Kerroppa tähän sitten samalla, mitä se peruskoodari tekee. Voidaan jatkaa tästä sen jälkeen siihen, mitä systeemiarkkitehti tekee. Mä laitan ylläolevan kommenttisi perusteella sytykkeeksi, ettet ymmärrä siitä yhtään mitään.
P1 ja ‘‘Ihmekäännettä odotellessa’’. Verrokkeihin nähden en itse pidä tätä vielä halpana.
Aikanaan sijoittajatuttuni mainitsi ettei ikinä koskiki listaamattomiin firmoihin, sillä ei niihin saa mitään näkyvyyttä ja se on olisi yhtä sumussa kulkua verrattuna kvartaaleittain raportoitaviin listayhtiöihin.
Kerroin olevani eri mieltä. Jos listaamattomien firmojen osalta joku olennainen kysymys mietityttää, niin voi vaan ottaa puhelimen käteen ja kysyä toimarilta. Ei hänen tarvi stressata hiomapaperi hampaiden välissä, mitä suustansa päästää.
Miten tämä liittyy Wittediin?
Yhtiöllä on reilu parikyt miljoonaa markkina-arvoa, josta noin kolmanneksen verran nettokassaa ja siinä kuuluisassa sumussahan tässä mennään, mitä tällä merkittävällä sotakassalla aiotaan tehdä…
Näemmekö pian omien osakkeiden ostoja muuhunkin kuin hallituksen ja johdon palkkioihin?
Kuulemmeko pian uudesta yritysostosta?
Kuulemmeko pian uusista orgaanisista investointilähdöistä?
Näissä Hesulin pienivaihtoisissa lapuissa on vähän se ongelma että omien ostoja on vaikea tehdä kovin merkittävässä määrin.
Mutta toisaalta onko sekään nyt ongelma että hinta nousee? Sehän se on kuitenkin se omien oston perimmäinen tarkoitus. Pienikin määrä on signaali omistajille.
Wittedin marraskuun liikevaihto hieman yli Frans-Mikaelin ennusteiden (4,6milj€), mutta asiantuntijamäärä alle.
“Kaikki tietävät, että nyt on tuhannen taalan paikka painaa kaasua, mutta silti asiakkaat ovat varovaisia tekemään päätöksiään. Ensi vuodesta odotetaan hyvää melkein joka puolella asiakaskenttää. Kisa tulee olemaan kova myös ensi vuonna. Tätä odotamme jo innolla. Me toivotamme hyvää joulua kaikille ja rauhallisia pyhiä.”
Ensi vuonna lähtee (toivottavasti muukin kuin tölkki eteenpäin)!
Tässä ennuste vs toteuma -taulukko
Pikakommentit:
- Liikevaihto pikkasen yli ennusteen.
- Liikevaihto per työntekijä per työpäivä erinomaisella tasolla. Laskutusasteet hyvällä tasolla.
- Asiantuntijamäärän trendissä ei vieläkään käännettä, vaan projekteja yhä päättynyt pikkuisen enemmän kuin alkanut.
- Kokonaisuutena varsin positiiviset kommentit vuodenvaihteen kriittisestä ajasta: jatkosopimusten saanti helpompaa, isoja budjettileikkauksia ei ole osunut kohdalle, mutta osa jatkoista selviää vielä loppuvuoden aikana.
- Norjassa hyvä trendi näyttää jatkuvan.
- Ruotsissa niin ikään vaikea markkinatilanne jatkuu.
- Asiakaskentän näkymät Wittedin tuntuman mukaan lupaavammat kuin aikoihin.
Vastaan vanhaan viestiin, mutta ammattimaisena näppiksenkuluttajana on hyvä pysähtyä miettimään minne ollaan menossa.
