UGH.!! No voi perhana…
… Olikos siitä kilpailukyky ja -etu puolesta Heiskanen jotain jatkokysymyksiä? 
—
No ei auta kuin lähteä tätä purkamaan. Mä oon päättänyt, että jos Ekalta tulee kysymyksiä niin niihin vastataan aina, niin perusteellisesti kuin vain osaan.
haluatko pitkän vai lyhyen vastauksen @Pohjolan_Eka ?
Lyhyt vastaus:
Päättäjät ei ehkä hoksaa tätä, mutta ne säästöt ja digipanostukset kuuluvat vaa’an samalle puolelle. Nyt kun ne laitettu osaksi säästökohteita niin kustaan omiin muroihin ja näin mä luulen, että tulee myös käymään. Joten sulle rakas sijoittajaystävä → Mä luulen, että julkisen sektorin osalta kysyntä vähenee syksyllä ja tulee kylmät ajat jos asiakasportfolio on täynnä sitä. Kaikkea ei voi kuitenkaan lopettaa kuten HUSin Karjalainen sanoi, joten ei tarvi vielä painaa otsikoita ”KAIKKI MENI”. 
Älyttömän pitkä vastaus ja paljon ajatuksen virtaa:
Kohta 1: ”Suomen IT-sektori nojaa vahvasti julkisen sektorin kysyntään, koska valmiita ratkaisuja ei ole helposti saatavilla esimerkiksi amerikkalaisilta toimittajilta, ja julkisella sektorilla ei haluta palkata omia työntekijöitä.”
Vastaus: Kaivelin Inderesin laajoista raporteista tähän taustatietoja ja sieltähän löytyy näkemys noihin markkinoiden kokoihin. Se tulee IDC:n ja Tutkihankintoja lähteiden kautta. Inderesin mukaan julkisen sektori edustaa kakusta 25 prosenttia, kun taas yksityinen sektori on 75%. Ihanan pyöreitä lukuja, mutta kuulostaa ihan uskottavalta suhdeluvulta. Tutkihankintoja saitin mukaan julkinen sektori käytti vuonna 2023 1,2 Mrd€ ICT-hankintoihin (tavarat, palvelut, ohjelmistot). Jos tästä menee syvemmälle niin palveluiden osuus olisi 1,029 mrd. Inderesin mukaan koko markkinan koko Suomessa 2019 oli 4,6 Mrd joten suhde on jotakuinkin siellä haminoilla mitä nuo prosentit antavat ymmärtää. Jos olen väärässä niin väitän törkeästi että DATA on Rikki x).
Suomen julkinen sektori ostaa kyllä palveluita myös kansainvälisiltä IT-yhtiöiltä, kuten esimerkiksi Microsoftilta, Googlen pilvipalveluista ja Amazon Web Services (AWS). Nämä suuret jenkkifirmat ovat laajasti käytössä erityisesti infrastruktuuri- ja pilvipalveluissa, koska niitä on vaikea korvata kotimaisilla toimijoilla saman mittakaavan vuoksi.
Toisaalta, tietosuojaan ja kansalliseen riippumattomuuteen liittyvät kysymykset ovat herättäneet huolta. Erityisesti EU yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja Yhdysvaltain Cloud Act tekevät julkisen sektorin varovaisemmaksi hankinnoissa, koska tiedot voivat päätyä Yhdysvaltain viranomaisten saataville. Suomessa on ollut selviä trendejä suosia eurooppalaisia tai kotimaisia ratkaisuja etenkin silloin, kun puhutaan sensitiivisestä datasta, kuten terveydenhuollosta ja turvallisuusalasta.
Yksi varsin tunnettu esimerkki, joka herättää voimakkaita tunteita on Epic Systems (USA):ltä hankittu Apotti niminen järjestelmä. Siinä erittäin sensitiivistä terveystietoa pyöritetään amerikkalaisessa järjestelmässä. Kun tätä ostoa tehtiin niin muistan lehtiartikkelin, jossa sanottiin että vastaavalla rahasummalla voisi palkata ”kaikki” suomalaiset IT firmat vuosien ajaksi rakentamaan kotimainen, mahdollisesti toimivampi, järjestelmä tämän sijasta.
