish wind power company Vestas intends to carry out a split so that each existing share is divided into five. This is stated in the notice prior to the Annual General Meeting, which was announced on Friday morning. At the time of writing, the Vestas share is trading at around DKK 1,069. The share went strong for most of 2020, but has recently fallen back from the top levels just after the turn of the year, which was over 1,500 Danish kroner. Johan Lind +46 8 5191 7954 Nyhetsbyrån Direkt
No nyt. Korkki kiinni ja katsotaan maanantaina uusiksi.
JA sen verran edes asiaa tähän, että kannattaa laittaa vaikka Googleen “tuulivoimalan perustaminen”, niin jo löytyy muutama ihan perustason artikkeli, josta näät vaikkapa lupaprosessia jne mitä pelkästään Suomessa tarvitaan ja sieltä näkee myös mitä vaatimuksia ym on.
edit. ja ei sinänsä, tuo oli tuollainen mielipidepalstan avautuminen, mutta ei kuulu kyllä mielestäni tänne. Jos hommaa vastaan on lähtökohtaisesti jo periaatetasolla, niin kannattaa mennä vaikkapa Greenpeace.fi foorumille mielummin.
edit. vai kävikö tuolla ilmi (en kerennyt lukemaan tuota tähän väliin), että on nimenomaan kyse rakennuttajasta ja tuulivoimalakokonaisuuksien rakennuttamisesta? Vai oliko kyse nimenomaan tuurbiinitehot ja asennettujen turbiinien määrä? Laitoksenhan voi periaatteessa rakentaa kuka tahansa ja käyttää siellä Vestaksen turbiineja.
Ei viitsi tänne ihan jokaista projektia julkaista, mutta tänään tuli niin monta julkaisua että laitetaan ne yhtenä pakettina tänne. Hyvät huoltosopparit vielä näissä mukana.
Tätä on odotettu! Veikkaus osui oikeaan. Mutkalammelle 69 voimalaa.
“Vestas will supply six V150-4.2 MW turbines running in a 4.3 MW operating mode, as well as 63 V162-6.0 MW turbines from its EnVentus stable. Once commissioned, Mutkalampi will be one of the largest onshore wind projects in the Nordic region.”
Kunhan saavat vain tarpeeksi hartsia, jotta saavat siivet valmistettua. Markkinoilla on aika pula raaka-aineista. Toi V162 on ainakin ikävässä vaiheessa, kun uutta siipeä pitäisi tehdä koko ajan, mutta viivästyksiä tuppaa tulemaan.
Eipä ollut hääppöinen kvartaali kummallakaan tanskalaisella tuulivoimayhtiöllä. Etenkin Vestaksen osake ottaa nyt kunnolla dunkkuun, -16% tätä kirjoittaessani.
The supply chain instability and cost inflation caused by the pandemic is continuing to impact the wind power industry.
Based on these circumstances, and the impact these are expected to have for the remainder of the year, Vestas is updating its full-year guidance on EBIT margin before special items, which is now expected to be around 4 percent (previously 5-7 percent). Vestas still expects revenue of EUR 15.5-16.5bn, including Service, and total investments) below EUR 1,000m in 2021.
Liikevaihdon ennusteitahan otettiin vähän alas jo aikaisemmin.
The company now expects full-year revenue of 15.5 billion euros ($18.2 billion) to 16.5 billion euros ($19.3 billion), down from previous forecast of 16 billion euros to 17 billion euros, it said in an earnings statement Wednesday.
Vestas kertoo yhdeksi pääasialliseksi syyksi heikentyneeseen kannattavuuteen toimitusketjuun ja komponenttipulaan liittyvät ongelmat. Jos olettaisi, että tämä on kuitenkin ohimenevä ongelma, niin eilinen kurssireaktio tuntui aika rajulta…?
Lisää ongelmia kannattavuuden kanssa tulevaisuuden outlook tuleville kuukausille on jo negatiivinen liikevoitto. Voikohan huoltotoiminta nostaa Vestaksen pinnalle?
Olen ollut vuosia Vestaksen osakkeenomistaja ja minua huolettaa, että “hyvät vuodet” on haaskattu kannattavuusongelmissa ja nyt alkavat “huonot vuodet”, kun korko on korkealla ja investointipäätökset jäävät tulematta. Esimerkiksi tänä vuonna ei ole tehty yhtä ikistä tuulivoimalan investointipäätöstä, syynä nyt tietysti myös hallituksen sekoilu investointiympäristön kanssa, mutta myös markkinan saturaatio. Monilla markkinoilla onneksi menee hyvin.
Vestas toimitti Suomeen Q2/2023 83% vähemmän turbiineja kuin vuotta aiemmin. Seuraava osari on 8. marraskuuta, kiinnostavaa on nähdä onko gamesan ongelmat vain gamesan ongelmia. Ko. paja meni pari miljardia tappiolle vain yhdessä kvartaalissa.