Jos hype tietotyössä avustavista AI-agenteista johtaa tuottavuuden nousuun muuallakin kuin Gartnerin papereissa, muuttuu koodi ja lopputuotteet niukkuushyödykkeestä runsaudenpulaksi. (Pliis, tiedän ettei SAPin tapaista softaa saada parissa illassa aikaiseksi. Pahat kielet väittävät, ettei tekoäly pysty taipumaan niin kieroihin asentoihin kuin saksalaisinssien aivot.)
Samalla tavalla kuin Spotifyt ja kirjakustantajat tukehtuvat AI-materiaalin paljouteen, on IT-konsulttitalon asiakas helisemässä perinteisen A/B-valinnan sijaan kymmenien vaihtoehtoisten toteutustapojen äärellä.
IT-ammattilaisen tehtäväksi jää entistä enemmän kuratoida julkaisuloopista ne kehityslinjat, jotka vaikuttavat asiakkaalle arvokkaimmilta. Kunnes tilaajakin on tekoäly, on jonkun edelleen ohjattava mitä tehdään ja mikä valmiin määritelmä on.
Jotta AI:n tuomasta tuottavuusloikasta saadaan kaikki irti, pitää asiakkaan siirtyä lähemmäs kehitystiimiä antamaan jatkuvaa palautetta. Muutos ei siten kosketa vain IT-väkeä, vaikka me (ainoastaan mediaväelle häviten) rakastamme asettaa itsemme keskiöön.
Moro!
Kiitoksia kyssäreistä ja keskustelusta. Tein taas vastaukset perinteiseen tapaan videolla:
T. Harri
Tässä on Fransin suhteellisen kattavat kommentit Wittedin marraskuusta.
Kiitos taas hyvästä pläjäyksestä!
Nyt hokasin vasta arvonimen ’sedimented organisational fat’
Taisin paikantaa sen, että mistä tämä valtava näkemysero pohjimmiltaan johtuu. Kesämökiltäni löytyy tietokirja, missä varsin aukottomasti todistetaan ettei tietokone voi ikinä voittaa ihmistä shakissa, koska vaadittujen laskutoimien määrä on niin suuri että äärimmäisen nopeakaan laskentatehon kasvu ei tule millään riittämään. Ajattelutoiminta, luovuus, taide, moraali ynnä muu sellainen yleensä lasketaan sellaisen ihmisyyden piiriin, joka erottaa meidät muista luontokunnan olennoista ja asettaa meidät niiden yläpuolelle. Haluamme rakentaa itsellemme tarinan että olemme jotenkin erityisiä ja että meillä on jonkinlainen suurempi kosminen rooli elämän kiertokulussa.
Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Sinä olet biologinen neuroverkko jota on kymmeniä vuosia koulutettu palvelemaan geeniesi halua säilyä olemassa ikuisesti ja pian palaat takaisin siksi mitättömäksi tähtipölyksi, mistä olet muodostunutkin. Biologiset neuronisi voidaan korvata noin yhden suhde yhteen keinotekoisilla neuroneilla ja mikäli saadaan luotua riittävän tiheä neuroverkko tarpeellisella määrällä koulutusdataa, niin se pystyy kyllä ihan kaikkeen siihen mitä ihmisaivotkin. Ja koska ihmisaivot ovat monien työtehtävien suorittamisen kannalta täynnä täysin hyödytöntä biologiaan liittyvää roskaa, niin ne voidaan päihittää paljon suppeammilla erikoistuneemmilla ratkaisuilla.
Nykyisten esikoulutettujen mallien kasvamisen aikakausi tulee todennäköisesti lähivuosina päätökseen, koska Internet tai kirjajulkaisut eivät tuota vuosittain riittävästi uutta dataa mahdollistamaan tulevaisuuden kehitystä. Ratkaisuksi on ehdotettu synteettisen datan luontia, mutta vaihtoehtona on myös nykyisen datan parempi hyödyntäminen ja siirtyminen kohti AI-agentteja ja moniagenttisysteemejä. Laskentatehon kasvulla ei näy samanlaisia esteitä ja sitä tarvitaan aina vain vähemmän mallien laadun parantuessa.