Mitä tulee omien työntekijöiden palkkaamiseen niin mä oon kyllä tuosta jokseenkin eri mieltä. Mun silmissä julkinen sektori haluaisi palkata itselleen IT-osaajia ja ovat pyrkineet näin myös tekemään. Helppoa se ei ole, varsinkaan nyt kun valtion leipä ei ole niin turvattu kuin ennen ja monet kokevat, että yksityisellä sektorilla on mukavampi olla töissä. Se miten tätä julkisella sektorilla on lähestytty liittyy näiden inhouse yhtiöiden perustamiseen. Julkinen sektori on ajatellut, että on järkevää keskittää osaamista yhteisomisteisiin yhtiöihin, jotka ovat IT-palveluyhtiöitä siinä missä yksityisetkin ovat, mutta täysin julkisesti omistettuja. Kustannuksia on pelätty ja on ajateltu, että tällainen voittoatavoittelematon yhteisomistettu yritys voisi olla toimiva ratkaisu. Tällä hetkellä Inhouse yhtiöt ovat kuitenkin olleet vastatuulessa ja esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialue kertoi 2.9 Tivissä luopuvansa Inhouse yhtiöiden käytöstä ja palkkavansa osaajat itselleen. Trendi on kuitenkin, että tätä osaamista halutaan
Ehkä hyvä yhteenveto tästä voisi olla, että asia ei ole kovin mustavalkoinen. Julkinen sektori varmasti mielellään käyttää kotimaisia IT-palveluyhtiöitä kumppaninaan, mutta samanaikaisesti ostaa paljon palveluita mm. amerikkalaisilta yhtiöiltä. Osaamista halutaan palkata itselle, mutta ei ole ihan selvää vielä miten tuo kannattaisi tehdä. Looginen tie olisi nuo yhteisyritykset, mutta ne ovat nyt olleet vastatuulessa mediassa - yksityinen sektori pelkää, että julkinen sektori alkaa kilpailemaan heidän kanssaan. Henk koht. Mielipide on että noita kuuluisikin rakentaa ja ne ovat tosi hyvä tapa saada julkisella sektorilla digi Level Up, jota kovasti kaivataan.
Kohta 2: ”Valtion budjettiehdotus vuodelle 2025 on 12,2 miljardia alijäämäinen ja säästöpaineita tuleekin siksi ensi vuonna rutkasti lisää lisätalousarvioiden jälkeen, eli julkisen sektorin ICT-ostopalveluista pyritään varmasti jatkossakin leikkaamaan.”
Vastaus: Tää on ihan just näin kun kuvaat. Suomen julkiset menot olivat jo 2022 vuonna Euroopan kolmanneksi korkeimmat suhteessa BKT:hen. Juustohöylää on tulossa rajusti ja ollaan nähty siitä vasta ensimmäinen otos, kun HUS lienee edelleen suurin jo säästönsä kertonut toimija (voin olla väärässä), mutta odottelisin vastaavia ilmoituksia jokaiselta julkiselta toimijalta kuluvan syksyn aikana. Tällä juustohöylä menetelmällä kun mennään niin ei voi olla niinkään, ettei ICT-panostukset olisi tässä säästöjen joukossa. HUS:llakin 8% leikattiin budjeteista. Joka on siis mun silmissä vähän. Tästä CIO kommentoi hyvin: ”Teoriassa on mahdollista säästää kaikesta. Arvioimme kaikkia mahdollisia säästökohteita. Missään nimessä emme ota sellaista kantaa, että lopettaisimme kaiken uuden kehittämisen. Digitalisaatio tarkoittaa, että säästetään it:llä, ei it:stä”, Karjalainen painottaa. Tällä ajattelutavalla IT on osa sitä työkalupakkia jolla tässä toimitaan. Hyvä, niin munkin mielestä.
Fyi: pyysin, että ChatGTP olisi piirtänyt mulle kuvan siitä mikä mittakaavaeroa on 1/12/88 miljardilla eurolla, mutta useista yrityksistä huolimatta tuo tekoäly ei vain ole kykenevä tekemään tätä. Ei myöskään osannut piirtää kuvaa jossa tuon sun vaaka piirrustuksen osalta ne digipanostukset olisi heitetty sinne säästökorin puolelle. Ei ole tekoäly vielä riittävän älykäs tähän hommaan ja tästä johtuen joudumme omassa mielikuvituksessamme ihmettelemään miltä tuollainen kuva voisi näyttää.
