Monestihan siinä julkisten tavoitteiden asettamisessa käy juuri näin:
On tullut tämä itsekin huomattua silloin kun vielä puhui omista sijoituksista ja odotuksista, että osa ihmisistä fiksautuu niihin ja sitten kun asiat menevät pieleen, joko omasta syystä tai ihan vain sattuman kautta, niin voi pojat miten paljon kuraa tulee niskaan. Eikä siinä auta järkevätkään selittelyt, koska kaikkien sijoittajien mieli ei ole riittävän plastinen että he kykenisivät sopeuttamaan ajatteluaan ja sitten on vielä ne kovaääniset vihaajat, jotka ovat vain odottaneet uusia aseita joilla hyökätä kimppuun.
Tästäkin huolimatta koen että pörssiyhtiön olisi hyvä viestiä aktiviteeteistaan ja tavoitteistaan mieluummin liian paljon kuin liian vähän, koska muuten se sijoittajan katse kääntyy pelkästään niihin kvartaalilukuihin kun mitään muuta tarttumapintaa ei ole. Se ei tietenkään välttämättä ole huono asia, mikäli kvartaaliluvut ovat erinomaisia.
Myös suomalaistyylisesti varovaisesti viestimällä voi menettää uskottavuutensa. Esimerkiksi Reka Industrial on pitkään viestinyt mystisestä “strategiatyöstä” ilman minkäänlaista konkretiaa tai edes alustavaa aikataulua, joten tuosta helposti tulee sijoittajalle fiilis, että johto vain selittelee ja nostelee korkeita kokouspalkkioita saamatta oikeastaan mitään aikaiseksi.
Todellisuus on varmasti toinen, mutta tarttumapinnan puute luo jo itsessään epävarmuutta sijoittajien keskuudessa. Jotkut yhtiöt osaavat viestiä hyvin konkreettisesti tekemisistään, esimerkiksi “käymme tällä hetkellä keskusteluita kolmen yhtiön kanssa yrityskaupoista” ja sillä tavalla asettavat tavoitteita = odotuksia = guidanssia. Pörssilakimiesten ja -konsulttien mielestä näillä on selkeä ero, mutta minusta se on hyvin keinotekoinen.* Sitten kun nämä yrityskaupat eivät toteudukaan, niin joudutaan tietty selittelemään että “emme päässeet sopuun hinnasta joka olisi ollut molemmille osapuolille hyväksyttävä,” ja sitten koirat haukkuu, karavaani kulkee. Tämä ei missään nimessä ole kuitenkaan huono asia.
Sillä on nimittäin aivan valtava ero sijoittajien suuntaan että viestiikö epämääräisesti “tutkineensa uusia markkina-avauksia” vai hieman täsmällisemmin “lentäneensä Keski-Eurooppaan tutustumaan paikalliseen markkinaympäristöön” tai jopa “kävimme viime kvartaalilla läpi kaksi Keski-Euroopan maata ja kartoitimme niiden mahdollisuuksia”.
Moni firma ei just jaksa niitä julkisuuden haittavaikutuksia ja päättää luoda itsellensä kilven suojamuurin sijoittajilta viestimällä epämääräisesti ja epätäsmällisesti. Puolet pörssin firmoista on sellaisia etten pystyisi kaikesta julkaistusta tiedosta edes todistamaan että toimari käy firmassa töissä, kun mitään konkreettista tekemistä ei koskaan kerrota ulospäin. Sinä et tietenkään ole sellainen, vaan aivan esimerkillinen aktiivisuudeltasi ja firman julkaisemat kuukausikatsaukset antavat poikkeuksellisen läpinäkyvyyden myös numerotasolla.
Tykkään kuitenkin aina silti kysyä konkreettisista avauksista, koska sijoittajalle ei sano mitään sellaiset hähmäiset lausahdukset kuin vaikkapa “etsittiin uusia kasvun kohteita ja yritettiin parantaa kannattavuutta”. Niinhän kaikki tekevät jatkuvasti? Ja jos ei tee, niin se vasta huono juttu onkin
P.S. Safe Space Autoon
*“MAR mukaan tulosvaroituksen antamisen tarve on kytketty markkinoiden väärinkäyttöasetuksen sisäpiiritiedon määritelmään, joka voi täyttyä myös ilman aikaisempaa tulosennustetta tilanteessa, jossa liikkeeseenlaskija arvioi sen kehityksen poikkeavan merkittävästi siitä, mitä sen aikaisemmin julkistamista tiedoista voidaan perustellusti päätellä”.
Eli kaikki julkistettu tieto ja päätelmät mitä niistä voidaan tehdä vaikuttavat viralliseen ohjeistukseen. Näin ollen ei mielestäni voi tehdä selkeää rajausta että jokin yhtiön tai sen johdon julkaisema tieto ei voisi vaikuttaa ohjeistukseen. Pörssin sääntöjen nojalla markkinoiden (ja analyytikkojen) muista kuin yhtiön tiedoista johdetut ‘odotukset’ voidaan taas jättää täysin huomioimatta.