Eli jos puhutaan vaikkapa IT-arkkitehtien korvaamisesta niin ei, se ei ole tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessakaan mahdollista enkä minä ole sitä missään kohti väittänytkään. Työpaikat katoavat ensimmäisenä koodarien “suorittavalta portaalta”, joiden työpanos ei ole monimutkaisten kokonaisuuksien hallintaa, vaan huomattavasti suppeampia työtehtäviä. Siis tyyliin “Tee mulle VBA Excel -makro tai PowerShellin AD -skripti”. Sitä mukaa kun sitten aletaan saamaan AI-agentteja ja moniagenttisysteemejä kentälle, niin voidaan alkaa korvata monimutkaisempia ihmisrooleja.
Yritän vetää tämän keskustelun takaisin Wittediin toteamalla että vaikka näen tämmöisen koodarityöpanosvälitystoiminnan tulevaisuuden muita kirjoittajia synkempänä, niin tekoälypuolella konsulteille on ja tulee olemaan aivan valtava tarve. Tällä hetkellä osaaminen suomalaisten IT-palvelutalojen osaaminen on kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan vuoksi aika pintapuolista ja näkee paljon sitä että osataan just ehkä LangChain + Python ja ChatGPT Api calleja hyödyntää.
Ostajien puolella taas ei löydy sitäkään ja tilanne on aivan katastrofaalinen, kun kaikkien strategiassa lukee että tekoälyä pitää hyödyntää, mutta kenelläkään ei ole harmainta aavistusta että miten. Sitten tehdään se iso dataremontti ja ostetaan joku purkkaviritelmä ‘tekoälyratkaisu’ sen sijaan että ostettaisiin 'ratkaisu joka toteutetaan tekoälyllä’. Tässä opettelussa menee kyllä kaikilla ikä ja terveys asiakkaiden heittäessä rahaa hypen perässä, kun keskimääräinen palkansaaja on 42-vuotias kaavoihinsa hiljalleen kangistuva toimistotyöläinen, jolle on vaikea opettaa enää uusia temppuja.
Tekoälypuolen myymisessä asiakkaalle voi hyvinkin koittaa alkuhypen jälkeen lyhyt takatalvi ihan vain sen takia, että teknologia kehittyy vieläkin nopeammin kuin osaaminen ja käyttökelpoiset sovellukset diffusoituvat ihmisten keskuudessa, eikä yritysten keskuudessa uskalleta uudelleenorganisoida holistisesti työn tekemistä uuden teknologian ympärille, vaan haetaan pistemäisiä hyötyjä yrittäen säilyttää nykyiset rakenteet pitkälti ennallaan.
Vaihtoehtoisesti voihan se olla kuten esitit etten ymmärrä näistä asioista yhtään mitään, mutta vaikka näin olisikin, niin sokeiden valtakunnassa, yksisilmäinen on kuningas
“Kohti ääretöntä ja sen yli…”
Voihan se olla, että ihminen on lopulta niin tyhmä, että se korvaa itsensä tekoälyllä tulevaisuudessa. Pahalta näyttää, jos oikein antaa mielikuvituksen juosta. Tekoäly on osoittanut toistaiseksi olevansa parhaimmillaan yksittäisessä, suht rajallisessa toimintaympäristössä kuten vaikkapa juuri tuo shakki, pokeri tai LLM.
Kun itse on elämäntyönsä softapuolella tehnyt ja nähnyt monta “evoluutiota”, jotka aina mullistaa kaiken ja tekee Jaakosta tarpeettoman, niin rohkenen lisätä muutaman ajatuksen.
Tämän kokemuksen perusteella muutokset ovat lähinnä näkyneet siinä, miten työtehtävien kirjo on lisääntynyt ja muuttunut. Aikoinaan peruskoodari oli kingi. Sitten tuli systeemisuunnittelun kerho kaikkine variaatioineen. Nykyisin erilaiset IT-arkkitehdit on jumalia. Itselleni koodari on kingi edelleen, koska siellä se sorvin käyttäjä edelleen on. 80-luvun koodari ei saisi töitä tänä päivänä - tehtävä on muuttunut niin monipuoliseksi ja vaativaksi, vaikka lähes kaikki työkalut ja menetelmät on kehittyneet. Jo niiden opettelu on monelle alalle pyrkivälle haaste ja karsii sopivasti jo siinä vaiheessa ei-soveltuvia pois.
