Wärtsilä tänään Danske Bankin aamukatsauksessa (Sijoittamisen aamukatsaus), “Osta”, tavoitehinta “15 eur”.
“Merkittävä EBIT - parannus on odotettavissa Q4:lla.” Danske odottaa siis EBITin tuplaantuvan vuoden takaisesta.
Moottorit ovat Wärtsilän ydinbisnes, eivätkä ainoastaan istu siihen.
Jos Wärtsilä myy energiavarastot ja spinnaa moottorit ulos, niin mitä Wärtsilän enää jäisi? Energialiiketoimintaa ei olisi enää lainkaan eikä laivoihinkaan olisi kärjistäen paljoa rikkipesureiden lisäksi myytävää, jos/kun oletetaan myös Portfolio business- liiketoimintojen suunniteltujen myyntien toteutuvan. Tai no, jäisi sinne edelleen raskaasti tappiollinen Voyage tietysti…
Moottorien myyntiin/spinnaukseen en usko missään skenaariossa, eikä mitään tällaista ole mielestäni koskaan edes vihjailtu. Moottorit ovat elintärkeä ja synerginen osa sekä Energia että Marine liiketoimintaa. Jos näistä halutaan luopua, niin sitten myydään koko Wärtsilä.
Puhuin Energyn moottorivoimaloiden mahdollisesta spinnauksesta. Laivamoottoreista ei tietenkään luovuta - ja tuskinpa niistä moottorivoimaloistakaan.
Kartoitin vain mitä vaihtoehtoja yhtiön johto todennäköisesti käy läpi, kun se on ilmoittanut selvittävänsä kaikki mahdolliset ratkaisumallit.
Laivamoottorit ja voimalamoottorit ovat ymmärtääkseni samoja moottoreita jotka tehdään samalla linjalla samassa tehtaassa. Toki pieniä modifikaatioita tehden. Ei oikein voi spinnata toista ilman toista.
Hyvin pitkälle samoja moottoreitahan ne taitavat olla, joten johtopäätöksesi lienee oikea.
Olisihan valtio tosi huono omistaja näin kuumassa liiketoiminnassa. Nesteen menestys ei ole tae tulevasta,
Kun mietimme Wärren tarinaa, pitää muistaa omistajat. Ylivoimaisesti suurin (17,7%) on ruotsalainen Investor, jonka takana Wallenbergin rahadynastia heiluttaa huljaa. Investor osti pottinsa Fiskarsilta viitisen vuotta sitten. Ei olisi ostanut, jos ei uskoisi toimialaan ja wärren kykyihin. He ovat tulleet jäädäkseen. Akkuliiketoiminnan irrottaminen olisi kovin ymmärrettävää, koska se on kaukana wärren ydinymmärrykesetä (konepaja-sähkö). Lisäksi he nyt aprikoivat, onko heillä osaamista saada akut kannattavammaksi lähellekään ydinliiketoiminnan kannattavuutta. Investor osaa laskea.
Wärre on yksi Investorin n. 13 ydinomistuksesta (muut Atlas Copco, SEB, AstraSeneca jne). Heidän strategiansa on omistaa sellainen siivu yhtiöstä, että saavat paikan hallituksessa. Mieluummin puheenjohtajuuden ja lisäpaikan. Mukana on nyt mm. Johan Forssell, joka luopui syksyllä Investorin toimitusjohtajuudesta. Hän siirtyy päätoimiseksi hallitusammattilaiseksi Wallenbergsfäärissä.
Siis: meidän turha miettiä wärrwspinnauksia jne. Päätökset tehdään Tukholmassa.
Toit esiin tärkeän näkökulman, Nokiotta. Silti rohkenen olla sitä mieltä, että kyllä meidän kannattaa miettiä Wärren tulevaisuuden näkymiä ja keskustella niistä, vaikka emme firman asioista päätäkään. Keskustelun takiahan täällä palstalla ollaan.
Henkilökohtainen kokemus on että rakas länsinaapuri osaa pitkän aikavälin suunnittelun paremmin kun me. Tästä syystä myös Investor salkussa.
En tiedä miten kiinni wärre on käytetyssä polttoaineessa, oisko jossain kumppani joka osaa rakentaa pienreaktorin ja wärre siihen kaiken muun?
Wärre tosiaan on moittoripaja. Reaktori vaatii kaverikseen höyryturbiinin ja niitä wärre ei tee.
Technology group Wärtsilä’s Operation & Maintenance (O&M) agreement with Sindh Nooriabad Power Company (SNPC), a Pakistan based independent power producer (IPP), has been extended for a further 12 years. The agreement has been in place since 2017, and the extension reflects SNPC’s satisfaction with Wärtsilä’s capabilities in providing O&M services. The order was booked by Wärtsilä in Q4 2023.
The agreement covers the SNPC 1 and 2 power plants located in Sindh Province, Pakistan. Both plants are equipped with five Wärtsilä 34SG gas engines and one steam turbine generator for engine heat recovery, which ensures maximum electricity output. The combined output for the two plants is 100 MW. The rapid start-up time of the Wärtsilä 34SG engine allows quick response to any fluctuations in the grid.