Sen sijaan tässä on hyvä kuva siitä, mihin valtio käyttää meidän rahojamme (Suomen julkiset menot vuonna 2022 (milj. €):
Kaikki täällä on varmaan lukenut Wahlroosin: ”Sanna, tule takaisin ja käytä rahat” setit jo kauppalehdestä. Siinähän oli sellainen ajatus, että mikäli meillä olisi ollut 17 vuotta talouskasvua takana, luokkaa (1-)1,5%, niin meidän BKT olisi kasvanut 70 mrd euroa, eikä mitään ongelmaa nyt taloudessa olisi. Nyt jos kääntäisi saman mutta toisinpäin, voisimmeko todella automaatiolla ja digitalisaatiolla saada 1,5% kustannussäästöjä vuodessa? Ei kuulosta kovin suurelta tehokkuusparannukselta mun korvaan, yleensä ATK-hankkeissa haetaan isompia impacteja. Mutta näillä budjeteilla 1,5% tekee sen 1,3 ish miljardia vuodessa ja käytännössä kaikki panostukset digitalisaatioon tulee kuitatuksi samalla.
Voisiko tätä ajatella rajummin… paljonko tuosta budjetista saataisiin tiputettua jos pistettäisiinkin lisää kaasua palveluiden digitalisointiin ja kehittämiseen? Kuka uskaltaa heittää arvion? En usko, että kovin helposti löytyy mitään oikeita vastauksia, mutta löytyy kyllä esimerkkejä. Nyt oikaisen ja haen ChatGTP:ltä nämä esimerkit jotka voivat olla sitä kautta oikein tai väärin:
1. Verohallinto – Suomen sähköiset veroilmoitukset
2. Kanta-palvelut – Terveydenhuollon digitalisaatio
3. Valtion yleiset digitalisaatiopanostukset
Kohta 3: Kumpi painaa vaa’assa enemmän? Miten asettelisit nämä vaa’an kupit tällä hetkellä?
Vastaus: Päättäjät ei ehkä hoksaa tätä, mutta ne säästöt ja digipanostukset kuuluvat vaa’an samalle puolelle. Nyt kun ne laitettu osaksi säästökohteita niin kustaan omiin muroihin ja näin mä luulen, että tulee myös käymään. Joten sulle rakas sijoittajaystävä → Mä luulen, että julkisen sektorin osalta kysyntä vähenee syksyllä ja tulee kylmät ajat jos asiakasportfolio on täynnä sitä. Kaikkea ei voi kuitenkaan lopettaa kuten HUSin Karjalainen sanoi, joten ei tarvi vielä painaa otsikoita ”KAIKKI MENI”.
En halua törkkiä tuota julkkarimaailmaa liikaa tai ottaa poliittisesti kantaa, mutta sanon silti että julkinen sektori voisi paremmin, jos nämä digipomot olisi jokus vetämässä näitä organisaatioita. ->Mielipidekirjoitus / Digitaidoton johtaja on pian työtön johtaja Digitaidoton johtaja on pian työtön johtaja | Kauppalehti
Säästöjen vaikutus julkisen sektorin hankintoihin tulee olemaan iso. Vastasit jo hyvin aiheeseen ja täydennän hieman.
Julkinen sektori ei osaa/voi lopettaa toimintoja, jolloin ratkaisuna on hoitaa säästöjä ensisijaisesti htv-poistuman kautta. Ei palkata määräaikaisia ja eläkkeelle lähtevän tai irtisanoutuvan tilalle ei palkata uutta. Klassinen juustohöyläys, jossa ei mietitä mitä pelaajat tekevät pallolla, vaan montako pelaajaa (htv) on kentällä.
It-kulujen nopea leikkaus on vaikeaa. Perus-atk:ta tarvitaan homman pyörittämiseen, sopparikaudet ovat pitkiä ja ne on pääsääntönä lusittava loppuun. Plus uudet kilpailutukset ovat kauhistus, jos ei saada jotain kevyemmin Valtorin tms. katalogista valmistavarana.
