Moro Takkuparta ja muut, sen verran lisäisin että Wärreltä saamani tiedon mukaan risteilijöistä tulee 10-20 % normaalista huoltoliikevaihdosta jos ne seisovat. Isommat kone- ja sähköpuolen remontit ja upgradet sitten tietenkin erikseen. Terv. Eki
14 tykkäystä
Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä, mutta eiköhän noitakin moottoreita huolleta käyttötuntien mukaan ja kun tunteja ei tule, ei tule huoltojakaan. Jos sitten näitä overdue-tilauksia tulee, niin ne ovat enemmän tai vähemmän ad hoc juttuja joita sitten toteutetaan jos kalenteriin mahtuu, tuollaisten laivojen huollot tai telakoinnit eivät kuitenkaan onnistune ihan “huomenna” vaikka ne satamassa muuten olisivatkin. Niitä ei siis myöskään pysty Wärtsilä erikseen budjetoimaan eikä aina toteuttamaankaan.
1 tykkäys
Noh moottorin normaaleja huoltoja tupataan siirtämään aina kun ollaan sesongissa. Ja nuo huollot on sellainen juttu että esimerkiksi satama-ajossa on käytettävä käytännössä kaikkia päämottoreita ja niitä ajetaan load sharingilla,tämän lisäksi käytetään apukoneita jotta hotellisähkö on taattu. Ainakin näin oman kokemuksen puolesta. Ei siellä aleta kesken ajon tekemään 5000 tai 15000 ajotunnin haalausta pääkoneelle,joku yksittäinen mäntä saatetaan nypätä.
Ja ajotunneissa vielä se että niissä kyllä joustetaan ja tehdään vain kun on pakko.
Minkäs lasket normaaliksi huolloksi
Nämä menee nyt aivan laivakohtaisesti mitä sinne on asennettu. Näistä ns. isoista risteilijöistä kun puhun niin kaikki moottorit on samassa verkossa propulsioon tai hotellikuormaan käytettävissä. Joissakin matkustaja-aluksissa saattaa olla propulsioon omat ja hotellikuormaan omat, mutta yleensä nämä on rahtialusten juttuja. Ja se mitä itse tiedän niin yksi moottori palasina onnistuu satama-ajot. On pakko onnistua vaatimusten mukaan.
No jotkut pienemmät huollot ruiskutuslaitteiston, öljynsyötön, kansien vaihdon/kunnostuksen, nokkien vaihdon yms osalta. Täyshaalaukset turbon kunnostuksineen / uusimisineen sitten telakalla.
5 tykkäystä
Samassa verkossa,eri taulussa. Ja kyllä niitä apukoneita tuupataan siinä satama-ajossa sekä meriajossa siihen hotellikuormaan.
Tuohan on SOLAS vaatimus että yhdellä koneella on hätätilanteessa päästävä satamaan. Yleinen käytäntö tosin ja maalaisjärkikin sanoo että ei siellä aleta mitään nokka-akselin palasia vaihtelemaan tai kansia nostelemaan satama-ajossa. Satama-ajossa ollessa yksikään siiffi ei laske ketään E-0 laivassa konehuoneeseen.
Mainitsemasi huollot tehdään taivasankkurissa tai satamassa ollessa. Kun liikkeelle lähdetään niin sitten “koeajetaan”.
Ei varsinaisesti liity wärreen yleisesti niin ei floodata ketjua. Nakkaa yksityisviestiä jos haluat.
Olemme samaa mieltä asiasta, mutta tarkoitin, ettei huoltoja sijainnista riippumatta varmasti pystytä tekemään lyhyellä varoitusajalla koska tarvitaanhan niihin osia, henkilökuntaa, jonkinlainen suunnitelma, ja kenties muutoksia aikatauluihin jos on kilowatteja esim. poissa käytöstä tiettyinä aikoina. Ja siksi näiden suunnittelu lyhyellä aikajänteellä on haastavaa, eli niitä tuskin pystytään tekemään suuria määriä jotka taas yrityksen tulokseen ja sitä kautta osakekurssiin suuremmin vaikuttaisivat.
Ajoitetut, vuosisuunnitellut ja etukäteisbudjetoidut huoltokierrokset ovat sitten asia erikseen.
