Tätä on ooteltukin jo.
E: @Harri_Sieppi puhuitte videolla kuinka myynti on tämän vuoden se isoin ”challenge”. Ja kuinka siinä on paljon potentiaalia. Onko jotain konkreettisia esimerkkejä miten saatte juurikin myyntiänne kehitettyä tänä vuonna? Näin lyhyessä ajassa vieläpä.
@Geologiaopiskelija: ”The car was good but the Race was bad” vai miten ne sanoo… no ei vaiskaan, itseasiassa toisinpäin. Markkina muuttui - joo - mutta on kaikilla sama joten reilu meininki. Jos viime vuoteen saakka pelattiin futista niin nyt pelataan jääkiekkoa.
Lueskelin nopeasti läpi ja kannattavuudesta näytti olevan paljon kyssäreitä. Se ohjeistus siihen liittyen on, että kannattavuus pysyy positiviisena ja kasvetaan merkittävästi markkinaa nopeammin. Kannattavuuden osalta Q1 oli miinuksella, joten se pitää korjata loppuvuonna → ollaan jo pistetty toimenpiteitä liikkeelle sen osalta, joten en jaa yhtä suurta huolta asiasta.
Suomessa on monta liiketoimintaa, osa niistä tekee hyvää kannattavuutta ja osa huonoa. Nyt tuossa Q1 aikana tehtiin useampi toimenpiteitä, jossa niitä heikommin kasvavia ja heikommin kannattavia osa-alueita yhdistellään niihin konsepteihin joissa potentiaali on suurin. Näiden tulokset näkyvät sitten H2 aikana. Oikeita asioita ja parantavat myös meidän kannattavuutta. Ja joo, on noissa alasajohommissa jotain kertaluontoisia kustannuksia, mutta thats life. Tärkeämpää on varmistaa, että jengi löytää uuden paikkansa.
@Observer tosi hyvä kysymys tuo M&A markkina. Se on vähän jännässä käymistilassa. Nyt kun on vuoden verran sitä kyttäillyt niin näyttää siltä, että moni projekti joka on käynnistynyt vuosi sitten on vieläkin vaiheessa tai paussilla. Caseja kyllä tulee aina silloin tällöin tietoon ja tarjollekin, mutta aika harvakseltaan uutisista voi lukea näistä toteutuneista diileistä. Saatat olla ihan oikeassa siinä, että jos viimeiset vuodet M&A markkinaa on draivannut se, että yritysostolla voi saada vauhtia Talent wariin ja uutta jengiä niin voi olla että nyt yhtä tärkeää tai tärkeämpääkin on se, mikä asiakasportfolio on ja mikä potentiaali siinä piilee.
Palkkojen osalta on näkynyt sitä että uusien työntekijöiden palkkapyynnöt ovat maltillisempia kuin vuosi sitten.
Thx, kiva kun saatiin lisää numeroita jakoon. Pala kerrallaan mennään ja toivottavasti pian saadaan taas kattavammin.
Moro @JNivala! PItkästä aikaa 
Toivottavasti sinne kuuluu kaikkea hyvää.
Palastelen…
Toi selitä kuin viisivuotiaalle näyttää olevan haastava ChatGTP:lle, joka tietenkin hoitaa mun duunit nykyään:
”Hei, tiedätkö miten jotkut yritykset valmistavat tai myyvät tavaroita, joita ihmiset haluavat ostaa? No, ne yritykset haluavat kasvaa ja tehdä vielä enemmän tavaroita tai myydä niitä vielä useammalle ihmiselle. Tämän takia ne saattavat tarvita rahaa, jotta ne voivat ostaa uusia koneita tai palkata lisää työntekijöitä.
… sit se jatkuu niin, että rahankäyttöä kutsutaan kuluiksi jne.
Jatkokysymys: Millä riveillä tuloslaskelmaan nämä panostukset näkyvät?
”Yrityksen panostukset tai investoinnit näkyvät yleensä tuloslaskelman kuluerissä. Tuloslaskelma on yksinkertaistetusti raportti, joka näyttää yrityksen tulot, kulut ja lopputuloksen tietyltä ajanjaksolta.” rakkain terkuin ChatGTP.