Omalla näppituntumalla säästöt otetaan ensisijaisesti konsulteista, koska se on nopein tie lyhyen tähtäimen säästöihin. Budjettirahoitteisina ja vailla omia pääomia tai lainausmahdollisuutta/halua monen julkkaritoimijan on pakko toimia näin, vaikka 5 eurolla saisi 10 euron säästöt. Monella toimijalla säästöruuvi on tälle hallituskaudelle takapainotteinen, koska lähiaikojen jo fiksattuja kuluja on vaikea leikata.
Olen siksi erittäin skeptinen julkisen sektorin IT-kehitysmahdolliauuksista, jostain isommista AI/ML-hypyistä puhumattakaan. Kun katse on lyhyen tähtäimen säästöissä, oman toiminnan kehittämimen korvautuu selviytymismoodilla.
Ei, ATK:ta käytetään edelleen, mutta vuosikymmenen alun lihavat vuodet eivät ole ihan heti palaamassa.
Vau! Aivan legendaarinen vastaus!
Se miksi puhun julkisesta sektorista Wittediin liittyen ei pelkästään johdu siitä että näkemyksesi kuuleminen olisi mielenkiintoista (mitä se tietysti on), vaan koen että keskustelu julkisesta sektorista kiteytyy vahvasti myös Wittedin markkinatilanteeseen ja kulttuurilliseen ytimeen ATK-yhtiönä.
Ensimmäinen noista on yksinkertaisempi avata, nimittäin muutamaa CV-hirmua lukuun ottamatta ei ole olemassa mitään erityistä julkisen puolen koodaria vaan jos julkinen puoli vähentää ostoja, niin ne samat tekijät heitetään yksityiselle puolelle kilpailemaan Wittedin kanssa rajallisesta määrästä hankkeista laskien kaikkien toimijoiden liikevaihtoa ja/tai kannattavuutta. Tämän vuoksi sijoittajalla täytyy aina olla edes alkeellinen näkemys siitä, että lisääkö vai vähentääkö julkinen sektori ICT-konsulttien käyttöä.
Toinen liittyy Wittedin julkilausuttuun itsemääritelmään: “Witted Megacorp Oyj on uuden sukupolven ohjelmistokehitysyhtiö, joka auttaa asiakkaita rakentamaan menestyviä ohjelmistokehitystiimejä ja luo yhteistyötä läpi IT-toimittajakentän.” Palataan tähän vielä myöhemmässä vaiheessa tekstiä.
Kuten kaikilla hyvillä besserwisser diletanteilla, myös minulla on takataskussa ratkaisu julkisen sektorin ongelmiin. Aion konsulttityyliin esitellä sen heti kärkeen ja laittaa perustelut vasta perässä. Julkisen sektorin pitäisi osakeyhtiöittää virastot ja tehdä kaikista työntekijöistä partnereita. Verotuloista tulisi siis näiden yhtiöiden liikevaihtoa. Syy miksi tämä pitäisi tehdä johtuu siitä, että julkisen sektorin insentiivirakenne on pysyvästi ja syvällisesti rikki. Demonstroin piirtämällä alitajuntaani kauan sitten poltetun insentiivimatriisin, jonka nimeän narsistisesti tässä itseni mukaan:
Julkisella sektorilla toimitaan määritelmän mukaisesti muiden rahoilla, joten tarpeeksi pitkän aikavälin kuluessa päädytään tuottamaan heikkolaatuista ja kallista palvelua tai hieman optimistisemmassa tilanteessa maksamaan laadusta ylihintaa. Pohjolan Nega ei usko eettisiin tai järkeviin toimijoihin vaan siihen, että pidemmän päälle ihmiset toimivat juuri kuten heitä motivoidaan toimimaan. Julkisella sektorilla ei lähtökohtaisesti ole insentiiviä tavoitella tehokkuutta tai kustannussäästöjä, koska näistä ei yleensä saada minkäänlaisia suoria hyötyjä julkisen sektorin toimijoille.
Ulkopuolisen toimijan olisi helppoa, oikeastaan triviaalia löytää säästöjä organisaatiosta kuin organisaatiosta. Otetaan esimerkiksi Yle, josta nyt halutaan säästää. Ylellä on kolme televisiokanavaa ja oma suoratoistokanava aikakaudella missä lineaaritelevision katselu vähenee rajusti. Mikä pahinta, noille televisiokanaville ei löydetä riittävästi merkityksellistä kotimaista sisältöä vaan sitä joudutaan ostamaan kalliilta ulkomailta. Helppo ratkaisu pysyville säästöille olisi lakkauttaa vaikkapa TV2, lopettaa Game of Thronesin ja vastaavien sarjojen osto mitä kansalainen saa muutenkin kympillä suoratoistopalveluista, antaa työntekijöille kenkää ja keskittää suomenkielinen sisältö TV1 ja Yle Areenaan.