10 tykkäystä
Juu itse myöskin aika läheltä näitä ollut todistamassa. Hyvä että näkemyksiä jaoit,kiva että tässäkin ketjussa muutakin eloa kuin pelkkää uutisten postailua. Hyvää pohdintaa kaikinpuolin.
Ja ettei mene nollapostiksi. Wärrehän teki aikaisemmin noita floating power barges, elikkä asiakkaat rakenteli lauttoja mihin lyötiin wärren koneet ja näillä sitten ajeltiin pitkin maailmaa. Oli kuitenkin hyvä bisnes käsittääkseni. Nyttemin wärtsilä on ollut mukana projekteissa tuolle turkkilaiselle kardenis holdingille tai siis paremminkin kilpailevat siitä että tuleeko lauttoihin wärren koneet vai muut. Mutta asetelma on siinä mielessä hassu että kun wärre tai kilpailija tälläiseen moottorit toimittaa niin silloin wärren voimalaitos kyseisessä kohteessa johon lautta menee on tarpeeton,olettaen että ei puhuta base load planteista.
3 tykkäystä
Hyvä artikkeli ammoniakin tulevasta käytöstä meriliikenteen polttoaineena ja siitä, miten Wärtsilä valmistautuu tulevaan (täyspitkä artikkeli vain T&T:n tilaajille):
Pieni maistiainen artikkelin pidemmästä versiosta:
Wärtsilän kaasu- ja monipolttoainemoottorit soveltuvat ammoniakin polttamiseen lähes sellaisenaan, mutta dieselmoottoreissa ammoniakki vaatii uuden ruiskujärjestelmän tai moottorin päivittämisen kaasuun. Modulaarisen suunnittelun edut tulevat esiin tällaisissa tilanteissa. Esimerkiksi Wärtsilän 31-dieselmoottorissa vaihtuu vain viisi prosenttia osista, kun polttoaine vaihtuu dieselistä kaasuksi.
18 tykkäystä
Energia ketjuun kyselyä niin tieto löytyy. Hienoa innovaatiota wärreltä
2 tykkäystä
8 tykkäystä
Terve @Erkki_Vesola !
Tuossa teidän tammikuun videolla pohdit, että Wärtsilä voisi jäädä väliinputoajaksi koska kaasuvoimaa ei juuri tarvittaisi kun verkot voi tasapainottaa akuilla.
Mitä mieltä olet näistä Wärtsilän mainostamista laskelmista sekä heidän ”Atlaksestaan” jossa käyttäjä voi laskeskella vaikka oman maansa tarpeita? Voiko näihin ikään kuin luottaa vai onko vaarana että parametrit on väännetty hieman Wärtsilälle positiiviseen suuntaan?
According to Wärtsilä’s Atlas of 100% Renewable Energymodelling, the lowest-cost 100% renewable system would require 12,900 GW of electricity production capacity across the G20 by 2030, dominated by wind and solar. A significant degree of overcapacity is needed to account for the variability of wind and solar generation. Excess electricity can then be utilised to produce future fuels with Power-to-X technology. The modelling finds that balancing the intermittency of the renewable production with a combination of flexible gas and energy storage would be 38% cheaper for the G20, in comparison to relying on energy storage alone.
Tässä viimeisessä julkaisussa Wärtsilä vahvasti ilmaisee, että 100% vihreä energia ei yksinkertaisesti ole edes halvinta tehdä kokonaan tuulella, auringolla ja akuilla, vaan edelleen osa akuista tulisi korvata moottoreilla jotka käyvät sitten tuulen ja auringon voimalla tehdyillä ”X” polttoaineilla. Kyseenalaistit videolla Wärtsilän roolia tässä power to x mallissa, mutta eikö se ole juuri tämä?
Viimeisenä kysyisin, miksi tuon GE:n verkontasauspaketti olisi parempi kuten videolla viittasit? Siksi että GE tarjoaisi myös ne paneelit siihen? Vai halvempi kustannus kaasuturbiineilla? (En uskoisi tähän) Wärtsilä selvästi pohjaa oman myyntitarinansa siihen, että valtavan akkukapasiteetin lisäksi tarvitaan näitä nopeasti käynnistyviä moottoreita (100% teho 2 minuutissa), ja näissä tilanteissa turbiineilla ei ole jalansijaa.