Jos kuitenkin sallit niin ehkä lisäisin ChatGTP:lle, että joo you are absolutely right, ne näkyy tuloskaskelman kuluERISSÄ eli ikävästi jakautuu eri riveille riippuen, millainen kulu on kyseessä. Wittedin osalta suurimmat näistä ovat palkat ja palkkiot, toimistot, jotain ostoja jne jotka menevät muihin kuluihin. Käytännössä niitä ei siis ole helppo näissä rapsoissa seurata erikseen ellei me aleta niitä kategorisesti itse bundlaamaan raporteissa omiksi kohdiksi → ehkä kannattaisi.
Se mikä tälleen jälkeenpäin huvittaa on tuo, että meidän viime vuoden Suomen kannattavuus oli nyt julkaistu tuossa rapsassa. Siitähän mä sain hiittiä paljon viime vuonna ja samaan aikaan tilanne oli just tuo, että oltiin jo hyvällä tasolla. Klassikko. Se on markkinoista pisimmällä, joten jännitetään sit loppuvuonna miten suomi vs. muu maailma kehittyy. Suomessa tehdään nyt fokusointia, joka vaikuttaa tähän kustannuspuoleen ja varmaan H2:llä nähdään ne niitä vaikutuksia sit käytännössä.
Kysyit kans mitä tarkoittaa liiketoiminnan muut kulut ja tavallaan joo on se aikamoinen ämpäri joka sisältää mm.” Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät kaikki muut kulut, yleisimmillään muun muassa vuokrat ja toimitilakulut. Liiketoiminnan muita kuluja ovat myös markkinointi- ja hallintokulut sekä laite- ja esinevuokrat. Erään merkitään myös esimerkiksi vakuutuskulut ja jäsenmaksut jne jne. Meillähän nämä ovat perinteisesti olleet tosi maltillisia kustannuksia vs. Markkina.
Suuri yksittäinen tekijä joka vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen on Backoffice vs. Frontoffice suhde. Onko fätti vai fitti taustaorganisaatio, jolla operaatiota pyöritetään? Jos lapsi on tukeva niin pituuskasvu korjaa sen tai sit lapsi laitetaan laihikselle. Tää Witted on nyt joku eskari-ikäinen, joten ihan hyvästä syystä tässä pituuskasvuun panostetaan. Markkinahinnat on pretty much samat kaikille vaikka pientä variaatiota niistäkin löytyy. Aina jos starttaat jonkun uuden isomman hankkeen vaikkapa maalajennuksen niin sinne pitää rakentaa ja resursoida tiimi (aikaa,rahaa,ihmisiä) ja tuo investointi aluksi painaa yhtiön kannattavuutta, mutta koon kasvaessa toi suhde laskuttavaan henkilöstöön paranee.
Sulla on @JNivala niin monta kysymystä yhdssä viestissä että vastauksista tulee kans pitkiä :S Toivottavasti arvostit ChatGTP:n kommentteja!
Kannattavuuden suhteen on ilmeisesti aloitettu jo toimenpiteitä, mutta tuleeko toimenpiteistä lisäkuluja sekä uusia riskejä?
Joo niistä tulee jotain kustannuksia, esim. Legal. Eli ei kannata tehdä jos hyödyt eivät ole kustannuksia suurempia.
Se liiketoiminta on muutama henkilö, joten hyvin kohtuullisista kustannuksista on kyse.
Eivät ole. Ollaan kaikki kädet savessa. Itsekin pääsen taas aktiivisemmin tekemään myyntiä. Se on kivaa :).
pitkä kysymys: ei tehdä huonoa bisnestä / myydä tappiolla.
Mainittujen toimenpiteiden konkreettset hyödyt on aika vaikea hahmottaa aikataulullisesti ja rahallisesti, joten tässä Witted saa kyllä tuoda lisäää tiedonvaloa.
tänään mainittiin, että muutoshankkeilla haetaan n. 500k€ säästöjä loppuvuodelle 2023
Onko @Harri_Sieppi Wittedillä yhtään ns. pitkää laskutusta eli jatkuvaa palvelua jota ei tarvitse myydä joka kerta erikseen vai onko kaikki “kertaluonteisia” projekteja?
Moro,
Joo kyllä.
Esimerkki1: ”Kuinka paljon jengi käyttää viikottain aikaa sisäiseen vs. ulkoiseen tekemiseen?” → yleensä liian paljon sisäisiä palavereita ja liian vähän aikaa asiakkaiden kanssa.