Evoluutio on saanut aikaan sen, että koodarin työnsisältö on tehostunut hyvin monella tavalla ja nyt erilaisten “chatgpt”-viritelmien ansiosta tehtiin taas uusi tuottavuusloikka. Kun aikaa menee, niin varmasti mallintamiseen prosessien ja tietorakenteiden osalta saadaan uusia työkaluja myös. Sitähän se asiakas odottaa, että lopputulokset syntyisivät nopeammin ja virheettömämmin. Laskutushinta tuskin muuttuu alaspäin. Jälleen kerran voidaan tehdään uuden sukupolven järjestelmiä, jotka ovat monipuolisempia, nopeampia, helpompia ylläpitää, käytettävämpiä jne. Työmäärä ei vähene, sen luonne muuttuu. Legacy-järjestelmien toimittajille tässä hätä tulee.
Asiakkaan on aika vaikea ymmärtää, mitä kaikkea se koodari työpöydällään tänä päivänä joutuu tekemään. Nykyisin kuitenkin enemmän ja enemmän työ tehdään yhdessä, pieni palanen kerrallaan. Testattavaa syntyy nopeammin (tähän saadaan AI:lla generoitua varmasti käyttötapauksia) ja nähdään, mennäänkö oikeaan suuntaan. Uskoisin, että nyt on monessa tilaajaorganisaatiossa positiivinen vire syntymässä, että toiveissa olisi mahdollista saada juuri sen yhtiön tarvitsemia ratkaisuja nopeammin ja laadukkaammin, kuin tähän saakka. Ja sehän tuo lisää työtä softa-alalle. Pyörä pyörähtää taas uudelleen käyntiin.
Ehkä tulevaisuudessa ei ole tietojärjestelmiä. On vain oraakkeli, jolta kysytään kysymys ja se aina vastaa. Yritysoraakkeli tuottaa päivän raportit, lähettää laskut ja maksaa palkat robottien omistajille. Siihen saakka muutos arkipäivässä voi olla pienempi, kuin mielikuvitus ehkä lupaa.
Koodareille työtä riittää, aivan varmasti ja pitkään.
Olen kanssasi pitkälti samaa mieltä, mikäli tekoälyteknologiaa lähestyy siitä näkökulmasta että kyseessä on vain työkaluevoluutio. Siis jokin asia, mikä nostaa ihmisen työn tuottavuutta ja tehokkuutta. Omassa ajattelussa tämä on kuitenkin työkalurevoluutio, joka ei tehosta ihmisen työtä vaan korvaa sen. Siirtyminen rikkalapiosta pölynimuriin tai viikatteesta ruohonleikkuriin on työkaluevoluutio, koska toimijana on ihminen, jonka työpanos vain tehostuu. Sen sijaan hyppy pölynimurista robotti-imuriin tai ruohonleikkurista robotti-ruohonleikkuriin on työkalurevoluutio, koska ihmisen työpanos poistetaan kokonaan ja kone tekee työn pääsääntöisesti autonomisesti ja ihminen tekee korkeintaan ylätason päätöksiä tai puuttuu poikkeustilanteisiin.
ChatGPT, Copilot ynnä muut vastaavat ovat hienoja työkaluja, jotka jo sinällään tehostavat nykyisten työntekijöiden toimintaa ja sitä kautta vähentävät älyllistä työtä tekevien työntekijöiden tarvetta. Mutta ne eivät ole tämän teknologian pihvi. Iso revoluutio tapahtuu kun tekoälylle annetaan agenda, tavoitteet ja autonomia tehdä työtä itsenäisesti.
