Sulatellaampa ketjua syväjäästä näin heinäkuun helteillä. Itseltäni Viafiniä ei vielä salkusta löydy mutta yhtiö vaikuttaisi tutkiskelun perusteella ihan kelpo sijoitukselta. Yhtiö toimii tylsällä, mutta kriittisellä toimialalla ja kasvutilaakin riittää vielä vuosiksi ihan kotimaassakin. Kassaa on myös messevästi (liiketoiminta tuottaa sitä myös kokoajan lisää hyvään tahtiin ) ja jos se saadaan allokoitua alkuvuoden kaltaisiin EV/EBIT 5x yrityskauppoihin niin tässähän on käsillä oikein herkullinen kasvukeissi.
Aloitin tutkimuksen laajasta raportista ja rapsan alkupuolella ihmettelin Ollin tarinoita sekavasta organisaatiosta. Kävin sitten itse katselemassa tätä tytäryhtiöhimmeliä vuosikertomuksesta ja kyllähän se vähän hymyilytti lukiessa, kun listattiin toistakymmentä konserniin kuuluvaa tytärtä… Täälläkin ainakin yhdessä viestissä on rakennetta ihmetelty. Ymmärrän pointin tässä, että paikallisesti toimivat tytäryhtiöt saavat toimia ”vapaasti” ja toisaalta ostettujen liiketoimintojen avainhenkilöt sitoutetaan vähemmistöosuuksien avulla. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että tällainen toimintamalli tulee ennemmin tai myöhemmin tiensä päähän firman kasvaessa. Hallinnon keskittäminen on nyt vain tehokkaampaa kuin usean hallinnon ylläpito, eikös vain. Organisaatiota on siis jossain vaiheessa pakko yksinkertaistaa tehokkuuden nimissä, mutta tämä olisi iso muutos etenkin nykyisille vähemmistöosakkaille ja muille tytäryhtiöiden johtohenkilöille. Miten te muut näette tämän asian? Onko tulevaisuudessa siintävä mahdollinen organisaatiomuutos oikea riski vai onko huoleni turha?
Kolikon kääntöpuolena (tytär)yhtiöt ja niiden vetäjät on helpompi pitää tulosvastuussa erillisinä yhtiöinä sen sijaan, että sekoittuvat yhden suuremman yhtiön massan alle minne ongelmatapaukset mahdollisesti vain piiloutuvat. Minun mielestä se ja sama onko monta yhtiötä kunhan tulosta tulee ja johto pelaa. Konsernilukujen konsolidointi kuitenkin yksinkertaista puuhaa.
Joo ja yksityissijoittajan näkökulmasta myös se on ihan kivaa, että pääsee käsiksi kaikkien tytäryhtiöiden taloustietoihin. On siis mahdollista käydä ihan vaikka Finderista vuosittain katsomassa, että miten homma rullaa eri puolilla Suomea. Näin ei tietenkään olisi, jos tytäryhtiöitä olis vaikka vain liiketoimintasegmenteittäin.
Tällä hetkellähän toimintamalli näyttää toimivan ja yrittäjämäisellä mallilla yritysostot on kohtuullisen helppoja toteuttaa, kun integraatiovaiheessa kärjistetysti vaihtuu vain logo haalarin selässä ja ehkä ERP-järjestelmä (laajassa raportissa kerrottiin yhtiön käyttävän moderneja järjestelmiä, joten on syytä olettaa, että käytössä on joku näppärä pilvipalvelu). Voiko nykyinen kevyt integraatio olla kuitenkin ongelma tulevaisuudessa, jos yhtiön organisaatioita joskus yksinkertaistetaan? Ei välttämättä, mutta yhtiön sisällä on varmasti kuitenkin useampaakin erilaista johtamiskulttuuria, joista pitäisi muovata jonkinlainen yhtenäinen malli.
Pohjimmainen syy miksi haastan tätä tytäryhtiöhimmeliä on se, että meistä kukaan ei tiedä miten vapaasti alueyhtiöt saavat toimia. Jos nykyisellään alueyhtilöiden toimareilla on “vapaat kädet” niin firman koon kasvaessa niin tästä voi ehdottomasti aiheutua ristiriitoja yhtiön sisäisesti. Toisekseen olisi myös mukava tietää miten vapaasti alueyhtiöt saavat rekrytoida uutta työvoimaa. Jos malli on taas hyvinkin vapaa niin jossain vaiheessa yhtiön kasvaessa voidaan tulla tilanteeseen, jossa esimerkiksi työnjohtajia/muita päälliköitä on palkattu liikaa suhteessa konsernin kokonaisuuteen. Ja koska Viafinin liiketoiminta ei oikein skaalaudu niin tällainen tilanne olisi vähintäänkin haasteellinen kannattavuuden näkökulmasta.