Esimerkki2: Fundamentit kuntoon (4+1). Väittäisin että tässä meillä on tekemistä, koska viimeiset 6v ATK-maailma on toiminut niin, että kaikki kapasiteetti menee kaupaksi. Nyt jos puhelin ei soi solkenaan niin takaisin perusasioiden pariin on matka:
Siinä että on fokus oikeissa asioissa ja perusteleminen kunnossa niin syntyy jo paljon hyvää. Mikäli joku sattuu olemaan innostunut myynnin asioista enemmän niin aiheesta on myös paljon tutkimusta, jota kannattaa googletella.
Viime vuonna tehtiin IPO. Ei tiedetty kun lähdettiin, että miten IPO tehdään, mutta kappas vaan me osattiinkin se tehdä. Se oli iso panostus ja siinä oli mukana parhaat kumppanit ja tiimi. Tänä vuonna tehdään kylän kovin kaupallinen operaatio. Verrattuna IPOon niin nyt tiedetään että mitä pitää tehdä, mukana on paras tiimi ja kumppanit.
Minusta tärkeää on, että on fokus oikeissa asioissa ja ei ole epäilystäkään että tänä vuonna se kuuluu olla asiakkaissa. Joistakin asioista voi tulla nopeita voittoja, mutta tällaisen kylän kovimman kaupallisen operaation rakentaminen ei ole helppo projekti ja tehdään vaikka kävisikin niin, että jossain kohtaa markkinalla olisi taas ylikysyntä tilanne. Tehdään koska se tekee yhtiöstä vahvemman.
Parempi rakentaa yhtiö sellaiseen kuntoon, että se loistaa vaikeassa markkinaympäristössä ja nauttia siitä jos ympäristö paranee.
Moro,
Suuri osa sopimuksista on toistaiseksi voimassa olevia. Osaa tarkastellaan esim. 6kk välein. Suhteellisen pitkiä soppareita.
-H
PS. Pääsin kysymyslistan loppuun, jee! 
kiitos kyssäreistä.
Rock on.
Yksi kysymys vielä New Things Companyn ja Witted Datan sulauttamisesta Mavericksiin. Aikaisemmin Wittedin kilpailuetuna oli nimenomaan mainittu se, että konsernin yhtiöissä on erilaisia työyhteisöjä joissa on erilaisia osaamistasalueita, osaamistasoa (junior/senior) ja palkitsemismalleja - jokaiselle jotain. Nyt kun muita firmoja sulautetaan Mavericksiin, onko riskinä, että kaikkien sulautuvien firmojen kulttuurit liudentuvat ja lopputulos ei lopulta miellytä ketään? Maverickit päätyvät koutsaamaan junnuja vaikka näin ei pitänyt käydä, ja vakaata palkkaa halunneet asiantuntijat päätyvät voimakkaan tulospalkkauksen piiriin? Minkä firman toimintamallilla uuteen Mavericksiin jatkossa rekrytään väkeä?
Toki varmasti niin, että yhtiön pitää muuntua, panostaa siihen mikä toimii ja jättää muut jutut vähemmälle. Olisi kiva kuulla tästä enemmän mietteitä. Nyt esimerkiksi Inderesin tämänpäiväisessä analyysissa asia on kuitattu totemalla vain, että muutos ”laskee kiinteitä kuluja”. Kai tällä muitakin vaikutuksia on?
Hyvä nosto! Tästä tuli tulosinfossa kysyttyä, en löytänyt tähän hätään tuosta nauhoitusta eli muistiinpanoilla mennään. Päätöksen taustalla oli Wittedin pohdinta näiden konseptien työnantajalupauksien tietystä epäselvyydestä.
Omasta näkökulmastani Data+Mavericks on liikkeenä hyvin selvä.