Lähitulevaisuudessa käyttämäsi sovellukset täyttyvät pistemäisistä tekoälyagenttiratkaisuista. Et enää joudu keksimään sähköpostilaatikkoosi kategorioita, kansioita tai sääntöjä vaan sähköpostiagenttisi hoitaa sähköpostejasi, vastaa niihin mitä pystyy ja nostaa sinulle itsenäisesti priorisoiden sellaisia viestejä jotka vaativat huomiotasi. Et sovi kollegasi kanssa tapaamisia ja pallottele päiviä ja aikamääreitä, vaan teillä molemmilla on kalenteriagentit jotka keskenään hallitsevat kalentereitanne ja sopivat niistä autonomisesti.
Kotona tilauksiasi hoitaa tilausagentti, joka itsenäisesti tarkkailee sähkösopimuksiin ja puhelinliittymiin tarjouksia ja kilpailuttaa ne puolestasi, sekä katkaisee sellaisista tuotteista kuukausimaksun joita et ole pitkään aikaan käyttänyt. Ruokavaliosi rakentaa ravintoagentti ja kuntoiluohjelmasi kuntoiluagentti, vaatekaappisi muotiagentti ja niin edelleen. Päätösvalta jää sinulle, mutta ikävän ja työlään ajattelutyön hoitavat tekoälypalvelijasi, jotta sinulle jää enemmän aikaa ja mahdollisuuksia nauttia niistä asioista mitkä ovat sinulle aidosti tärkeitä.
Mikään yksittäinen tekoälyagentti ei välttämättä sinänsä vastaa oikean ihmisen älykkyyttä, mutta kun pistemäisiä agentteja on riittävän paljon, niin niitä voidaan alkaa integroida moniagenttijärjestelmiksi ja tuoda mukaan meta-agentit, joiden ainoa tehtävä on hallinnoida kokonaisuuksia ohjaamalla muita tekoälyagentteja keskijohdon tapaisesti. Tätä kautta järjestelmistä tulee älykkäämpiä, kuin mitä pelkästä osien summasta voisi päätellä.
Vielä viisi vuotta sitten tämä oli puhdasta Star Trek -teknologiaa, mutta tänä päivänä kyseessä ovat ratkaisut mitä voidaan tehdä, mutta joita ei vielä ole ehditty tekemään. Ja koska ne voidaan rakentaa, niin ennen pitkää joku tulee ne myös rakentamaan. Ensimmäiset tekoälyagenttiratkaisut ovat tietenkin raakileita joille nauretaan ja änkyröintiä tulee esiintymään vielä pitkään. Tänäkin päivänä saa aina välillä kuulla miten manuaalisella autolla on kiva ajaa ja automaattivaihteisto tyhmä vekotin mikä ei aidosti ymmärrä kuskia. Tästä huolimatta kehitys kehittyy ja raha ratkaisee, joten tätä kehityskulkua tuskin on mahdollista enää pysäyttää muuten kuin poikkeuksellisen rajoittavalla lainsäädännöllä.
Siksi mä olen hieman huolissani Wittedin midwittien puolesta, koska ihmisten perusälykkyyden välityspalveluiden tarve tulee vähenemään sekä tehokkaampien tekoälytyökalujen vuoksi, että erityisesti kun lähitulevaisuudessa alamme saamaan autonomisia tekoälyagentteja suoraan korvaamaan ihmistyötä.
Tekoälyn ympärillä on paljon hypeä ja toimijoita joilla on taloudellisissa intresseissä paisutella teknologian mahdollisuuksia. Myös käy usein niin että hypeteknologiat floppaavat ja siksi on terveellisiä suhtautua skeptisesti niihin huimiin lupauksiin, mitä uusiin teknologioihin liittyy. Tässä tapauksessa kyse on kuitenkin valtavasta loikasta koneiden kyvykkyyteen hoitaa älyllisiä tehtäviä ja toimintoja, joten iso osa hypestä voidaan kyllä lunastaa reaalimaailman sovelluksilla.