16 tykkäystä
Ei ja joo. Ennustaminen perustuu aina skenaarioihin tulevasta ja sen perusteella sitten tehdään päätöksiä. Kun on tekemässä näitä ennusteita on luonnollisesti vaarana tehdä parametreihin virheoletuksia, en kuitenkaan näe missään mielessä järkevänä tehdä tahallisesti niin.
Moro First_Timer ja muut, ainahan Wärtsilän Atlaksen kaltaiset mallit pohjautuvat tiettyihin oletuksiin tulevasta teknologian ja sen kustannusten kehityksestä. En tietenkään kyseenalaista Atlasta koska asiantuntemukseni ei siihen riitä enkä edes tiedä missä määrin käyttäjä voi muutella mallin parametrejä erilaisiin skenaarioihin. Kun olen Wärtsilän osalta puhunut uhasta jäädä väliinputoajaksi olen tarkoittanut seuraavia seikkoja; 1) akkuvarastoinnin hintojen aleneminen pudottaa koko ajan suuremman osan potentiaalisista kaasukäyttöisen varavoiman asiakkaista pois Wärtsilän prospektilistalta. Tietenkin kaasukäyttöisen varavoiman tarve aina riippuu voimayhtiön koko portfolion rakenteesta eli siitä miten pitkän auringottoman / tuulettoman jakson sähkönsyöttö verkkoon on tarpeen ja voidaan turvata muilla keinoin; 2) Wärtsilällä ei ole tällä hetkellä roolia elektrolyysin tai polttoainesynteesin tuottajana kuten esim. Siemens Energyllä ja yhtiön keskeisin haaste onkin vain varmistaa eri P2X-polttoaineiden kuten ammoniakin, metanolin tai vedyn käyttökelpoisuus yhtiön moottoreissa; 3) polttokennojen rooli voi olla keskeinen päästöttömästi tuotetun vedyn muuttamisessa sähköksi myös laajassa mittakaavassa (ks. esim. Optimizing Renewable Energy Storage With Hydrogen Fuel Cells) ja tällöin Wärtsilän moottoreiden asema voisi olla uhattuna ja 4) suurista valmistajista mm. GE tarjoaa markkinoille uusiutuvat+akkuvarastointi+kaasuturbiini -hybridiä samaan tarkoitukseen kuin Wärtsilä omia ratkaisujaan (ks. esim. https://www.ge.com/content/dam/gepower/global/en_US/documents/future-of-energy/ge-future-of-energy-white-paper.pdf) eli nähtävästi GE uskoo akkuvarastoinnin neutraloivan mäntämoottoreiden joustavuusedun suhteessa kaasuturbiineihin, En suinkaan ole pelaamassa Wärtsilää ulos miltään kentältä, sillä yhtiöllä on korkealaatuista ja laajaa osaamista sekä hyvä maine. Epävarmuus yhtiön ratkaisujen roolista ja kilpailukyvystä tulevassa voimantuotantorakenteessa on kuitenkin tällä hetkellä mielestäni varsin suurta. Terv. Eki
27 tykkäystä
Huom!
Uusi uutinen mutta vanha tilaus
The order was booked by Wärtsilä in Q4 2020.
2 tykkäystä
Olen antanut itseni ymmärtää että akkumetallien saanti vaikeutuu kokoajan, ja että Kiina omistaa jo aika monta kaivosta missä niitä louhitaan. Eli, ymmärtääkseni akkumetallien hinnat ovat nousemassa. Mikä vaikutus tällä on?
