Nooh se on aina tietysti perspektiivistä kiinni. Vuodesta 2014 mulle jäi mieleen että ensimmäistä kertaa ikinä halvat virtuaalitodellisuuslasit olivat muuttuneet todellisuudeksi ja pääs heittäytymään täysillä niihin maailmoihin. Paljon muutakin vastaavanlaista sci-fi teknologiaa on tullut ihan viime vuosina saataville. Robotti-imurit olivat ihan mahdotonta tulevaisuuden teknologiaa ja nyt siitä saa Gigantin tarjouslaarista satasella tai parilla. GPT-papru julkaistiin vuonna 2018 ja vielä muutama vuosi sitten mietin itse että GPT-2 on liian raskasta ja tehotonta pyörittää, ettei siitä ole kuin teknologiademoksi. Nyt pari vuotta eteenpäin ja koko maailmalla onkin tehokkaat tsättibotit ilmaiskäytössä ja malleja on tulossa vakiona ihan puhelimen rautaankin. Apple julkaisi juuri tehopöytätietokoneen, joka mahtuu aikuisen miehen kämmenelle ja ostettavissa alle tonnilla. Ihan käsittämätöntä! Ei mene kaaliin!
Työelämäkin on ihan erilaista kuin kymmenen vuotta sitten. Enää ei tarvitse printtailla sopimuksia ja lähetellä USB-tikkuja postitse vaan kaiken voi tehdä sähköisesti ja melkein aivan kaikkiin käyttötarkoituksiin on valmis äppi saatavilla ja vieläpä pilvessä. Ei ollut mitään Dockereita 10 vuotta sitten käytössä tai toimivia käyttöliittymiä tai kunnon mobiilisovelluksia, vaan melkein kaikki softa näytti ihan hirveeltä insinööripuurolta.
Tietysti mikään yksittäinen muutos ei sinänsä ole maailmaa mullistava kuin vasta jälkikäteen katsottuna, mutta kehitys tapahtuu korkoa korolle ja joka puolella näkyy tälläkin hetkellä valtavasti uskomattomia uusia mahdollisuuksia, joista on hyödynnetty vasta murto-osa. Ihmisillä on valtava taipumus aina ekstrapoloida nykytilannetta äärettömyyteen ja kun lyhyillä vuoden parin ajanjaksoilla muutos ei juuri koskaan ole huimaava, niin monesti voi kyllä tuntua, että asiat tapahtuvat hitaammin kuin ne oikeasti tapahtuvat.
Klassikkokirja Innovator’s Dilemman kuvaa hyödyntäen väitän että “tekoälytuote” on puhkaissut nyt tuon koodausmarkkina alalaidasta lävitse ja koska tutkimus ja kehitystyöhön kaadetaan satoja miljardeja euroja vuodessa, niin kyllä pitäisin itsestäänselvänä että tuotteen suorituskyky tulee sen vuoksi ajansaatossa myös kasvamaan:
Samanaikaisesti LLM hinta suorastaan romahtaa:
That said, the rapid decrease of LLM inference cost is still a massive boon for AI in general. Every time we decrease the cost of something by an order of magnitude, it opens up new use cases that previously were not commercially viable. For example, humans can speak around 10,000 words per hour. If someone were to speak for 10 hours a day, every day of the year, they could now use a GPT-3-class LLM to process all the words they said for about $2 per year. Processing the entire Linux kernel (about 40 million lines of code) would cost under $1.
Et ei siellä vuodessa tai kahdessa nyt keneltäkään työpaikat lähde alta, mutta jos tämmöisiä summia poltetaan rahaa niin kyllä siellä jossain kohti alkaa myös väkisinkin tuloksia sitten tulemaan ja heikoimmat lenkit työelämästä tippuvat pois. Koko ajan tapahtuu hirveästi kaikenlaista mielenkiintoista. Tänään tuli luettua paperia, että kielimallien käyttö luovassa ongelmanratkaisussa yleistyy tieteellisessä tutkimuksessa ja että kun niitä aletaan yhdistämään fysiikkamoottoreihin, niin voidaan korvata osa ihmisten aiemmin tekemästä aivotyöstä.
Tämän vuoksi IT-ammattilaisilla loppuvuosikymmenen tärkein päivittäinen grindaustehtävä siellä omalla työpaikalla on varmistaa, että on jatkossakin siinä omassa hommassansa parhaimpaan saatavilla olevaa tekoälytyökaluun verrattuna moninkertaisesti parempi. Vanhat parrat voivat vielä toistaiseksi nauraa tsättibottien typeryyksille ja kokea että uhka kohdistuu vain junioreihin, mutta mikäli työkalut kehittyvät moninkertaisesti paremmiksi seuraavan 10 vuoden aikana, niin siinä voi itse kullekin tulla pienoinen tuskan hiki. Varsinkin sitten kun se tekoälykin osaa ihan samalla tavalla importata frameworkit ja kasata stäkit ja toisin kuin senioridevaaja, niin ne mukana tulevat ohjeistukset on myös tullut luettua 