Kuten aikamme suuri ajattelija Kamala Harris sanoi, niin joskus on tärkeää kyetä näkemään miten asiat voisivat olla, ilman kuormaa siitä, että miten asiat ovat olleet:
Windowsissa oli aikoinaan ohjelmoitava win32 Agent -oliomalli, jolla sai luotua (sarjakuva)hahmoja työpöydän päälle (leijuvia/siirreltäviä/puhuvia) ja liitettyä niille jotain toimintoja. Itsekin olen tuon avulla tehnyt toteutuksia.
Eilen viimeksi näistä uuden sukupolven agenteista (Agentforce) hehkutti Benioff/Salesforce, kuinka heidän helpdeskin ratkaisukykyä on voitu merkittävästi parantaa (pääsi samalla haukkumaan Copilottia). Edelleen sitten vaikeimmat tehtävät jää ihmisille ja toisaalta osa noista agentin vastauksista on ainakin vielä virheellisiä.
Siihen suuntaan ollaan menossa, mutta enemmän ne on vielä työkaluja, jotka kehittää olemassaolevien softien toimintoja siten, että ihmiselle jää vähemmän puuhasteltavaa. Jossain tulee sitten näidenkin kanssa rajat vastaan tietoturvan kanssa, mitä niiden annetaan tehdä esim. asiakasyrityksen kanssa, koska samaa dataa joudutaan käsittelemään.
Koodarit näitä kehitystöitä edelleen tekee ja taustalla on edelleen koodareitten ylläpitämä softa. Mikä on sinun määrityksissä lähitulevaisuus?
Mikä on Wittedin pelikirja vuodelle 2025?
“Yhtiön tärkein tavoite vuosina 2024-2025 on kannattavuuden parantaminen. Tämän jälkeen yhtiö palaa kasvustrategiaan.”
Suppeassa Q3 raportissa ei taideta tasetta avata, mutta 2024 Q2 raportin mukaan nettovelka −6 394
Onko tuota miljoonien nettokassaa nyt oikeasti tarkoitus hillota 2025 jälkeiseen kasvustrategiaan paluuseen saakka?
Vaikka kannattavuutta edelleen priorisoidaan, niin kai nettokassa kannattaisi laittaa töihin ja ostaa jotain sopivaa, eikö mitään löydy? Ymmärrän jos ostajien ja myyjien näkemykset hinnoista ei kohtaa, mutta Wittedin oma markkina-arvo on ~23 MEUR. Eikö omia osakkeita kannattaisi ostaa nyt (toivon mukaan?!) halvalla ja mitätöidä / käyttää maksuvälineenä myöhemmin yritysostoissa?
Wittedin matala osakevaihto saattaa toki rajoittaa operaatioita, mutta eikö olisi parempi antaa vähän signaalia ja laittaa kättä alle osakkeeseen ostamalla edes sen verran kuin voi, eikä vain istua nettokassan päällä?
Sanoin kesällä asiasta Harrille Inderesin terassi-iltamassa, että eikö nyt olisi aika ostella omia osakkeita. Aikoi viedä asian hallitukselle, en tiedä onko mitään päätöstä tehty
MAR sääntelyn mukaan maksimi on 25% keskimääräisestä päivävaihdosta, kyllä sillä jonkun osakkeen voi ostaa epälikvidistä lafkastakin
Tämä usein nostetaan esille, mutta omia osakkeita voi myös aina ostaa pörssin ohitse, esimerkiksi tekemällä ostotarjouksen omistajille. Ei niitä omia pakko ole pörssistä ostaa, eikä välttämättä edes kannata jos kyseessä on epälikvidi osake.
En kannata omien osakkeiden ostoja, silloin kun ne saattavat vaikuttaa markkinan hinnanmuodostukseen ja luoda keinotekoista kysyntää. Omien osakkeiden ostot voivat häiritä markkinoiden luonnollista toimintaa, erityisesti pienivaihtoisten yhtiöiden osalta.
