Just näin.
On todella eri asia neuvotella kuin sanella. Asiat voi hoitaa tyylikkäästi ja kunnioittavasti, tai sitten lyhytjänteisesti “koska mä voin” -mentaliteetilla. Laskumarkkina tuskin jatkuu ikuisesti ja sitten kun taas devaajakysyntä on kovaa, niin huono maine voi kostautua kun halukkaita tekijöitä ei olekaan.
Juuri näissä tilanteissa se yrityksen todellinen linja paljastuu.
Aika hyvin on Witted suojannut takalistonsa, jos tuo haastattelu pitää paikkaansa. Ainakin vihjattu, että sopimuksen mukaan oikeus irtisanoa ja lisäksi rekrytointikieltoa asiakkailla ja kilpailukieltoa alihankkijoilla.
Vaikka sopimusmuutos ei ole iso, ampuu Witted tuossa pitkällä tähtäimellä omaan nilkkaansa, mikäli muut eivät seuraa perässä.
Moni projekti mihin hakevat tekijöitä on samaan aikaan heidän kilpailijoiden haussa. Alihankkijat ovat usein tilanteessa, missä pitää valita kenen kautta laittavat itsensä projektiin ehdolle. Näissä tilanteissa sopimusyllätykset kyllä muistetaan ja alihankkijat voivat suosia Wittedin kilpailijaa.
Asiakas saa saman tekijän, mutta välikäsi on muu kuin Witted.
Nimimerkillä meidänkin firma sai saman kirjeen.
Freelancer-yrittäjät ovat olleet pitkään niskan päällä ja sanelleet omat työskentelyehtonsa, mutta ei heillä välttämättä ole koskaan käynyt mielessä, että samat “neuvottelut” voidaan käydä myös toiseen suuntaan. Jos haluaa vakautta, niin kannattaa hakea palkkaduuniin yrittämisen sijaan.
Mitä ajatuksia esimerkiksi seuraava teksti sinussa herättää?
Lentoasemayhtiö Finavia on tuore esimerkki suurista yrityksistä, jotka pidentävät yksipuolisella ilmoituksella maksuaikojaan. Se ilmoitti elokuun lopulla yhteistyökumppaneilleen, että yhtiö ottaa syyskuun alusta lähtien käyttöön 60 päivän maksuajan hankintasopimuksissa.
”Lisäksi haluaisimme neuvotella määräaikaisesta 15 prosentin hinnanalennuksesta myymistänne tuotteista ja/tai palveluista. Tältä osin pyydämme Teitä ottamaan yhteyttä hankintaosastoomme”, lukee Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäen allekirjoittamassa kirjeessä.
Jopa lakiakin rikotaan ihan säännöllisesti yritysmaailmassa erilaisilla yksipuolisella saneluilla ja jos haastat toisen osapuolen oikeuteen, josta olet muuten riippuvainen, niin sitten vasta kusessa oletkin. Koronadipin aikana Wittedin kilpailijat tekivät ihan samanlaisia liikkeitä ja “neuvottelivat” aiemmin sovittuja maksuja, jotta jäisi enemmän rahaa omien osakkeiden ostoon kun kurssit dippasivat. Näin tämä maailma toimii ja on aina toiminut yritysten ja yrittäjien välillä. Mielestäni freelancereiden pitäisi olla iloisia, että selviävät vain 5% alennuksella, eikä otettu samantien 10% tai 15%. Tässä markkinassa sekin olisi ihan hyvin voinut olla perusteltua.
Kunnon komediaa tuossa tivi.fi jutussa
Osa yrittäjämuotoisesti työskentelevistä konsulteista on myös miettinyt, onko kilpailukielto enää voimassa jos Witted irtisanoo solmitun toimeksiantosopimuksen.
“Pääsääntöisesti kaikissa alihankkijan kanssa tehdyissä sopimuksissa on sovittu kilpailukielloista, jotka ovat voimassa myös sopimuksen päättymisen jälkeen tietyn ajan.”
Joo hei täs ois teille uus diili yksipuolisesti, -90% liksa jos ei sovi niin homma loppuu ja kilpailukielto alkaa.
Harmillinen tilanne toki niin konsulteille kuin Wittedille. Kuten Ekakin tuossa totesi, niin tämä on kuitenkin riski, jonka freelancerit kantavat itse. Tästä mielipahan määrästä päätellen osa ei taida todellakaan ymmärtää, mitä tarkoittaa olla freelancer? On turha odottaa saavansa vakituisen työntekijän kohtelua, jos on vuollut viime vuodet kultaa friikkuna.
Ikävä kyllä tässä moni konsultti jättää itsestään aika kiittämättömän kuvan. Harmillista, että moni on lähtenyt aiemmin tielle, jonka riskejä ei ole selkeästi tiedostanut tai ei ole vain valmis hyväksymään, kun ne riskit nyt realisoituvat.
Kun kysyntä ei kohtaa tarjontaa, on freelancereiden asema usein vahva. Väite siitä, että tässä tilanteessa yrittäjät sanelevat työskentelyehtonsa on yliampuva. Päinvastoin, hyvät freelancerit muistetaan. Olen viettänyt monta hauskaa iltaa freelancereiden kanssa työajan ulkopuolella. Pitihän heidänkin lain ja verottajan sallimat edustuskulut johonkin tuhlata.
Ei yhden miehen yritys poikkea vähän isommasta. Suhteista on pidettävä huolta. Ne voivat huonoina aikoina olla kullan arvoisia. Sama koskee tietenkin Wittedin kaltaisia yrityksiä, joiden menestyminen on kiinni tekijöistään.
Laskusuhdanteissa moni hakeutuu myös palkkaduuniin. Se harvemmin on ongelma yrityksille, joissa samat ihmiset ovat työskennelleet usein jo pitkään.
Tämä Finavian esimerkki on itse asiassa hyvin tuttu tilanne. 60 päivän maksuaika ei ole mikään poikkeus. Suurten yritysten kohdalla lähes de facto.
Finavian viestin sävy ei ole hyökkäävä vaikka tahtotila tuodaan selvästi julki. Kuten jo aiemmin kirjoitin, määräaikaiset alennukset eivät ole harvinaisia myöskään isompien kumppanien välillä.
Tiedän nimenomaan sen, miten IT-palveluliiketoiminnassa toimitaan, siis ne käytännöt ja periaatteet, joita olen oman pitkän urani varrelta oppinut. Voin sanoa, että yksipuolista sanelua on hyvin vähän. Kaikki tietävät, että alalla on krooninen työvoimapula. Siis pula juuri niistä kavereista, joilta ostetaan freelancer-palveluita. Jos mokaat tällaiset suhteet matalasuhdanteessa voit kasata melkoisen kivikon oman menestyksesi tielle.
Useimmiten neuvottelut käydään hyvässä hengessä, sillä pitkät asiakassuhteet ovat alalla tärkeitä. Muilla aloilla tilanne voi olla toinen. Tästä näkökulmasta Wittedin tapa toimia kuulostaa virheeltä.
En ole tästä sinänsä eri mieltä. Mutta Wittedillä ei mielestäni ole oikein mitään muuta valttia varsin kilpailulla markkinalla kuin oma brändinsä. Koko liiketoimintamalli on periaatteessa helppo kopioida ja kilpailua löytyy. Näin ollen mielstäni Wittedin suurin “arvo” on ollut (sijoittajia ja alihankkijoita) houkuttelevassa tarinassa. Siinä mielessä tällainen julkisuus ja toimintamalli osuu mielestäni siihen paljon negatiivisemmin kuin vaikka nyt esiin nostetuissa muissa esimerkeissä.
Witted pärjää vain mikäli se on muita välittäjäpalveluja houkuttelevampi sekä ostajille että myyjille (alihankkijoille). Sillä ei ole ole mitään omaa teknologista etumatkaa tms vallihautaa. Jos se onnistuu suututtamaan osan jommaltakummalta puolelta yhtälöä, voi se vaikuttaa suoraan lopputulokseen sillä mikään ei estä ostajia ja myyjiä etsimästä parempaa markkinapaikkaa/välittäjää.
Piti mennä kahvihuoneen puolelle, mutta tulikin tähän ketjuun - saa siirtää, koska yleisempää hölinää…
Olet aivan oikeassa että asiat toimivat helposti samalla tavalla molempiin suuntiin. Mutta oleellisempaa on kysyä oliko mikään osaajia välittävä yritys jarruttamassa tuota hintojen nousua vai olivatko peräti tukemassa sitä (ajattellen siitä irtoavan itselleen enemmän)? En tunne alaa, mutta mielestäni tämä on jossain määrin relevantti asia pohdittaessa tällaista toimintaa.
Kokonaan toinen asia on sitten kannattaako kaikissa tilanteissa ottaa kaikki minkä irti saa vai onko välillä syytä miettiä pidempää aikajännettä? Itse olen ollut havaitsevinani joidenkin yritysten “jättävän rahaa pöydälle” hintojen ollessa korkealla tai markkinoiden noustessa. Hullua voisi ajatella helposti. Mutta kun sitten matalasuhdanteessa kyseisen yrityksen kohdalla ei tehdäkkään näitä sopimusten uusinta neuvotteluja, voi ajatella tuon olleen investointi. Parhaiten tällainen strategia toimii kaupankäynnissä, jota tehdään kasvokkain ja markkinahinta on muutenkin aavistuksen häilyväisempi. Tosin nämähän on sitten näitä luottamusasioita ja mitään takeita ei ole 
Ja tässä mielestäni se asian ydin on. Haluaako yritys olla luottamuksen arvoinen alihankkijoitaan kohtaan vai ei? Ja kyllä minulle sijoittajana tällä asialla on merkitystä, mutta toki riippuu millaista strategiaa olen kunkin sijoituksen kohdalla miettinyt. Jotkut sijoitukset ovat puhtaan opportunistisia ja toisissa tavoite voi olla pidempi omistaminen ja siten vakaammalla toiminnalla on suurempi arvo.
Eli kyllä sitä vakautta voi saavuttaa yrittäjänäkin toimiessa ja mielestäni vaakakupissa voi olla muutakin kuin maksimoitu tuotto vs. vakaa palkkatulo. Mutta jokainen tekee omat polkunsa ja sehän tässä hienointa onkin!
Siinä, että isot yritykset kyykyttävät alihankkijoita tai pienempiä firmoja, ei ole mitään uutta. En pidä sitä silti mitenkään toivottavana tai positiivisena ilmiönä. Erityisesti jos haluaa erottautua nimenomaan sillä, että on luotettava kumppani.
Tuossa kun katson Inderesin juuri julkaistua laajaa raporttia niin mistä velasta on kyse?
Wittedin tase on kevyt ja yhtiöllä on 9,2 MEUR nettokassa, joka tarjoaa hyvin liikkumavaraa orgaanisiin kasvuinvestointeihin, mutta myös epäorgaanisiin liikkeisiin. Nettovelkaantumisaste on myös matalalla -53 %:n tasolla.
Taserakenne sivulla 21.
Liiketoiminta ei juuri sido taseeseen pääomia ja nettokäyttöpääoma on neutraali (-3 % liikevaihdosta). Korottamat velat koostuvat ostoveloista, siirtoveloista sekä muista veloista, ja ylikompensoivat myyntisaamisten kassavirtaa viivästyttävän vaikutuksen
• Korollinen velka (0,3 MEUR) koostuu pääomistaja Reaktor Innovations Oy:lta saadusta lainasta ja lainoista rahoituslaitoksilta (0,8 MEUR)
Eli jos oikein ymmärrän ns. “oikeaa velkaa” (voiko näin sanoa? 
) On tuo 1,1M€ ja käteistä on 9,2M€.
Hyvä korjaus, katsoin vain TP lyhytaikaiset velat (14M), en nettona. Sinun luvut varmasti oikein. Pahoittelut, ihmettelinkin mihin läpilaskuttaja tarvitsee nettovelkaa yleensäkään.
Yli 25 vuotta IT-alalla suuryrityksissä, enkä kyllä jaa mitenkään tuota, että freelancerit olisivat niskan päällä. Pikemminkin niin, että ainakin isoimmissa yrityksissä yritetään vältellä ja suosia luonnollisesti firmoja, joilta löytyy koko ketju (kehitys, toteutus, tuki) - jälkimmäinen jää freelancereilta. Enkä nyt tarkoita etteikö freelancer voisi tukea, vaan koska riskipreemio on liian suuri henkilöriskin vuoksi.
Jonkun verran kuitenkin käytetty freelancereita, siellä kun on myös äärikyvykäs joukko osaajia, mutta näissä joudutaan aina miettimään jatkokehitys ja tukikuviot erikseen. Nämä freelancerit eivät myöskään ole koskaan voinut sanella palkkaa tai työskentelyolosuhteita, vaan heillä on samat sopimukset kuin muillakin eikä erityisetuja. Pikemminkin heihin suhtaudutaan enemmän vähätellen ja yleensä erilaisten compliance-syiden vuoksi (taloudelliset luvut jne) blokkautuivat jo neuvotteluvaiheissa ulkopuolelle. Pelkät kehityskulut kun ovat sovelluksen elinkaaressa lopulta suhteellisen matalat koko elinkaaren kuluihin nähden.
En siis millään lailla allekirjoita, että freelancereilla olisi ollut minkään tason erityisasemaa, pikemminkin lähtevät takamatkalta ja saavat olla paljon pätevimpia kuin isomman yrityksen toimijat, että pääsivät edes neuvotteluihin saakka.
Witted on rohkea ja päättäväinen yhtiö. Luotan siihen, että yhtiö tulee läpinäkyvästi ja rehellisesti kertomaan nykyisestä markkinatilanteesta puolivuotiskatsauksensa yhteydessä 22.8.2023. Silloin selviää, kuinka lujasti ja rohkeasti yhtiö osaa tehdä merkityksellisiä päätöksiä.
Wittedistä olen saanut hyvin ihmisläheisen, innostavan, voimaannuttavan ja mukavan positiivisen vaikutelman. Uskon, että heiltä löytyy taitoa ja rohkeutta dynaamisesti ja adaptiivisesti sopeutua haastaviinkin markkinaolosuhteisiin innovatiivisten kokeilevien ideoiden ja out-of-the-box näkökulmien kautta.
Mukavia hetkiä teidän jokaisen päivään! Tsemppiä kaikille! 
Höpöhöpö, hiljaisena aikana ei kommentoida mihinkään noin lähtökohtaisesti, ei se median kohderyhmästä riipu.
Vai kuvitteleeko joku että Kesko voi hiljaisena aikana kommentoida tuottajahintojen yksipuolista laskemista Maaseudun Tulevaisuudessa/Koneviestissä mutta ei Kauppalehdessä?
Joo ei.
Katsotaan nyt Harrin kootut selitykset mutta sössitty on jo nyt koska tästä tuli viestinnällinen ongelma, oli sitten taustalla mitä tahansa.
Mukava, että näistä asioista keskustellaan, onhan kyseessä julkinen osakeyhtiö.
Sain Wittedin kirjeen: se on ihan oikeasti olemassa. Toisin kuin joissain viesteissä on kirjeiden vastaanottajista epäilty, en ole varmastikaan kalleimmasta päästä asiantuntijoita. Itse asiassa tuntihintani alittaa Wittedin mainostaman hintahaarukan. Sopimukseni on ollut pitkään voimassa ja sitä on jatkettu useita kertoja.
Saamani kirje oli hyvin yksipuoleista sanelua, eikä neuvottelulle ei jätetty sijaa. Suora lainaus kirjeestä: “Mikäli et hyväksy muutosta tulee yrityksesi ja Wittedin välinen toimeksiantosopimus irtisanoutumaan”. Koen, että kirjeen sävy oli vähintään yhtä uhkaileva kuin täällä on referaateissa kuvailtu.
Tämä yksipuolinen sopimusmuutos on tehty tilanteessa, jossa loppuasiakas ei ole vaatinut hinnanalennusta eikä sellaista ole Wittediltä saamassakaan. Tilanteessa, jossa Witted on toiminut pitkään lähinnä passiivisen laskuttajan roolissa. Tilanteessa, jossa loppuasiakkaan tyytyväisyys työtäni kohtaan on ollut korkea.
Freelancerina tiedän, että epävarmuus kuuluu asiaan. Suhtautuisin viestiin eri vakavuudella, jos hintaehdotus olisi peräisin loppuasiakkaalta, eli siltä joka oikeasti maksaa ne laskut. Wittedillä on toki oikeus sopimuksen puitteissa toimiinsa, mutta yllättyisin jos ei pullapalavereissa ole nostettu mainehaittaa riskinä. Näkisin kuitenkin sijoittajana ja yrittäjänä, että yrityksen, jonka päätuote on asiantuntijoiden välitys, kannattaisi kohdella kauppatavaraansa paremmin.
Itse myin sen pienen määrän mitä osakkeita omistin. Vaikka valitettavasti tämäkin kohu unohtuu pian, näin johdetulla yrityksellä ei välttämättä ole pelkästään valoisa tulevaisuus.
Minun käsittääkseni kyseessä on Suomessa täysin vapaaehtoinen periaate, jonka käyttöön ei velvoita MAR-asetus, pörssin säännöt tai edes vapaaehtoinen hallinnointikoodi, joten jokainen yhtiö, joka hiljaista jaksoa päättää noudattaa, tulkitsee sitä periaatetta hieman eri tavalla. Suomessa melkein kaikki tuota periaatetta kuitenkin lähtökohtaisesti noudattavat. Esimerkiksi Afarak ei käsittääkseni sitä enää noudata 
Useimmilla pörssiyhtiöillä se periaate on kirjattu niin, eivät kommentoi markkinoita, tulevaisuudennäkymiä tai tapaa pääomamarkkinoiden edustajia (talousmedia, analyytikot, sijoittajat). Jotkut, esim. Nixu ja Witted kirjaavat sinne vielä erikseen, että millä tavalla vastailevat kysymyksiin ja antavat kommentteja hiljaisena jaksona. Selvyyden vuoksi Wittedillä hiljaisen jakson periaate on kirjattu seuraavalla tavalla:
Kuten näet, niin tuolla on erikseen mainittu ettei kommunikoida talousalan median kanssa. Ammattimediaa sen sijaan ei ole mainittu, joten niiden kanssa kommunikoinnissa ei ole ongelmaa hiljaisen jakson näkökulmasta, kunhan pitää kielen keskellä suuta eikä kommentoi taloudesta tai markkinoista mitään. Wittedin lähettämästä friikku-viestistä kommentointi ei siis lähtökohtaisesti riko hiljaisen jakson periaatteita, kunhan sitä ei tee suoraan pääomamarkkinoiden osapuolille.
Minun ymmärtääkseni markkinaregulaatio muuten ajaa hiljaisen jakson periaatteen yli ja tietyissä tilanteissa yhtiö on jopa velvoitettu kommentoimaan julkisesti hiljaisen jakson aikana vellovia huhuja 
Unohdat sen asian että nuo friikkujen sopparit on b2b, yritysten kesken voi soppareita veivata ihan vapaasti millaiseksi haluaa. Tivin artikkelissa todetaan että palkkalistoilla olevia provikkapalkkaisia tilanne ei koske samalla tapaa. Toki niissäkin kun asiakas laskee hintaa laskee tekijän sekä Wittedin eurot.
Katsoppa toinen virke tuosta, “ei kommentoi MEDIALLE tai muille tahoille…jne”
TiVi on it-alan lehti joka seuraa tarkasti myös it-yhtiöiden talouspuolta joten hiljainen aika pitäisi koskea samalla tavalla sitäkin.
Kommenttien perusteella kaikki eivät hahmota tästä toimenpiteestä Wittedille aiheutuvaa liiketoimintariskiä. Valaisen esimerkillä. Eräs tuntemani kirjeen saanut friikku tekee töitä Wittedin välittämänä suurelle asiakkaalle. Jos kyseinen friikku ei suostu alennettuun hintaan ja Witted irtisanoo hänen sopimuksen, Wittedin mahdollisuus saada korvaava henkilö tilalle on alle 5%. Todennäköisimmin asiakas yrittää saada friikun jatkamaan jonkun toisen toimittajan kautta. Jos tämä ei onnistu, toimeksianto tulee kilpailutukseen, jossa mukana on kymmeniä kandeja. Totta kai friikku voi peloissaan suostua Wittedin vaatimuksiin. Varmaa se ei kuitenkaan ole. Lisäksi friikut ovat aivan varmasti keskustelleet tilanteesta myös loppuasiakkaan kanssa. Myös heidän reaktio saattaa olla negatiivinen Wittediä kohtaan.
Toinen liiketoimintariski tulee maineen tärvääntymisestä. Ensinnäkin iso osa toimeksiantoja tulee lähes kaikille suurille toimijoille. Useimmat friikut ovat Wittedin lisäksi mm eWorkin, Finitecin ja isojen konsulttiyhtiöiden listoilla. Kun jatkossa esimerkiksi Elisa hakee pilvikehittäjää, ei ole vaikea arvata valitseeko friikku välittäjäkseen eWorkin, Goforen vai Wittedin.