4 tykkäystä
9 tykkäystä
Moro TO1, mielestäni Murron tulkintaan risteilyjen vapauttamisesta kesästä alkaen pitää suhtautua varauksin, sillä CDC:n edustaja puhuu “tahdosta” saada matkustajamääriltään rajoitettuja risteilyjä liikkeelle keskikesään mennessä, “toivottavasti”. Risteilyvarustamojen tuore närkästys CDC:hen on ollut reaktiota viraston ohjeeseen viime perjantailta (CDC Issues Next Phase of the Conditional Sail Order for Cruise Ship Operators | CDC Online Newsroom | CDC), joka oli edelleen varsin tiukka. Wärtsilän ja sen risteilijähuoltoliiketoiminnan normalisoitumisen kannalta on selvä, että asiat ovat menossa myönteiseen suuntaan, mutta tämä tapahtuu vaiheittain eikä yhdellä napinpainalluksella. Terv. Eki
6 tykkäystä
Laitampa tänne tälläisen yleisluontoisen kyselyn. Nyt kun toimitusjohtaja vaihtuu ja tämä uusi toimitusjohtaja on omistajasuvun luottomies niin miten näette tämän vaihdoksen johdossa vaikuttavan wärtsilään. Ettei kävisi kuin yhdelle suomalaiselle firmalle Elopin aikaan. Kuinka näette uuden toimarin vievän firmaa eteenpäin kun se on isojen haasteiden edessä tässä energiamurroksessa? Onko wärren akkulaitokset se juttu jolla tämä konepajasta teknologia firmaksi profiloituva yritys lähtee luovimaan markkinalla.
Laitetaan röyhkeästi @Erkki_Vesola tähän.
1 tykkäys
Moro Takkuparta ja muut, Investorin (Invaw) 17,7 %:n omistusosuudella ei vielä koko Wärtsilää hallita, vaikka se suhteessa muihin omistajiin ylivoimaisesti suurin onkin. On selvää, että Wärre-sijoitus on ollut Investorille pettymys, mutta ei Agnevallilla mitään taikasauvaa ole ja uskon, että hänen mandaattinsa on enemmän nykyisen strategian (Strategia) kirkastaminen sekä ruotsalaisen ”ännu lite bättre” -ajattelun juurruttaminen konserniin. Talouselämän haastattelussa Agnevall kuvasi strategiaa yhdellä sanalla: decarbonization. Tällä hän tarkoitti strategiaa myydä asiakkaille menetelmiä päästöjen vähentämiseen maalla ja merellä. ”Moottorivoimaloitamme ja akkuvarastojamme tarvitaan tasapainottamaan uusiutuvaa tuotantoa. Tämä kehitys tapahtuu juuri nyt. Meidän pitää todistaa, että olemme voimakkaita tässä muutoksessa”. Marine-puolella Wärtsilällä on Agnevallin mukaan hyvät mahdollisuudet ottaa merenkulun muutoksessa johtajan rooli ja auttaa varustamoasiakkaita löytämään tie päästöjen vähentämiseen. ”Nyt tarvitaan dialogia asiakkaiden kanssa siitä, mikä on paras ratkaisu millekin varustamolle. Siinä meillä on paljon tekemistä.” Haastattelussa Agnevall myös kehuu Wärren polttomoottoreiden mahdollisuutta käyttää monia eri polttoaineita kuten ammoniakkia, etanolia ja vetyä. ”Varustamoasiakkaillemme uusi alus on 20–30 vuoden investointi. Jos he panostavat vaikkapa ammoniakkiin, ja matkan varrella osoittautuu, että se olikin väärä veikkaus, he voivat vaihtaa moottorimme polttamaan toista polttoainetta. Se on kuin ostaisi vakuutuksen tulevaisuuden muutosten varalle.”
Summa summarum: en usko Wärtsilän strategian Agnevallin aikana juuri muuttuvan enkä odottele myöskään merkittäviä yritysjärjestelyjä. Energiamarkkinan ylimenokauden sumuisuudelle ja vaihtoehtoisten skenaarioiden suurelle määrälle Agnevall tai Wärtsilä ei voi juuri mitään. Yhtiön vahvuutena on sen monipuolinen tarjonta ja osaaminen sekä kyky tarjota asiakkaille vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Toisaalta kilpailijatkaan eivät polje paikoillaan ja mielenkiintoista tuleekin olemaan se, onko tulevaisuuden energiaratkaisujen voittaja joko Wärtsilän kaltainen yleispelaaja vai joku fokusoituneempi yritys. Uskon Wärtsilän jatkavan nykyisellä smart energy + smart marine -strategialla. Terv. Eki
14 tykkäystä