Nostin asian esille jo kesällä 2023 [1], kun Witted hankki omia osakkeitaan siten, että omien osakkeiden ostot muodostivat merkittävän osuuden päivävaihdosta. [2]
Mielestäni osakemarkkinoiden tulee toimia vapaasti eikä siten, että omien osakkeiden ostot luovat keinotekoista kysyntää.
Miksi omiin osakkeisiin kohdistuva kysyntä olisi yhtään sen keinotekoisempaa kuin mikään muukaan kysyntä? Jos firma ostaa omia osakkeitaan oikein perustein - eli siksi, että arvostus on matala suhteessa näkymiin - niin minusta se on aivan yhtä aitoa kysyntää, kuin jos minä ostan Wittedin osakkeita samoin perustein.
Olisi varmaan parempi olla vastaamatta tähän, mutta en nyt malta olla vastaamattakaan.
Unohdit listasta kohdan, että Nokia osti omia osakkeitaan 20 vuotta sitten ja sekin oli nyt 20 vuotta jälkeenpäin katsottuna virhe
“riski, että omia osakkeita ostetaan merkittävästi korkeammalla hinnalla kuin osakeosto-ohjelman jälkeen osakkeita saa markkinoilta.”
Oletko ikinä miettinyt, että jos itse ostat osakkeita pörssistä, niin on riski että osakkeita olisi saanut myöhemmin halvemmalla?! Miten se liittyy yhtiön omien osakkeiden ostoon, että niitä olisi saanut joskus halvemmalla pörssistä? Pitäisikö esim Inderesin mallisalkunhoitajille käydä kertomassa, että Nesteen ja Tietoevryn ostamiseen liittyi riski, että nyt niiden osakkeita saisi halvemmalla?
“riski, että omien osakkeiden osto luo osakkeeseen kohdistuvaa keinotekoista kysyntää, joka ylläpitää tai nostaa osakekurssia osto-ohjelman keston ajan.”
Tuo MAR sääntely estää ettei yhtiö voi kauhoa osaketta markkinoilta miten sattuu.
Sen lisäksi yhtiö voi määritellä itse miten tai millaisilla kriteereillä osakkeita ostaa.
Jos minä ostaisin Wittedin osakkeita pörssistä tällä viikolla miljoonalla eurolla, niin pitäisikö minun jotenkin välittää siitä että se vaikuttaa osakekurssiin muuten kuin jos se nostaa kurssia liikaa ja en haluakaan ostaa (jolloin voin tietenkin lopettaa ostamisen, jos hinta nousee korkeammalle kuin haluan maksaa)
“riski, että osa sijoittajista saattaa odottaa, että osto-ohjelma loppuisi, jotta osakkeen hinta saisi määräytyä markkinoilla vapaasti ilman osto-ohjelman mahdollisesti aiheuttamaa efektiä.”
Edelleen, minkä takia osakkeen ostajan pitäisi millään tavalla välittää muista potentiaalisista ostajista?
“riski, että yritys osto-ohjelman kautta implisiittisesti viestii osakkeen olevan edullinen, vaikka osakkeen edullisuutta tietyllä ajanhetkellä voidaan riippumattomasti tarkastella vasta myöhemmin tulevaisuudessa.”
Pitäisikö meidän ilmoittaa Inderesillä, että heidän liiketoimintalogiikassaan on aukko: osakkeen edullisuus selviää vasta jälkikäteen!
Tuossa on pari artikkelia osakkeiden takaisinostoista.
Damodaranin lainaus: “To understand buybacks, it is best to start simple. Publicly traded companies that generate excess cash often want to return that cash to stockholders and stockholders want them to do that. There are only two ways you can return cash to stockholders. One is to pay dividends, either regularly every period (quarter, semiannual or year) or as special dividends. The other is to buy back stock. From the company’s perspective, the aggregate effect is exactly the same, as cash leaves the company and goes to stockholders.”