SNPC is the first IPP built under a public-private partnership in Pakistan. SNPC has a Power Purchasing Agreement of 25 years out of which 19 years are remaining. These plants’ significance is that they operate on local gas which reduces fuel costs.
Tässä on salkunrakentajan juttu Wärtsilästä, jossa on lainattu mm. Danske Bankin analyytikon Panu Laitinmäen ajatuksia.
Danske Bankin analyytikko Panu Laitinmäki uskoo Wärtsilän vahvan kysynnän jatkumiseen. Hänen mukaansa kysyntä on taattua päästöjen vähenemisen, liikevoittomarginaalin parantumisen ja rakenteellisten muutosten myötä.
Alaotsikot:
- Palveluliiketoiminta yhä tärkeämmässä roolissa
- Pankki ennustaa liikevoiton tuplaantumista
Kauppalehdestä poimittua.
Verneri tenttasi Ekiä konepajoista (Wärre, KC ja Cargotec).
Cargotec, Konecranes ja Wärtsilä ovat tuplanneet pohjista. Vieläkö niissä on tuottoja luvassa, analyytikko Erkki Vesola?
Cargotec -analyysit löytyvät täältä Cargotec - Inderes
Konecranes -analyysit löytyvät täältä Konecranes - Inderes
Wärtsilä -analyysit löytyvät täältä Wärtsilä - Inderes
00:00 Aloitus
00:17 Cargotec
03:13 Konecranes
05:35 Wärtsilä
Tekniikka&Talous uutisoi Wärtsilän kilpailijan, amerikkalaisen Plus Power:n toimittamasta energiavarastosta ja nimittää sitä maailman kehittyneimmäksi akkujärjestelmäksi - ilmeisesti siksi, että Plus Power tiedotteessaan itse käyttää vastaavaa ilmaisua.
Havaijilla käyttöön otettu akkulaitos on maailman edistyksellisin sähköverkon mittakaavaan luotu ja akuista koostuva sähkön varastointijärjestelmä, tiedottaa projektista vastaava ja sähkövarastoihin erikoistunut yhdysvaltalaisyritys Plus Power.
Havaijille toimitetun akuston teho on 185 megawattia ja kapasiteetti 565 megawattituntia. Vertailukohtana tämän energiavaraston teholle ja koolle voidaan käyttää Wärtsilän Australiasta saamaa tilausta, jossa energiavaraston ensimmäisen vaiheen koko on 460 megawattia ja 920 megawattituntia.
Tahvanainen joka aloitti 2023 aikana siirtyy takaisin UPM:älle.
En tiedä kuinka moni katsoi eilen A-Studiota. Siinä energiatekniikan professori Esa Vakkilainen esitti, että valtio hankkisi lisäkapasiteettia sähkönkäytön huippuhetkiin.
“– Pantaisiin vaikka kotimaisen moottorivalmistajan moottoreita 400 megawattia odottamaan korkeita hintoja. Jos hinta nousee 20–30 senttiin, nämä lähtisivät käyntiin ja katkaisivat sähköpiikin pois.”
Mielestäni kannatettava ajatus.
Eipä kai valtio voi avoimesti päättää että moottorit hankitaan kotimaiselta valmistajalta, mutta kilpailutus varmaankin voitaisiin toteuttaa niin että kotimainen valmistaja sattuisi tulemaan valituksi.
Tällainen valtion puuttuminen sähkömarkkinoiden toimintaan tuskin menee ihan helposti läpi ainakaan nykyhallituksen aikana.
Länsi-Suomen (joka tunnetaan lehtien yhdistymisen myötä jatkossa nimihirviöllä Satakunnan Kansa Länsi-Suomi) haastattelussa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kertoi näkemyksensä säätövoimasta:
Pelkästään moottorivaravoimaan perustuvassa mallissa pulmana ei ole investointi, joka on halvahko. Ongelmaksi voivat muodostua käyttökustannukset.
– Varsinkin jos mennään puhtaisiin synteettisiin kaasuihin, niin se on pikemminkin euroa kilowattitunnilta kuin 30 senttiä, Mykkänen sanoo.
– En nyt siis sano, etteikö viiden tai kymmenen vuoden päästä moottorivoimala voi olla kannattava. Jos tekniikat yleistyvät ja halpenevat, niin voidaan olla kohtuullisissa kustannuksissa, hän linjaa.
Ei myöskään ole selvää, että valituksi tulisivat juuri Wärtsilän toimittamat moottorivoimalat päätettäessä mahdollisista varavoimainvestoinnista.
Wärtsilän tuulivoima+säätövoima -laskelmia puolestaan esiteltiin toista vuotta sitten tässä Hesarin jutussa:
Rimalin [Wärtsilän energialiiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Rimali] laskelma lähtee siitä, että tuulivoima–vety–moottorivoimala–akusto-yhdistelmällä saadaan tuotettua vuoden jokaisena hetkenä sähköä tasaisella 1 600 megawatin teholla – ihan niin kuin ydinvoimalla.
”Silti sähkön kustannus olisi tuulivaihtoehdolla 64 euroa megawattitunnilta. Vastaavan ydinvoimalan tuottaman sähkön kustannus olisi 78 euroa megawattitunnilta. Kustannusero tekee 190 miljoonaa euroa vuodessa”, Rimali sanoo.