Taisin silloinkin vastata, ettei Suomen liikevaihtoa missään erikseen raportoida. Tässä vuosikertomuksesta liikevaihdon maantieteellinen jakauma jatkuvien toimintojen osalta (ei sisällä enää konsultointia). Antaa siis melko hyvän kuvan myös cloud-myynnin kehityksestä, josta valtaosa liikevaihdosta kuitenkin muodostuu.
Pohjoismaissa liikevaihto kasvoi noin 7 % ja oletettavasti Suomen osuus tuosta kokonaisuudesta on hyvin merkittävä.
Hauska, että mainitsit tuon – näytin tämän CISO-ystävälleni, ja hänen reaktionsa oli pitkälti sama:
Valikoiman laajuus ei ole ongelma: Jos PK-yritykset eivät osta volyymeja, syy ei ole vaihtoehtojen puute. Todennäköisemmin kyse on budjettirajoitteista, resurssivajeista tai vain siitä, että pysytään tutuissa ratkaisuissa.
Kaikki eivät tarvitse koko pakettia: Useimmat mid-market-yritykset haluavat vain peruspäätelaitesuojausta, uhkien havaitsemista ja jonkinlaista identiteettisuojaa – asioita, jotka usein tulevat jo valmiiksi Microsoftin tai MSP-kumppaneiden kautta.
Ja se, mikä todella jäi mieleen, oli tämä: Kun hintapiste on matalampi, pelkät voitot eivät riitä – tarvitaan enemmän voittoja. Ilman selkeää näyttöä kumppanivetoisesta myynnistä Pohjoismaiden ulkopuolella on vaikea nähdä, miten pelkkä laaja tuoteportfolio voi tuoda tarvittavaa volyymia, joka kiihdyttäisi ARR:n kasvua.
Jos Microsoft joku päivä päättäisi tuoda sen hieman paremman Defenderin osaksi Business -lisenssejä (nyt osa Enterprisea), niin Withsecurelle ja monelle muulle tulisi nopeasti hikiset paikat.
Tähän oli pakko tarttua: Se on tuotu jo pari vuotta sitten, osa Microsoft 365 Business Premium pakettia.
Muutenkin puppua kalvo… Pilvipalveluiden vahvuushan on nimenomaan tuoda samoja ominaisuuksia yrityksen kokoluokasta riippumatta.
Olin ehkä epäselvä, mutta tarkoitin siis sitä, että nyt moni edistyksellinen toiminta on edelleen E-sarjan lisenssien takana, vaikka Defender for Business (tai minä se nimi nyt oli) onkin ihan ok varmaan monelle pk-yritykselle. Mutta moni suomalainen SOC-toimijakin vaatii E-sarjan (tai kilpailijan tuotteen), ennenkuin suostuvat organisaation valvontaansa ottavan. Toisaalta Withsecuren asiakaskunnassa saatetaan olla tyytyväisiä Withsecuren (tai heidän kumppanin) valvontaan, vaikkei ne yhtä laajoja SOC-toimijoita yleensä olekaan.
Mutta ei se asian pihvi mihinkään muuttunut. Microsoft voi periaatteessa yli yön siirtää ominaisuuksia eri pakettien välillä ja sotkea kilpailijoiden, ml. Withsecuren, peliä.
Microsoft voi myös tiedostaa kävelevänsä veitsenterällä ton paketoinnin kanssa. Jos ajavat muut riittävän tiukoille saattavat joutua kilpaililuviranomaisten hampaisiin ja sen jälkeen on vaikeampaa. Eli heillekin voi kuitenkin olla järkevää keskittyä johonkin segmenttiin joka tuntuu parhaalta ja jättää markkinoita muillekin.