Mavericksin (itsenäiset & kokeneet ohjelmistokehittäjät, laaja projektivalikoima) ja NTC:n (tiivis ja empaattinen yhteisö, kokeneet + juniorit, fokus greenfield-projekteissa) välillä on kuitenkin selvempiä eroja. Osa projekteista toki samaa ja molemmissa on kokenutta osaajaa mukana. Mutta kulttuurissa ja työmallissa menee taas eri mallit saman katon alle (itsenäinen vs. yhteisöllinen työtapa). Voisin kuvitella osaajilla olevan tässä omaa tilaa miettiä, millä mallilla haluavat arkensa organisoida ilman kulttuurien törmäyskurssia esim. NTC:n porukka tekee hommia toimistolla, Mavericksilla voidaan kulkea lähinnä kodin ja asiakkaan välillä 
tästä yhteensovituksesta ei muistaakseni ollut infossa tarkemmin puhetta
Et varmasti ole pohdinnan kanssa yksin 
sama problematiikka tulee esiin kaikissa firmoissa, jossa kasvuinvestoinnit tehdään tuloslaskelmassa. Ja näiden investointien tasosta kiinni saaminen on yhtiötä ulkoa päin tarkastellen vaikeaa, meillä on ennusteissa näiden vaikutuksesta yksi skenaario. En varmasti päässyt 5 vuotiaan tasolle, mutta alla yritys konkretisoida asiaa
Wittedin projekteissa olevat asiantuntijat, freelancerit tai työntekijät, tuottavat konsernille tietyn määrän katetta (=konsernin teoreettinen maksimikannattavuuspotentiaali). Freelancerit hieman vähemmän, mutta tasaisesti 100 % laskutusasteella. Työntekijät tuottavat katetta enemmän, mutta vaihtelevammalla laskutusasteella (laskutusaste riippuu kapasiteetinhallinnan onnistumisesta).
Laskuttavan porukan lisäksi tarvitaan toimintaa tukeva organisaatio. Jos firmaa ajetaan mallilla, jossa halutaan tuplata kokoluokka vuosittain (Wittedin kasvumalli historiassa), niin ei-laskutettavaa asiakastyötä tekevän organisaation (“back-office”) ja tiettyjen muiden kulujen (esim. toimitilat) pitää olla mitoitettu suuremman kokoluokan liiketoiminnalle.
Eli Wittedin kohdalla investoinnit tarkoittavat nykyiseen liiketoimintaan nähden “ylisuurta” ei-laskuttavaa organisaatiota ja muita kuluja:
Nämä investoinnit alkavat kertautumaan ja kokonaisuutena tuo konsulttien tuottama kate voidaan syödä kokonaan pois. Kasvuvauhdilla on myös iso merkitys: vakaan 10-30 % kasvun vaatimat investoinnit on helpompi hallita, kuin 100 %:n hieman vaihtelevan kasvun. Gofore tekee kyllä erinomaista työtä tässä, viivotinsuora eteneminen ja vakaus varmaan yhtenä tekijänä avittamassa kovaa kannattavuutta (ja kenties toimialan keskivertoyhtiötä parempi konsulttien kate esim. korkeampien myyntihintojen myötä).
Witted kasvoi Q1’23:lla orgaanisesti 19 %. Jos yhtiö tekee jatkossa kasvua vakaasti tällä vauhdilla, pitäisi kannattavuuden olla nykyistä parempi, se on mielestäni selvää. Mutta: yhtiön ambitio on edelleen kovempi kasvuvauhti ja investointien mitoitus tämän mukainen. Tätä dilemmaa käsiteltiin Harrin kanssa myös eilisessä haastattelussa - nythän Wittedin myynti ei ole vetänyt muiden kasvuinvestointien mitoituksen mukaisesti markkinasyistä (toki yhtiön omissa käsissä myös, mutta markkinamuutos veti myynnin vedon alle muiden kasvuinvestointien mitoituksen), vaikka yhtiön konseptit eivät itsessään ole vielä kypsässä vaiheessa. Yhtiö paikkaa tätä ensisijaisesti pyrkimällä nostamaan myynnin muiden kasvuinvestointien tasolle (Eikä esim. leikkaa alas muita kasvuinvestointeja ja ‘hyväksy’ nykyistä matalampaa kasvuvauhtia suunnitelman mukaiseksi tahdiksi).
Eli niin pitkään kun konsernia pyöritetään korkean kasvuambition moodissa, ei myöskään kannattavuus nouse kypsän kehitysvaiheen tasolle. Oletettavasti ennen tätä tehdään kuitenkin jonkinlainen siirtymä vakaamman ja matalamman kasvuvauhdin (~10-20 %/v) mitoitukseen, jolloin Wittedin pitäisi mielestäni pystyä tekemään luokkaa 5-10 % EBITA-% kannattavuutta.