Todellisuudessa tämä on viimeinen asia mitä Yle tekisi. Omaa toimintaansa suojelevassa julkisen puolen organisaatiossa ensimmäiseksi tapetaan aina tulevaisuusinvestoinnit ellei joku hanke ole johdon erityisessä suojeluksessa, jonka jälkeen siirrytään karsimaan pakollisista huolto- ja ylläpitoinvestoinneista. Tämän jälkeen siirrytään pitkin hampain henkilöstövähennyksiin ja vasta aivan lopuksi viimeisenä toimenpiteenä kun kaikki muut kivet on käännetty, tehdään palveluiden karsintaa, mistä syntyvät ne todelliset pysyvät säästöt.
Palataan takaisin Wittedin haluun auttaa asiakkaita rakentamaan menestyviä ohjelmistotiimejä ja kykyyn valita isosta osaajalistasta ne parhaat tekijät auttamaan hankkeissa. Haluaako julkinen sektori edes rakentaa menestyviä ohjelmistotiimeja tai ylipäätänsä oppia ostamaan? Witted on kasvanut erinomaisesti yksityisellä sektorilla mutta heikommin julkisella sektorilla ja mielestäni yksi selitys tälle voisi olla se, että Wittedin ydinkulttuurin mukaisesti yritetään myydä yksityisen sektorin ajatusmalleja julkiselle sektorille, missä niille ei juurikaan ole kysyntää.
Nyt kun juhlapuheissa puhutaan että IT:llä säästetään, niin minulle ei ainakaan ole välittynyt ymmärrys siitä, että millä mekanismilla tämä tapahtuisi koska kenelläkään ei ole insentiiviä säästää. Vuosibudjetti tulee annettuna ja jos se alitetaan, niin ensi vuonna rangaistaan pienemmällä budjetilla. Yleensä IT-investoinneissa projektin pituus ja takaisinmaksuaika on yli yksi vuosi, jolloin niihin ei kannata omatoimisesti ryhtyä ellei ole aivan pakko.
Kuvitellaan vaikkapa digiprojekti mikä vaikeuttaa julkkarin toimijoiden työelämää seuraavina vuosina 5 % edestä, mutta säästää rahaa 25 %. Yksityisellä tähän löydetään nopeasti perustelut laittaa hanke käyntiin, mutta kuka julkkarin toimija haluaa kärsiä pientäkään määrää vain siksi, että joku muu säästää paljon rahaa? Aina voi löytyä muutama uhrautuja, mutta pidemmän päälle rooleihin päätyvät henkilöt jotka ovat valmiita vähentämään omaa kärsimystänsä muiden kasvottomien ihmisten rahoilla. Tämän vuoksi uskon, että mikäli Witted haluaa Goforemaista menestystä julkisella sektorilla, niin lähestymistapaa julkisen sektorin asiakassuhteisiin täytyisi muuttaa merkittävästi julkilausutusta. Siksi aiemmin kysyin nimenomaan näkemystä julkisesta sektorista ja kiitos vielä syvällisistä ja harkitusta vastauksista kysymyksiini 
@Sijoittaja-alokas oisko kuitenkin oikea ketju noille siirtämillesi viesteille Kahvihuoneen sijaan ollut tämä?
Voidaan jatkaa siellä tarvittaessa juttuja asioista mitkä eivät suoraan liity Wittediin. Toki uskon, että sijoittajia kiinnostaa tämä keskustelu ja erityisesti Harrin yleismietteet alasta ylipäätänsä.
Joo, siirsin tuon orginaalin viestin sinne, kun kirjoittaja eli ite @Harri_Sieppi ehdotti toista ketjua, mutta en muistanut tätä IT-palvelusektoriketjua, jonne nyt siirsin.
Tiedote tältä päivältä olkaa hyvät.
Hauskaa vkl kaikille ja terveisiä joulupukinmaasta, kotikaupungistani Rovaniemeltä.