Vielä pari ajatusta ennen pidempää radiohiljaisuutta. Yhdysvallat on uhannut sulkea Starlink-yhteydet Ukrainalta ellei Ukraina suostu Yhdysvaltojen vaatimuksiin. Starlink-yhteydet ovat kriittisiä mm. Ukrainan kyvylle käyttää droneja taistelukentällä. Toisin sanoen Yhdysvallat kiristää Ukrainaa ja samalla Eurooppaa teknologiariippuvuudella. Aikaisemmin Venäjä kiristi Eurooppaa energiariippuvuudella ja nyt Yhdysvallat sotilaallisella riippuvuudella sekä teknologiariippuvuudella. Mielestäni tällä tulee olemaan laajoja vaikutuksia pidemmällä aikavälillä ja puhutaan jonkin laisesta paradigman muutoksesta. Miten esimerkiksi Eurooppalainen julkishallinontoimija tai kriittiseen infraan liittyvä toimija voi hankkia tietoturvateknologiaa Yhdysvalloista, jos sillä voidaan kiristää myöhemmin kriisitilanteessa ja jos tietoturvateknologiaan löytyy eurooppalainen vaihtoehto?
Vaikka Ukrainaan saataisiin rauha niin erillaiset hybridioperaatiot tuskin loppuvat vaan pikemminkin ne ovat lisääntymään päin. Näihin uhkiin varautumisessa tietoturvateknologia on kovaa ydintä ja Eurooppalainen omavaraisuus tulee olemaan tärkeää. Tärkeyttä lisää se, että olemme nykyään todella alttiita isoille ongelmille pienistäkin teknisistä häiriöistä oli ne sitten vahinkoja tai tahallisia. Esimerkiksi virhe CrowdStriken ohjelmistopäivityksessä aiheutti lentoliikenteessä valtavia ongelmia maailman laajuisesti viime vuoden heinäkuussa.
Helmikuussa isoimmat WS:n osakkeen netto-ostajat löytyivät hallintarekisteröidyistä omistajista, rahoitus- ja vakuutuslaitoiksista sekä “muut maat ja kansainväliset yhteisöt” -kategoriasta eli aika lailla ulkomailta. Isoimmat myyjät olivat kotitaloudet ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Rahastoista Aktian Mikro Markka oli iso nettomyyjä. Dansken ja S-Pankin rahastot irtautuivat kokonaan kuten kirjoitin aikaisemmin. SEB isoin yksittäinen netto-ostaja. Saa nähdä vieläkö osakkeelle on myyntipainetta kun kaksi isoa rahastoa on irtaantunut kokonaan. Toki Aktialla on vielä yli 900k osaketta mitä myydä, jos niin haluavat.
Hieman huolestuttavaa, että kansainväliset ostajat keräävät osakkeita samalla kun kotimaiset rahastot pakenevat. Se, että Danske ja S-Pankki ovat myyneet täysin ja Aktialla on vielä 900 000 osaketta jäljellä myytäväksi, ei varsinaisesti herätä luottamusta.
Lisäksi pistää silmään, ettei sisäpiiri osta yhtään. Yleensä, jos johto ajattelisi osakkeen olevan aliarvostettu, olisi odotettavissa edes muutama ostos heidän suunnaltaan.
Tuntuu siltä, että todellinen testi on se, tietävätkö nämä kansainväliset ostajat oikeasti jotain vai vain imevätkö myyntipainetta siihen asti, kun nähdään uusi lasku. Ei varsinaisesti anna kaikkein vakuuttavinta signaalia lyhyellä aikavälillä.
Sisäpiirin ostoja olisi tosiaan hyvä saada. Siilasmaalla on jo riittävä sitoutuminen Withsecureen (60M osaketta ), mutta muilta hallituksen jäseniltä ja johtoryhmältä odottaisi ostoja. Mallia voi ottaa Enenton uudesta puheenjohtajasta, joka osti osakkeitta yli 800kEUR:lla ennen pestin alkua! Viime vuonna WS:n johto ei voinut ostaa osakkeita kun oli sisäpiiriprojekti konsultoinnin myynnistä. Toki on mahdollista , että WS:llä on edelleen sisäpiiriprojekti käynnissä esim. CPSF:stä. Tätä ei voi ulkopuolinen tietää eikä sisäpiiri kertoa kuin vasta jälkeen päin.
Top100 listalla uutena nimenä on Karo Hämäläinen. Hän on jo pidempään kertonut WS ostoistaan, mutta nyt pääsi ensi kerran top100 listalle.
Täysin samaa mieltä—sisäpiiriostot lähettäisivät vahvan signaalin markkinoille, varsinkin kun osake on yhä hinnoiteltu alhaisesti.Siilasmaan sitoutuminen on jo vakuuttavaa, mutta olisi tärkeää nähdä myös muiden hallituksen jäsenten ja johtoryhmän tekevän ostoja. Se lisäisi luottamusta siihen, että he todella uskovat käännesuunnitelmaan.