Jos nyt on niin, että alueyhtiöillä on melko vapaat kädet tehdä mitä lystää ja ne paisuvat koossa niin tehostustoimet tulee siis jossain vaiheessa olemaan välttämättömiä. Kaikille päälliköille, nykyisille sekä tuleville vähemmistöosakkaille ei mitenkään riittäisi haluamansa tasoista työtehtävää ja tässähän on jo ainekset merkittävään muutosvastarintaan ja “aivovuotoon”.
Ampukaa nämä ajatukset alas, mikäli löytyy jotain tietoa alueyhtiöiden toimintamalleista, joilla edellämainitun skenaarion voisi kumota. Itse en vain ehkä osta sitä ajatusta, että tämä nykyinen malli olisi kovinkaan ketterä ja kustannustehokas enää 5-10 vuoden päästä, jos firma onnistuu kasvamaan. Jos olisi niin miksei muutkin yhtiöt toimi merkittävissä määrin näin?
En ole työoikeusjuristi tai asiasta tiedä valtavasti, mutta voisiko tuo alueyhtiöjako nimenomaan auttaa kannattavuuden hallinnassa? Kullakin alueella selkeät tuloslaskelmavastuut ja kulut eivät ”huku” konsernihimmeliin. Lisäksi, olettaisi mahdollisuudet YT-neuvotteluihin ja irtisanomisiin olevan paremmat jos yhtiöt alueellisia? Jos alue A aliperformoi, niin siellä omat YTt ja muut alueet sitten voivat jatkaa toimintaa normaalisti ja rekrytoida lisää. (Eos onko juridisesti näin triviaalia)
Miksi muut eivät operoi näin on varmaan toiminnan selkeys ja mahdolliset kulusynergiat? Helpompi varmaan controlling etc adminin osalta jos liiketoiminnat samassa yhtiössä. Ja säästöjä paikkapaikoin sitten. Esim isompi työ hankkia alihankkijalta jokin palvelu ja sitten laskuttaa kaikki tytäryhtiöitä vs. kaikki bisnes samassa firmassa ja yksi soppari alihankkijan kanssa.
Laajassa raportissa olen tainnut omia ajatuksiani avata kyseisestä mallista ja siinä on kyllä plussia ja miinuksia. Käsittääkseni Viafin Servicen hallinto emoyhtiössä on hyvin ”lean” eikä yhtiössä ole kovinkaan montaa päällekkäistä organisaatiota/hallintoa. Tytäryhtiöt ovat usein perustettu uutena toimipisteinä alueille, missä on liiketoiminnallista aktiviteettia. Usein tytäryhtiöissä on myös vetäjät/aluepäälliköt, jotka on varta vasten valittu kyseinen teollisuusalueen tai teollisuusalan vetäjäksi joko osaamisen tai asiakassuhteidensa tai vaikka työntekijäsuhteidensa vuoksi. Lisäksi yhtiöissä saattaa olla omistavaa muuta henkilöstöä.
Tämä luo tottakai kannusteita kehittää ja kasvattaa yhtiötä paremmin kuin palkkatöissä ollessa. Jossain vaiheessa varmasti malli tulee tiensä päähän ja koko alkaa olla niin iso, että pitää siirtyä yhtenäisempään rakenteeseen, mutta mikäli organisaatio ns. pysyy näpeissä, en näe ainakaan lähitulevaisuudessa vielä tarvetta muuttaa rakennetta. Puhutaan kuitenkin ehkä sitten useiden satojen miljoonien liikevaihtoa tekevästä yrityksestä, jolloin varmasti tämä kevyt hallintorakenne tulee hieman vastaan.
Vähemmistöjähän myös pyritään ostamaan Viafinin omistukseen asioiden edetessä oikeaan suuntaan ja myös Viafinin omaa osaketta on usein mukana kannusteina tytäryhtiöiden omistuksen lisäksi. Eli yhä useammasta firmasta tulevaisuudessa vähemmistöillä olisi vain pieni omistusosuus, kun liiketoiminta on saatu jaloilleen hyvälle potentiaaliselle tasolleen.