Karhu_Hylje toivoo:
Tämän päivän tiedotteessa Siepin Harri toteaa:
“Olemme todella tyytyväisiä siihen, miten Norjassa on onnistuttu parantamaan kannattavuutta ja kasvamaan vaikeassakin markkinaymäristössä. Seuraavaksi edessä on tehojen nosto. Erlend on ollut mukana yhtiön laajennetussa johtoryhmässä jo aiemmin, mutta Norjan kasvaessa meille strategisesti yhä tärkeämmäksi markkina-alueeksi, on aika nostaa hänet myös virallisesti johtoryhmän jäseneksi. Witted on kansainvälinen yhtiö ja tämä kansainvälisyys näkyy myös jatkossa yhtiön johdossa.”
Seuraavaksi toivonkin sen näkyvän numeroissa.
Tuore Witted Insights:
Onko siellä pieni orastava käänne tapahtumassa Suomessa yksityisen sektorin kysynnässä?
Norjassa myös positiivista virettä.
Veljekset Antti ja Frans antoivat etkokommentit, kun Witted julkistaa liiketoimintakatsauksensa 22.10 tiistaina.
Huom. TULOSLIVE tiedossa.
Odotamme liikevaihdon jatkaneen orgaanisesti selvässä laskussa, mutta asiantuntijamäärän kvartaalikohtaisen laskun taittuneen. Kannattavuuden odotamme parantuneen selvästi heikosta vertailukaudesta edelliskvartaalien trendin mukaisesti. Markkinatilanne on jatkunut sektorilla erittäin vaikeana, mutta erityisesti korkotason laskun myötä myös positiivia ajureita on selvemmin piirrettävissä. Wittedille tärkeä Norjan markkina näyttää myös alustavia piristymisen merkkejä. Järjestämme Q3-tulosliven, jota voi seurata klo 7.55 alkaen täältä.
Muistakaa, että tiistaina on se live ja @Frans-Mikael_Rostedt aloittaa sen noin kello 7.55.
Yllä olevassa viestissä on linkki tulosliveen, joka meni jo, mutta kannatta katsoa; siinä tuli hyvin käytyä Fransin johdolla Wittedin tulosta läpi. Oli kyllä hyvä tuloslive, kiitos Fransille siitä!
Alla on @JHeiskanen:n kommentit tuloksesta.
https://x.com/JaakkoHeiskane4/status/1848592656588255306
Tässä on vielä linkki liiketoimintakatsaustiedotteeseen:
Kannattavuuden parantuminen jatkui suunnitellusti
Heinä–syyskuun 2024 pääkohdat
Tammi–syyskuun 2024 pääkohdat
KESKEISET TUNNUSLUVUT
| (tuhatta euroa) | 7-9/2024 | 7-9/2023 | Muutos-% | 1-9/2024 | 1-9/2023 | Muutos-% |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 11 384 | 13 623 | −16,4% | 39 935 | 48 115 | −17,0% |
| Oikaistu EBITA-liiketulos* | 234 | −267 | 1 099 | −551 | ||
| Oikaistu EBITA % | 2,1% | −2,0% | 2,8% | −1,1% | ||
| EBITA-liiketulos | 205 | −443 | 718 | −1 026 | ||
| EBITA-% | 1,8% | −3,3% | 1,8% | −2,1% | ||
| Asiantuntijoiden määrä kauden lopussa | 329,5 | 417,5 | −21,1% |
TOIMITUSJOHTAJA HARRI SIEPPI: STRATEGIAN ETENEMINEN
Wittedin syksy on lähtenyt liikkeelle hyvissä tunnelmissa. Liikevaihtomme laski suhteessa viime vuoteen, mutta suurta muutosta ei ole verrattuna ensimmäisen vuosipuolikkaaseen. Kannattavuuden parantaminen jatkui suunnitellusti Q3:lla ja Suomen liiketulos näyttää nyt stabiloituneen tavoitetasollemme. Kansainväliset liiketoiminnot ovat parantaneet kannattavuuttaan läpi vuoden, mutta olivat Q3:lla tappiolla johtuen pitkälti kausivaihtelusta. Kansainvälisillä markkinoillamme lomakausi päättyy hieman Suomea myöhemmin, mikä vaikuttaa neljänneksen tuloksiin.