Enenton esimerkki on hyvä. Hyvin ajoitettu sisäpiiriostos—kuten heidän puheenjohtajansa teki—loisi positiivista sentimenttiä ja tekisi karhujen on vaikeampi väittää, että johto ei olisi täysin sitoutunut.
Sisäpiirihankkeesta olet todennäköisesti oikeassa. CPSF:n strateginen tarkastelu voisi selittää hiljaisuuden. Mutta jos näin ei ole, edes maltillinen osto Antilta, Tomilta tai Lasselta voisi vaikuttaa paljon. Se myös lähettäisi viestin siitä, että WithSecuren johto ei pelkää Microsoftin niputtamisstrategiaa.
Mielenkiintoista nähdä Karo Hämäläinen Top100-listalla. Hänen mukaantulonsa saattaa houkutella myös piensijoittajia—eikä hän ole tunnetusti hiljainen omistuksistaan. Jos sisäpiiri tekisi pian lisää ostoja, se voisi jopa luoda pientä FOMO-ilmiötä.
Lyhyesti sanottuna, jos sisäpiirihanke ei estä sitä, muutama strateginen osto olisi hyvin sijoitettu raha—sekä luottamuksen että viestinnän kannalta.
2023 perustettu ranskalainen IT-yritys, joka sijaitsee Parc d’Activité Georges Petit -alueella, osoitteessa 43 Rue Marcel Sembat ja 70 Boulevard Jean Jacques Bosc, 33130 Bègles, Bordeaux’n lähellä. Yritys on erikoistunut tietotekniikan asiantuntijapalveluihin ja pyrkii edistämään kestävämpää tietotekniikkaa.
Ottaen huomioon, että tuossa on samassa läjässä päätelaite, identiteetit, Office (esim mailit) jne, niin hinta on hyvin kilpailukykyinen (väittäisin, ettei ole suurta eroa Withsecureen enää). Lisäksi MS:n palveluja myyviä palvelutaloja on paljon, ja he voivat nyt myydä näitä samalle kohderyhmälle jolle ovat ennen myyneet Withsecurea. Jos myyvät samalla laitteet yms, niin onhan se kätevää että laitehallinnan ja valvonnan saa molemmat suoraan MS:lta.
Ainoa, missä Withsecure Countercept vielä erottuu, on se managed response. Mutta moni IT-palveluntarjoaja voi hyvin tarjota samaa palvelua nyt osana MS-palvelua mikkiksen työkaluilla myös näille ei-enterprise käyttäjille.
Uskoisin, että tämä liike pakottaa Withsecura keskittymään yhä pienempiin asiakasyrityksiin koska monelle 100-300 henkilön kokoluokan yritykselle tämä BP + E5 security muuttui juuri todella houkuttelevaksi.
Edit: Ja mitä tulee geopoliittisiin huoliin, niin pitää muistaa että kun yrityksellä on jo M365, niin se laiva on seilannut. Ei siinä ole huoltovarmuuden kannalta merkitystä onko päätelaiteturvallisuus sitten joltain eurooppalaiselta toimijalta kun liiketoiminnalle paljon tärkeämpi osa on kuitenkin Microsoftilla.
Hyviä pointteja SRY01:ltä ja Mustilta. Uskoisin kuitenkin, että valtaosa hinnoittelusta menee tarjouskilpailujen kautta eikä niihin ole ulkopuolisilla näkyvyyttä. Se mitä itse olen kuullut, ja mistä taisi tulla myös esimerkki sijoittajapäivillä, on se, että MS tuppaa nostamaan hintoja rajusti heti kun se on mahdollista. Tähän ei olla tyytyväisiä.
MS on joka tapauksessa todella kova kilpailija ja toimii eri mittakaavassa kuin WS. Ollakseen hyvä sijoituskohde WS:n ei kuitenkaan tarvitse voittaa koko markkinaa vaan sopiva pala todella isosta ja kasvavasta markkinasta. Välttämättä ei tarvitse edes voittaa markkinaosuuksia, koska markkina kasvaa nopeasti. Geopoliittiset huolet ja riippuvaisuus jenkkiteknologiasta voivat helpottaa WS:ää voittamaan tarjouskilpailuja ja nopeuttamaan kasvua jatkossa, koska selvästikin Euroopassa on nyt haluja omavaraisuuteen. Nyt meneillään oleva geopoliittinen myllerys ei ainakaan haittaa WS:ää. Toki on vaikea arvioida miten paljon se lopulta hyödyttää.