Kasvua alueittain on mielestäni vaikea saada merkittävästi ellei alueelle tule lisää tehtaita tai toimintaa. Tässä mielessä myös rönsyily yksittäisten tytäryhtiöiden toimesta on mielestäni jossain määrin rajattu.
Mutta ehkä vastatakseni kysymykseesi, organisaatio kyllä yksinkertaistaa itse itseään kokoajan ja en näe, että vaikka emoon tulisi isompi hallinto-organisaatio hoitamaan kasvaneita tyttärien määriä, ei se vaikuttaisi toimipisteiden operatiiviseen henkilöstöön juurikaan mitenkään. Samanlaisina pieninä vähemmistöinä ne voisi toimia kuin tähänkin asti. Ehkä pientä säätöä järjestelmien uudistamisesta ja muusta normaalista voisi tulla, mutta kai se on ihan normaalia, että kun alkaa isommaksi kasvaa niin eri asioita tulee yhtenäistää brändi ja toimivuuden ja raportoinninkin näkökulmasta.
Mutta voin myös kysellä tästä hieman Heikki Pesun ajatuksia ensi viikolla, kun tulos tulee!
Ja jos on muita kysymyksiä Viafinin toimitusjohtajalle niin laittakaan tulemaan.
Tässä on Olli Koposen ennakkokommentit, kun Viafin julkistaa Q2-katsauksensa ensi viikon maanantaina.
Teollisuuden kunnossapidon osaaja Viafin Service julkistaa Q2-katsauksensa maanantaina 5.8.2023. Kausiluonteisesti hiljaisen Q1:n jälkeen odotamme Q2:n olleen Viafinille selkeän kasvun kvartaali. Markkinatilanne ei arviomme mukaan merkittävästi ole alkuvuodesta parempaan muuttunut, mutta heikko vertailukausi sekä tehdyt yritysostot tukevat kasvunäkymää. Tuloksen odotamme kasvavan liikevaihdon kasvun mukana, mutta marginaalin jäävän vertailukauden tasolle liikevaihdon koostumuksesta johtuen. Tuloksen lisäksi seuraamme yritysostojen integraation etenemistä ja vaikutusta yhtiön lukuihin. Lisäksi seuraamme kommentteja markkinan ja teollisuuden aktiviteetin piristymisestä.
Osake treidaa edelleen P/E 10x tämän vuoden ennustetulla tuloksella, kun oikaisee nettokassan pois. Ja tämä vaikeassa taloustilanteessa, missä bisneksen mehukas projektipuoli on käytännössä nollassa.
Viafinin kanssa tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia (osa vakavia ja osa sisältää huumoria).
Yritysostojen tekeminen. Yhtiö tuntuu olevan ostojen suhteen todella kranttu, mistä kertoo viimeaikainen hiljaisuus yritysostomarkkinalla sekä viimeisimmän oston huokea hinta. Yritysostoilla tuskin saadaan kassaa käytettyä, sillä ostotahti on hidas ja Viafin on melkoinen kassakone, joka luo koko ajan uutta kassavirtaa vanhan päälle.
Pääoman palautus. Viafinin osinkotuotto% on nyt jo kelpo 3,5 jos oikein muistan (silti alle osinkopuolueen maagisen 5:n rajan). Voitaisiinko osinkoa nostaa? Yhtiön kassavirtaprofiilikin sen sallisi.
Omien osakkeiden osto ja mitätöinti. Viafinilla on jo hallussaan 3,4 %:ia koko yhtiön osakekannasta. Tätä varmasti allokoidaan tuleviin yrityskauppoihin avainhenkilöiden sitouttamiseen. Mutta voisiko osan tästä potista mitätöidä? Tälläkin tavalla saataisiin taas osinko nousuun.
Vakavasti ottaen yhtiön pitäisi siis joko nostaa yritysostojen tahtia (pitäen laadun korkeana) ja näin käyttää pursuileva kassansa, tai palauttaa pääomia omistajille tavalla tai toisella. Viafinin kassavirtaprofiili on niin hyvä, että rahoja on turhaa hillota yhtiön tilillä tyhjän panttina.
Kiitos kattavasta vastauksesta! Tästä organisaatiorakenteesta ja erityisesti siitä, miten vapaasti tytäryhtiöt saavat toimia olisi vielä lisäksi mukava kuulla toimitusjohtajankin näkemys Tässä vielä muutama muukin kysymys Pesulle:
Miltä yrityskauppamarkkinä näyttää? Onko yhtiöltä syytä odottaa liikkeitä lähitulevaisuudessa vai säästelläänkö kassaa myöhempää käyttöä varten?