Poikkeuksena moneen aikaisempaan vuoteen, kesän jälkeen penkkitilanteemme on ollut erinomainen – konsultteja ei ole juuri ollut ilman projektia. Kansainvälisillä markkinoilla penkkimme on pysynyt tyhjänä koko kolmannen neljänneksen ajan, ja Suomessakin vain harva on ollut penkillä kesän jälkeen. Lähdemme siis kohti tulevaa talvea hyvästä asemasta.
Myynnillisesti Q3 on paras neljännes kahteen vuoteen. Ohjelmistokehitysliiketoiminnat sekä Suomessa että Norjassa saavuttivat tavoitteensa. Uusien hankkeiden määrä lähti kasvamaan lomien jälkeen, ja myynnin tahti on säilynyt hyvänä katsauskauden loppuun asti. Kun kaksi vuotta sitten markkina perkelöityi syksyn alkaessa, tänä syksynä suunta on nyt toinen. Markkina vaikuttaa elpyvän kaikissa Pohjoismaissa, joista viimeisimpänä Suomessa.
Parempaan suuntaan mennään, vaikka epävarmuudet eivät ole kokonaan poistuneet. Olemme onnistuneet kasvattamaan avainasiakkuuksia, ja markkinalla on patoutunutta kysyntää. Samaan aikaan kuitenkin päätöksenteko uusien hankkeiden osalta on varovaista, joka näkyy varsinkin Suomessa. Kansainvälisessä liiketoiminnassa emme ole vielä vakiinnuttaneet kannattavuuden tavoitetasoa, joten työ jatkuu – mutta suunta on oikea. Odotamme, että onnistumiset myynnissä alkavat näkyä myös kasvuluvuissa. Samalla haluamme pitää huolen, että kannattavuusparannukset ovat pysyviä.
Heiskanen tiivisti hyvin eli luvut pieni pettymys varsinkin syyskuun osalta, mutta Harrin kommentit erittäin positiiviset myynnin suhteen. Nyt vaan Harri ja kumppanit voisivat kertoa webcastissa milloin tämä alkaa näkymään näissä numeroissa ja miten.
@JHeiskanen summeerasi hyvin omatkin ensiajatukset raportista. Luvut hieman pehmeät, mutta kommentit jopa hyvinkin positiivisia. Kannattavuuskehitys oli aika kaksijakoista. Suomessa kannattavuus oli olosuhteisiin ja liiketoimintamalliin nähden jo varsin hyvä. Kv-puolella taas kannattavuustaso ja kausivaihtelut korostavat sitä, että ainoa kestävä tie hyvään kannattavuuteen on liikevaihdon ja skaalan kasvu. Toki myös myyntikatteissa on siellä varmasti selkeää parannuspotentiaalia jäljellä.
Myyntikommenttien perusteella yhtiön näkökulmasta aletaan olla ainakin nykyisellä näkymällä hyvinkin lähellä kysynnän aallonpohjaa. Kommentit ovat imo erityisesti positiivisia, kun huomioidaan verrokkien ja asiakkaiden negarit. Wittedillä toki tilannetta helpottaa se, että liikevaihdosta noin 25 % tulee Norjasta. Tänään sitten pyritään selvittämään, että milloin piristynyt myynti alkaaa tosissaan näkyä myös liikevaihdossa ja asiantuntijamäärän kehityksessä
Tässä myös pikakommentini Witted Q3’24 -pikakommentti: Luvut jäivät hieman odotuksista, myyntikommentit positiivisia - Inderes
Viteota pukkaa.
Tänään vielä sordiino päällä mutta jos tänne laittaa kysymyksiä niin Harri vastailee huomenna. 
Terve 
,
Täällä taas ollaan. Nyt on mielenkiintoiset viikot menossa, kun tippuu tulosjulkkareita joka päivä. Meidän setit oli eilen, TL:DR omasta vinkkelistä oli että markkina menee jo kohti parempaa. Julkisen sektorin kysyntä 
ja yksityinen sektori 
. Q3 ei sisältänyt isoja ylläreitä itselleni, entäpä muille? Juteltiin eilen Fransin kanssa aiheesta videolla: Witted Q3'24: Uusmyynnissä piristymisen merkkejä - Inderes - tuliko siitä kysymyksiä kellään mieleen?
Kaikkea ei voi paljastaa, mutta se mitä meillä on tässä tehtävänä seuraaville kvartaaleille on kolme juttua:
Wittedin osalta Suomen kannattavuus näyttää stabiloituneen nyt tavoitetason yläpuolelle, kv-bisneksen kannattavuus kehittynyt oikeaan suuntaan, mutta Q3 miinuksella (johtuen siitä miten lomapalkkavaraukset purkautuu Q2:lla. Anyhow - pitää nostaa tasoa jatkossa) ja liikevaihto mennyt aikalailla ennusteiden mukaisesti. Tahtotila tässäkin on kasvaa: lisää myyntiä, lisää jengiä ja lisää liikevaihtoa - pitäen kiinni samalla kannattavuudesta. Markkina on ollut yhtä mutapainia viimeiset kaksi vuotta ja varmasti painia on luvassa myös jatkossa, joten on syytä olla hyvässä painikunnossa. Tarjouskanta on kuitenkin nyt 10-15% korkeammalla tasolla kuin keväällä, joten matseja on enempi tarjolla. Oikea suunta, vauhtia vaan lisää.
Kiitos vielä @Frans-Mikael_Rostedt :lle eilisistä seteistä. Harmi ettet kysynyt sitä kysymystä Norjan ja Suomen eroista, kuten uhkasit kysyä. Olin jo niin valmistautunut kertomaan maantieteellisistä, politiisista ja kulttuurillisista eroista. Miten toisessa on kuningas ja toisessa presidentti. Revitellään sitten ensi vuonna enemmän.
Harri
Klassikkokyssäri. Nyt kun jarrut on lyöty pohjaan, kolarilta vältytty ja ehkäpä jopa tehty Safe Space Autoon, kuten Liikenneturvan mainoksissa aiemmin toitotettiin, niin milloin on lupa odottaa uusia konkreettisia avauksia kasvun moottoriksi, esimerkiksi yrityskauppoja tai uusia maa-avauksia tai aluevaltauksia? Missä vaiheessa alkaa näkymään sijoittajien suuntaan muutaman hitaan kierroksen jälkeinen kunnianhimo 2.0 että päästään taas sille ainoalle oikealle polulle kasvamaan aidoksi megakorporaatioksi?
Kommenttien perusteella kaasua ollaan vihdoin painamassa maltillisesti ettei lähdetä sutimaan ja sinänsä tämän pitäisi riittää sijoittajillekin, koska kurssiin ladatut odotukset yhtiön menestyksestä ovat olemattomat. Olisi kuitenkin hyvä jos saataisiin narratiivi muutettua siitä että “apua paljonko liikevaihto/kannattavuus on tällä kertaa tippunut osarissa” siihen että “mitähän kivaa se Harri on tällä kertaa kokkaillut”.
Muutama vuosi takaperin alan toinen yhtiö Tecnotree veti huiman 15x kurssinousun parissa vuodessa, kun mentiin surkeasta lähtötilanteesta kuplamarkkinaan. Samanlaista onnistumista tuskin on reilua odottaa, mutta Witted on kuitenkin kokoluokaltaan nanocap-yhtiö (Markkina-arvo <50 MUSD), eli microcap-tasollekin päästäkseen kurssi pitäisi saada kaksinkertaistua ja oikeastaan ainakin kaksinumeroiseksi, että isompien poikien kiinnostus firmaa kohti herää. Ennen kuin tähän todellisuuteen on näköpiirissä selkeä polku, niin tulemme varmasti jatkossakin huutamaan auton takapenkiltä toimarin suuntaan, että “kauanko vielä menee? Koska ollaan perillä?” 
Wittedissä kannattaa huomioida omistuspohja. Suurin omistaja on 20,4% Fusion Ecosystem Oy eli Reaktor (tai sen perustajat). Ja sitten on TJ Harri Sieppi 15,1% ja Reaktorin perustajat Mäkelä 5,4% ja Lauronen 4,9%. Muitakin Reaktorin avainhenkilöitä on suurimpien omistajien joukossa ja tämä porukka omistaa yli puolet firmasta ja siten päättää firman suunnasta.
Toisaalta siinä ei ole mitään pahaa koska edellämainituilla on aika kova track record Reaktorista. Ja oletettavasti myös sen verran turvattu taloudellinen tilanne että nykytilanteen takia ei tarvitse tehdä hätiköityjä ratkaisuja.