Sitten on tietysti vielä CPSF, missä WS on omien sanojensa mukaan sekä teknologia- että markkinajohtaja. Tämä on vähemmän kilpailtumarkkina ja kasvu lienee sen vuoksi helpompaa. Toki vielä pieni osa kokonaisuutta.
Minusta tuntuu, että keskustelussa WithSecurea arvioidaan lähinnä Microsoftiin verraten, ikään kuin sijoituspäätöksen tärkein kriteeri olisi se, kumpi yritys on kokonaisuutena parempi. Tällainen vertailu ei kuitenkaan ole kovin mielekäs, koska WithSecure ei kilpaile suoraan Microsoftin koko tarjontaa vastaan, vaan toimii omassa markkinasegmentissään, jossa sillä on omat vahvuutensa ja kasvumahdollisuutensa.
Ei WithSecuresta varmasti koskaan tule Microsoftin kaltaista jättiläistä, mutta se ei ole myöskään sen tavoite. Olennaisempaa on arvioida WithSecuren omia kasvunäkymiä, kannattavuutta ja strategista asemaa. Sijoituskohteena sitä tulisi tarkastella sen omista lähtökohdista, eikä vain suhteessa siihen, että joku muu on suurempi ja monipuolisempi toimija.
Lisäksi Microsoftin vahvuuksilla ei sinänsä ole suoraa vaikutusta WithSecuren osakkeen arvoon – tai jos on, se ei ole pääasiallinen tekijä sijoituspäätöstä tehtäessä. Me kuitenkin puhumme siitä, onko WithSecure hyvä sijoituskohde, emme siitä, mitä Microsoftin tarjonta on. Jos Microsoft on niin ylivoimainen vaihtoehto, silloinhan looginen ratkaisu olisi sijoittaa siihen?
En oikein ymmärrä että mistä lähtien sijoitustrategiassa minkään yrityksen arvoa tai kasvua verrataan johonkin toiseen suurempaan yritykseen?
Lopputulemanahan pitäisi keskittyä siihen mitä Withsecure tekee ja tuleeko tämä kasvamaan, ei siihen mitä muut on.
Ehkä olen väärässä, mutta Microsoftiin en lähiaikoina tule sijoittamaan. Onnea kaikille heille jotka näin toimivat, myöskin menestystä.
WithSecure Oyj aloittaa omien osakkeiden hankinnan
WithSecure Oyj, Pörssitiedote,11.3.2025 klo 9.30
WithSecure Oyj aloittaa omien osakkeiden hankinnan
WithSecure Oyj:n hallitus on päättänyt käyttää 20.3.2024 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen myöntämää valtuutusta hankkia yhtiön omia osakkeita. Valtuutus käsitti oikeuden ostaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
Hankittavat omat osakkeet käytetään yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin ja hallituksen palkkioihin.
Hankittavien omien osakkeiden maksimimäärä on 350.000 osaketta, yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeiden hankintaan käytetään enintään 400.000 euroa. Tavoitemäärä vastaa n. 0,2 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä, joka on 176.016.849. Osakkeiden hankintaan käytetään yhtiön vapaata omaa pääomaa. Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq Helsingin kautta, hankintahetken markkinahintaan.
Omia osakkeita hankitaan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU) N:o 596/2014 5 artiklan sekä Euroopan komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1052 mukaisesti.
WithSecure on nimittänyt Nordean toteuttamaan omien osakkeiden hankinnan soveltuvien hinta- ja määrärajoitusten sekä soveltuvien ehtojen mukaisesti. Yhtiöllä on oikeus keskeyttää osakkeiden hankinta milloin tahansa.
Omien osakkeiden hankinta aloitetaan aikaisintaan 12.3.2025 ja päätetään viimeistään 30.4.2025.
WithSecuren hallussa olevien omien osakkeiden määrä on tällä hetkellä 81.890 osaketta.