Onko omien osakkeiden mitätöinti mahdollinen vaihtoehto vai aiotaanko osakkeita käyttää vain yrityskaupoissa/henkilöstön palkitsemisessa?
Miten arki viimeisimpien ostettujen yritysten kanssa on lähtenyt sujumaan? Onko tullut vastaan kenties positiivisia tai negatiivisia yllätyksiä?
Tässä vielä lisäyksiä @Olli_Koponen . Onko yhtiöllä vielä realistista kasvuvaraa ja ostettavaa Suomen markkinalla? Milloin ulkomaille laajentumisesta voisi tulla ajankohtaista ja mitkä ovat houkuttelevia maita?
@JHeiskanen Eipä taida yhtiön käteiset olla ”turhan panttina” kun viime vuonnakin muistaakseni korkoa käteiselle saatiin puoli miljoonaa euroa. Käteisen optioarvo nykyisessä markkinassa sekä tulevien vuosien mahdollisen vielä huonomman Suomen taloustilanteen aikana on niin erinomainen, että itse säilytän kyllä käteiset mielelläni Viafinin holvissa.
Ja kasvuvaraan Suomessakin on saatu vastaus: uusia toimipisteitä voidaan perustaa lisää ja nykyisten toimiposteiden valikoimaa voidaan laajentaa huomattavasti, sillä kustakin toimipisteestä ei vielä löydy kaikkia mahdollisia palveluja ja on luvattu että siihen yritetään lähivuosina panostaa. Viafinin kohdemarkkinan vuotuinen liikevaihto on 2000M€ vs Viafinin liikevaihto 80M€. Kasvun rajat eivät tule vastaan seuraavan parin vuosikymmenen aikana ainakaan.
Edit. Nyt löytyi
Tarkasteluajanjakson (1.1.2024-30.6.2024) luvut ovat tilintarkastamattomia (IFRS).
Huhti-kesäkuu 2024 lyhyesti
Liikevaihto oli 26,6 (21,3) miljoonaa euroa, nousten 24,8 prosenttia.
Käyttökate (EBITDA) oli 2,0 (1,4) miljoonaa euroa, nousten 43,9 prosenttia.
Liiketulos (EBIT) oli 1,6 (1,1) miljoonaa euroa, nousten 40,2 prosenttia.
Yhtiö tiedotti 28.5.2024, että Eemil Kronqvist on nimitetty Viafin Service Oyj:n talousjohtajaksi sekä Viafin Servicen johtoryhmän jäseneksi 1.7.2024 alkaen.
Tammi-kesäkuu 2024 lyhyesti
Liikevaihto oli 41,6 (37,7) miljoonaa euroa, nousten 10,3 prosenttia.
Käyttökate (EBITDA) oli 2,6 (1,8) miljoonaa euroa, nousten 42,7 prosenttia.
Liiketulos (EBIT) oli 1,8 (1,2) miljoonaa euroa, nousten 45,5 prosenttia.
Kauden tulos oli 1,5 (1,0) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja oli 0,4 (3,5) miljoonaa euroa.
Rahavarat olivat 7,4 (15,6) miljoonaa euroa, vastaten 2,12 (4,41) euroa per osake ilman omia osakkeita.
Henkilöstö oli katsauskaudella keskimäärin 592 (keskimäärin 514 tilikaudella 2023).
Viafin Service Oyj vahvisti palveluvalikoimaansa ostamalla OT Service Oy:n 29.2.2024.
Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että tilikaudelta 2023 maksettiin osinkoa 0,55 euroa osakkeelta.
Viafin Servicen näkymät vuodelle 2024
Yhtiö arvioi tilikauden 2024 liikevaihdon kasvavan (75,4 miljoonaa euroa vuonna 2023) ja tilikauden suhteellisen liiketuloksen (EBIT-%) paranevan (5,5 prosenttia vuonna 2023) viime tilikauteen verrattuna. (muuttumaton, julkaisu 26.2.2024)
Suomessa teollisuuden kunnossapidon palveluita tarjoava Viafin Service julkisti maanantaina aamulla selvästi odotuksia paremman Q2-raportin. Liikevaihto kasvoi odotuksiamme vahvemmin ja myös tulos oli selvästi odotuksiamme parempi. Yritysostojen integraatio näyttäisi raportin perusteella sujuneen hyvin ja kunnossapidon kannattavuutta on saatu parannettua. Näkymien perusteella markkinan kysynnässä on vielä epävarmuuksia, mutta yhtiö uskoo parantavansa kannattavuutta myös H2:lla. Ohjeistus jäi ennalleen odottaen sekä liikevaihtoon että tulosmarginaaliin kasvua. Kokonaisuutena raportti oli oikein hyvä vahvistaen odotuksiamme tuloskasvusta tänä vuonna.