EDIT: Siis “ei-laskutettavaa asiakastyötä tekevän organisaation ja tiettyjen muiden kulujen (esim. toimitilat) pitää olla mitoitettu suuremman kokoluokan liiketoiminnalle.”
Tässä kerkisi vastaus tulla
Edellisessä viestissä avasin tuota kannattavuuden dynamiikkaa. Wittedin arvonluonti nojaa meidän kirjoissa tällä hetkellä erityisesti kasvuvauhtiin ja se näkyi myös tuossa otsikossa ison kuvan tulkinnassa. Joo, kannattavuudesta on epävarmuutta ja tämän epävarmuuden poistuminen olisi ehdottamasti keskeistä yhtiön riskitason laskulle.
Kannattavuuden seuranta nousee meillä prioriteetissa korkeammalle, kun kasvuinvestointien tasoa aletaan laskemaan alas. Nyt se ei ole vielä käytännössä ole käynnissä (pieniä optimointeja toki yhtiö tekee että saadaan enemmän tilaa kasvupanoksille), joten kannattavuus pyörinee lyhyellä aikavälillä vielä nollan ja lievästi positiivisen tuntumassa.
Minä toivoisin vielä @Antti_Luiro ja @Harri_Sieppi sellaista haastista jossa käytäisiin ihan konkreettisesti läpi miten se kannattavuusloikka tapahtuu kasvuvaiheen jälkeen, en vieläkään ymmärrä mikä on se keino mutta se voi toki johtua omasta tyhmyydestäni.
Kun bisnes on pitkälti ns. hanurin vuokrausta joka ei skaalaudu lähtökohtaisesti yhtään niin jäljelle jää yleiset kulut (johto, hallinto, markkinointi jne) mutta nämä eivät käsittääkseni ole niin isoja summia että ne merkittävästi parantavat kannattavuutta kun ne jaetaan isomalle volyymille.
Ottaen huomioon nykyisen kannattavuustaso vrt. tavoitetaso (10% EBIT) niin ainakin minulle on vielä epäselvää miten tämä tavoitetaso saavutetaan.
Mutta oikeastaan kysyisin @Harri_Sieppi sinulta että paljonko teidän myyntikate on tällä hetkellä, jos et tarkkaa lukua halua sanoa niin suuruusluokka kiinnostaa?
Yhtiön tavoitetasona on 10% EBITA eli liikevoittomarginaali liikearvon poistoista putsattuna.
Kun Suomi teki Q1’22 jo 7,8% ebitaa niin ei tuo 10% tavoite mitään kovin utopistista äkkiseltään ajateltuna ole.
Yksinkertainen esimerkki, firmassa on 10 henkeä töissä mutta uskot kovaan kasvuun ja vuokraat tilat 100:lle henkilölle. Palkkaat sitten back-officea tekemään tuon kasvuloikan. Niin totta kai ne kulut on etupainotteiset, mutta kun pääset tuohon 100 hengen tavoitteeseen nuo kulut ovat dilutointuneet olemattomaksi per asiantuntija jotka tekevät sitä laskutettavaa duunia. Kun olet matkalla tuohon 100 hengen tavoitteeseen niin silloin on turha ihmetellä liikevoittoprosenttia, vasta sitten kun olet maalissa voit katsoa sitä ja sen pitää olla kunnossa.
Ei kait kasvun ole tarkoitus tuohon 100 pysähtyä. Eli kun 100 saavutetaan tavoitellaan siinä vaiheessa 200 ja on back-office on rakennettu sille tasolle, eli edelleen huono tulos loputtomasti koska resurssit on mitoitettu kulloistakin tätä hetkeä isommiksi.
Yleensähän nämä menee niin että kannattava kasvu tulee siitä että markkina kasvaa ja imee tuotteita tai palveluita kiihtyvään tahtiin, ja back office ja muu tulee jälkijunassa viiveellä koska ei pysy mukana kasvussa, ja on siten alimitoitettu, joka sitten näkyy hyvänä kannattavuutena.
Etupainotteiseen panostukseen sisältyy erittäin iso riski jos kasvu ei toteudukaan, heikko tulos painuu katastrofaalisen huonoksi. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa ei siinä suhteessa ole riskiä mutta tekeminen henkilöstölle rasittavaa koska resurssit on koko ajan alimitoitetut, koska ylitehokkaassa käytössä.
Toisaalta, jos 50 henkilön firma aikoo olla joskus 100 henkilön firma täytyy prosessit ja toiminnan laatu olla sillä tasolla kuin 100 henkilön firmalta asiakkaat odottaa…tasapainoilua…
Ymmärrän kyllä hyvin ja kiinteistöt kuuluu pitkälti siihen osaan joka skaalautuu hieman mutta ei paljoa. Ongelma esimerkissäsi on se että nyt ollaan jo jossain 50-60 henkilön kohdalla ja kulut ovat jo jakautuneet paljon useammalle eikä enään tipu niin paljpa.
Ei pysähdy 100:n kohdalla mutta sitten revitään olemassa olevasta back-officesta extratehot irti tai otetaan seuraava steppi ja investoidaan siihen.
Mutta jossain kohtaa ollaan sen verran iso ettei vastaavia prosentuaalisia loikkia oteta ja kasvun moodi muuttuu. Eli venytetään olemassa olevia rakenteita ja tehostetaan toimintaa.
En vastaa pelkästään tähän sinun viimeiseen viestiisi vaan useampiin vastaaviin spekulointeihin samasta aiheesta. Yritän tarjota jonkinlaisen teorian miksi EBIT-tavoite voi olla lähempänä kuin moni kuvitteleekaan.
Mielestäni tässä EBIT% keskustelussa sivuutetaan kokonaan, että konsulttimarkkinaa määrittää kysyntä ja tarjonta. Nuo kaksi peruspilaria ovat muuttuneet aivan päälaelleen viimeisen vuoden aikana ja se vaikuttaa kaikille ravintoketjun tasoille. Kuten tiedämme niin Wittedin tapauksessa katteiden kehittyminen on vahvasti riippuvaista siitä, että paljonko yksittäisestä konsultin tunnista jää käteen. Kuten Seinäkadun Keisari kirjoitti niin bisnes on “h***** vuokrausta”, mutta loppujen lopuksi siinäkin bisneksessä ratkaisee paljonko vuokrauksesta jää käteen. Tässä yksinkertaistettu esimerkki kuvitteellisilla tuntihinnoilla perustuen näköalapaikalta tehtyihin havaintoihin markkinan muutoksista:
Tilanne >1v sitten:
Tilanne nykyään:
(muistutus vielä, että ylläolevat hinnat on tarkoitettu ainoastaan karkeaksi esimerkiksi kuvaamaan markkinaa)
Julkisten kilpailutusten tuntihintatasot eivät ole näkemäni perusteella merkittävästi muuttuneet viimeisen vuoden aikana ja yksityisellä sektorilla on ollut enemmän inflaatiota kuin deflaatiota loppuasiakkaiden tuntihinnoissa. Nykyisessä markkinassa IT-palvelutalot pystyvät kilpailuttamaan freelance-konsultteja paremmin kuin aiemmin ja se luo parhaiden yritysten kohdalla edellytyksiä katteiden paranemiselle. En ota kantaa onko Witted onnistunut tässä ja totuus nähdään luvuissa vasta viiveellä, koska valtaosa nykyisistä projekteista on alkanut vielä “supersyklin” aikana. Käytännössä siis ne IT-palvelutalot jotka saavat hankittua projekteja ja onnistuvat voittamaan julkisia kilpailutuksia tällä hetkellä voivat tämän taloussuhdanteen aikana huomaamatta parantaa katteitaan. Tämä tietysti edellyttää ettei penkillä ole porukkaa, myyntityössä onnistutaan ja overheadin kulut pidetään kurissa.
Tietysti EBIT% lukuun vaikuttaa moni muukin asia kuin tuo rautalankaesimerkkini konsulttimarkkinan kysyntä<->tarjonta -tilanteesta, mutta nämä muut asiat on jo aika laajalti käsitelty täällä. En Wittedin kohdalla olisi keskipitkällä aikavälillä huolissaan katteista ainakaan kypsien markkinoiden kuten Suomen ja Norjan osalta, mutta keskittyisin sen sijaan spekuloimaan onnistutaanko projektien hankinnassa joka on nykyisen suhdanteen suurin pullonkaula koko IT-palvelualalla.