Heikki Pesu kävi tänään aamulla Ruoholahdessa @Olli_Koponen haastattelussa ja vastaili myös @Jokke3 ja @JHeiskanen muutamiin kysymyksiin videon loppupuolella. Yleisesti ottaen sanoma tuntui olevan, että oikeaan suuntaan edetään, mutta hissukseen, ja että kasvulatua riittää Suomessa vielä aivan tarpeeksi. Myös kannattavuudessa on kuulema vielä varaa parantaa.
Selvästi odotettua paremman Q2-raportin julkaissut Viafin Service on pystynyt parantamaan tekemistään isolla rintamalla. Lisäksi yritysostojen integraatio on sujunut hyvin ja loppuvuodesta kannattavuuden odotetaan paranevan entisestään. Viafin Servicen toimitusjohtaja avaa haastattelussa alkuvuoden lisäksi organisaatiorakennetta ja kasvumahdollisuuksia Suomessa.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:12 H1:n pääkohdat
00:44 Selkeä tulosparannus
01:39 Kunnossapitopalveluiden kehitys
02:46 Projektiliiketoiminta
03:38 Yritysostojen integraatio
06:13 Yritysostomarkkina
07:01 Kassavirta vertailukautta heikompi
08:03 Kannattavuuden odotetaan paranevan loppuvuonna
08:55 Kevyt ja yrittäjähenkinen organisaatiorakenne
11:21 Kasvulatua riittää Suomessa
Noihin minun kysymyksiin oli tosiaan vastattu jo joskus aiemmalla haastatteluvideolla, eikä kauheasti uutta asiaa tullut. Mutta. Mun mielestä on aina mielenkiintoista seurata, miten toimitusjohtajat vastaavat kysymyksiin, eikä pelkästään, että mitä he vastaavat. Tässäkin tapauksessa sai sen suhteen paljon miettimisen aihetta taas.
Vois hyvinkin kuvitella että noin vanhoista jutuista on kaikki ns. tilinpäätöksensä tehneet…
Minua ainakin kiinnosta kovasti seurata miten yhtiö pääsee eteenpäin tuolla combolla kun ovat hankkineet tuulivoimahuoltoa, ja aikaisemmin ovat touhunneet jo kaasun kanssa, niin eikös tulevaisuuden vety-hommissa nuo ole kovaa valuuttaa?
Itseltäni Viafiniä ei vielä salkusta löydy mutta yhtiö vaikuttaisi tutkiskelun perusteella ihan kelpo sijoitukselta. Yhtiö toimii tylsällä, mutta kriittisellä toimialalla ja kasvutilaakin riittää vielä vuosiksi ihan kotimaassakin. Kassaa on myös messevästi (liiketoiminta tuottaa sitä myös kokoajan lisää hyvään tahtiin 
) ja jos se saadaan allokoitua alkuvuoden kaltaisiin EV/EBIT 5x yrityskauppoihin niin tässähän on käsillä oikein herkullinen kasvukeissi.
Täälläkin ainakin yhdessä viestissä on rakennetta ihmetelty. Ymmärrän pointin tässä, että paikallisesti toimivat tytäryhtiöt saavat toimia ”vapaasti” ja toisaalta ostettujen liiketoimintojen avainhenkilöt sitoutetaan vähemmistöosuuksien avulla. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että tällainen toimintamalli tulee ennemmin tai myöhemmin tiensä päähän firman kasvaessa. Hallinnon keskittäminen on nyt vain tehokkaampaa kuin usean hallinnon ylläpito, eikös vain. Organisaatiota on siis jossain vaiheessa pakko yksinkertaistaa tehokkuuden nimissä, mutta tämä olisi iso muutos etenkin nykyisille vähemmistöosakkaille ja muille tytäryhtiöiden johtohenkilöille. Miten te muut näette tämän asian? Onko tulevaisuudessa siintävä mahdollinen organisaatiomuutos oikea riski vai onko huoleni turha?
Tässä vielä muutama muukin kysymys Pesulle: