Witted muistuttaa kovasti 2000 luvun IT-kuplan pöhinää. Tullaan pörssiin pehmeillä höpöhöpöarvoilla, joita markkinointikoneisto puffaa (tässä tapauksessa TJ).
Mielenkiintoinen case, harmittavasti nuo tunnusluvut ja käyrät näyttävät jopa houkuttelevalta, joten melkein tekisi lähteä mukaan, mutta en lähde . Ylimerkintä nähdään varmasti, jännää nähdä kuinka kovaa tullaan alas karhumarkkinassa kesän aikana.
Hyvä saada ketjuun haastoa! 
Antaisitko näistä esimerkkejä? 
Tästä on vaikea lähteä keskustelemaan ilman perusteluja, mielelläni avaan meidän ajattelua lisää, jos tiedän mihin kohtiin raporttia viittaat.
Mihin tämä väite perustuu? 
Witted ei ole tietääkseni julkaissut tietoa projektikatteistaan. Nythän tuloslaskelmassa sekoittuu toimeksiantojen kate, laskutusaste ja kasvuinvestoinnit - aiempien vuosien 100 %:n vuosikasvun vaatimat investoinnit brändin ja myyntiputken rakentamiseen uusilla maantieteellisillä alueilla eivät tule ilmaiseksi. Itse näen konsernin kannattavuuden selittyvän pitkälti kasvuinvestoinneilla ja osin työsuhdemallia matalamman katteen alihankinnalla. En ole itse nähnyt syytä epäillä kuvaamasi dynamiikkaa.
Mikä ajuri mielestäsi aiheuttaa kysynnän vähenemisen? IT-palvelusektorin kasvutrendit ovat mielestäni hyvin vahvat, ja sektorin ongelma on ollut pitkään nimenomaan tarjonnan puolella (mistä saada osaajat vastaamaan suureen ja jatkuvasti kasvavaan kysyntään). Talousympäristön heikentyminen voisi toki heikentää kysyntää, mutta en usko vaikutuksen olevan niin suuri, että markkinan nykyinen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta sillä kääntyisi.
Wittedin kuluista ja osaajista selvä enemmistö on muuttuvaa (alihankintaa ~60 % asiantuntijoista, materiaalit ja palvelut 60 % 2021 liikevaihdosta), eli kustannusten skaalautuminen ei mielestäni ole relevantti riski - tämä on mielestäni päinvastoin yksi Wittedin toimintamallin eduista. Alihankinnan etuna on vakaa kannattavuus (kulut toteutuu 100%:n laskutusasteella), mutta kolikon kääntöpuolella kannattavuuspotentiaali on pienempi (alihankkija kantaa riskin laskutusasteesta ja ottaa siitä kompensaation).
Kauko Röyhkää lainaten ihminen voi tienata elantonsa myymällä kättä, päätä tai p#rsettä. Tuohon viisauteen kiteytyy myös Wittedin bisnes. Megacorp ja Mavericks hype-pölyt kun pyyhitään pinnalta pois niin alta paljastuu ihan tavallinen T&M softakonsultointi-narikka provikkapalkkauksella.
Karo Hämäläinen ei osallistu antiin ja epäilee pikavoittojen kotiuttamisen olevan riskialtista:
Kun täällä on opponointiakin kaivattu, niin tässä pieni yritys siihen suuntaan. Kirjoittelin aikanaan (muistaakseni) Vincitin ketjuun, että rekrytointi (lasken alihankinnan tähän tässä tapauksessa sillä työtekijöiden houkuttelua sekin on) ja kasvu on pienenä “pöhinäyrityksenä” aina helpompaa kuin isona. Tästä syystä kasvun ekstrapolointi tulevaisuuteen on aina vaikeaa ja riskialtista.
Wittedin tapauksessa tätä riskiä on selvästi lähdetty taklaamaan erilaisilla tytäryhtiöillä, jotka kaikki pyrkivät olemaan ketteriä ja erottuvia maksimoidakseen houkuttelevuutensa. Mielestäni tässä voi käyttää Vincitiä ihan hyvänä verrokkina. Listalle tulleessaan he erottuivat massasta nimenomaan “hyvänä työpaikkana” jolla on “coolit projektit” ja erilainen ote (alkaen omituisista osaritiedotteista ja kaksimielisistä huumoriheitoista tiedotteissa). Kasvulukemat ja tavoiteet näyttivät hienoilta.
Mutta. Kuten tiedämme, ei se kasvu ole aina ongelmatonta.
Kun koko kasvaa, overheadin määrä kasvaa väkisin. Yrityksen vanhentuessa nurkkiin (ja rosteriin) kertyy kaikenlaisia työntekijöitä, kun alussa oli vaan huippuosaajia.
Kun koko kasvaa ja liikevaihdosta tulee itseisarvo, alkaa myynti hakemaan keikkaa mistä sitä saa, eikä enää keskity “cooleihin” projekteihin. Tämä voi jarruttaa rekrytointia kun tarjolla onkin “tylsää perus atk:ta”
Samoin koon kasvaessa, ja erityisesti julkiselle puolelle siirryttäessä (kuten Witted on tavoitteeksi kertonut), hintakilpailu projekteissa kasvaa. Tämä näkyy sitten suoraan provikkapalkkaisten ja alihankkijoiden palkkanauhassa.
Johdon huomio alkaa hajaantumaan eri alueille. On eri asia johtaa 100-200 hengen putiikkia kuin 400-1000 henkilön firmaa (Nixu lienee hyvä esimerkki Vincitin ohella tähän). Riittääkö kaikilla kasvukykyä täyttää uusia saappaita?
Täällä jurppii ja aiheuttaa tutinaa se, että anti suhteellisesti öky määriä omalle henkilöstölle (yleisöanti pieni) ja irtautumismahdollisuus jo 0.5 vuoden jälkeen? Eikö luottoa ole pidempään?
Alihankinnan ja erityisesti freelancereiden välittäminen ei ole konseptina uusi, ja tämä on jostain syystä niin Inderesin analyysissa kuin tässä keskustelussakin jäänyt aika pienelle huomiolle. Tällä konseptilla pitkään toimineita pelureita ovat esim. eWork Group ja Finitec. Jos haetaan benchmarkkia puhtaan konsulttivälityksen kannattavuudesta (ilman isompaa roolia arvoketjussa), niin kannattaa katsoa näiden tilinpäätöksiä.
Yksi asia tuli mieleen tuosta eilisestä esityksestä: Mihin asiakassegmenttehin Witted ensisijaisesti keskittyy? Ok. ymmärsin yksityisensektorin toimijoihin sekä myös pienesti julkiselle. Mutta onko esimerkiksi yksityisellä sektorilla jotain tiettyjä asiakassegmenttejä joissa olette hyviä (eli mitkä alat ovat digitaaliselta maturiteetiltaan kypsiä)? Esityksessäkin puhuttiin toimialaosaamisen tärkeydestä (toki tämä on minkä asiakas tuo pöytään). Eli pystyttekö avaamaan tätä vähän enemmän?
Witted vaikuttaa mielenkiintoiselta yritykseltä monella tasolla. Jo tämä melkein sellaisenaan riittävä syy seurata yritystä ja jännittävä nähdä miten tarina jatkuu tästä eteenpäin.
Noin yleisenä huomiona aika kovat vaatimukset tuntuu monilla olevan liiketoiminnoille. Kun liiketoiminta täyttää vaatimukset valitetaan hintojen olevan aivan liian kalliita. Lienee syynsä kun puhutaan tuoton olevan korvausta riskinottamisesta. En tarkoita tällä etteikö kritiikki tai tiukat kysymykset ole ihan hyvästä, mutta välillä odotukset vaikuttavat olevan aika - erikoisia.
Moikka,
Ihan samaa mieltä olen Antti Luiron kanssa, hyvä saada ketjuun haastamista. Antti myös vastasi hyvin noihin analyysiä koskeviin kohtiin. Jätän mielelläni analysoinnin muille. Yleisesti - Witted on haastaja. Se on uusi tulokas ja yhtiön haastaminen myös kuuluu pelin henkeen. Tälleen tj-vinkkelistä se on lisäksi, mitä parhainta polttoainetta meidän jengille - meidän porukka saa hyvin lisäkierroksia kun lukee kirjoituksia ja varmasti monella on sellainen kova näytön halu :). Mitä ollaan luvattu hoitaa niin hoidetaan ja kukaties samalla voitetaan lisää sydämiä matkalla.
Aika varoen joutuu myös ottamaan kantaa annin struktuureihin, ne oli niitä herkkiä teemoja tässä julkisessa koreografiassa. Ehkä kuitenkin hyvä mainita, että tässä IPOssa ei ole kukaan myymässä ja ollaan mukana pitkässä pelissä. Se on kova juttu. Privayhtiönä omistus sitoo ihmisen työskentelemään yhtiössä, mutta sen mennessä julkiseksi tuo liima katoaa. Omistus on edelleen tärkeä osa ihmisten palkitsemista, mutta mitkään myyntirajoitukset eivät poista sitä faktaa, että sitouttaminen pitää rakentaa muilla keinoilla.
@KohtiVapautta kyseli meidän asiakkaista:
“Mihin asiakassegmenttehin Witted ensisijaisesti keskittyy? Ok. ymmärsin yksityisensektorin toimijoihin sekä myös pienesti julkiselle. Mutta onko esimerkiksi yksityisellä sektorilla jotain tiettyjä asiakassegmenttejä joissa olette hyviä”
Yhtiöesitteessä tätä avattiin McKinsey & Companyn käyttämän toimialaluokittelun kautta näin:
Tuossa korostuu nuo kaksi isompaa pylpyrää: Digital Leaders ja Manufacturing / Service. Ensimmäinen näistä käsittää yrityksiä, jotka myyvät digitaalisia tuotteita tai ovat oman alansa kirkkainta kärkeä digitaalisissa palveluissa. Toinen pylpyrä Manufacturing / Service on myös laaja kategoria ja erityisesti Suomessa, jossa oon paljon teollisuuden toimijoita ja erilaisia palveluyhtiöitä. Travel / Hospitality vähän katosi pari vuotta sitten (palannee takaisin kun pandemia on ohi) ja Retail ja telecom kategoriat ovat sen verran keskittyneitä pohjoismaisilla markkinoilla, että numeerisesti toimijoita on vähän vaikka olisivatkin isoja yhtiöitä ja asiakkaita. Oikeastaan tätä tuossa aiemmin jossain kommentissa kans haettiin, että onko asiakasportfolio riskisempi kun private puoli korostuu.
Meidän vinkkelistä julkkari-focus ja keskittyminen muodostaisi paljon suuremman riskin, kuin vahva jakautuminen eri toimialoille. Varsinkin Suomessa julkkaricaset on tekijöiden keskuudessa koettu vähemmän kiinnostavina ja julkkarin maine on ollut välillä kehno. Se tuottaa ongelman houkutella osaava jengiä duuniin. Näin ei kuuluisi olla, mutta “Race to the bottom” -tyyppinen hintakisa julkkarissa ja asiakkaiden matala kypsyys ostaa ja vetää näitä hankkeita ovat olleet IT-ammattilaisille joskus punaisia vaatteita. Olisipa mahtava nähdä, että julkkari olisi Suomessa yhtä arvostettu kuin muissa pohjoismaissa. Toivottavasti me osaltamme pystyisimme nyt ja tulevaisuudessa vaikuttamaan asiaan. Merkityksellisyyttä näistä hankkeista ei puutu! … ja ainakin nyt tuntu siltä, että olemme löytäneet hyviä julkkariasiakkaita. Täältä siis tullaan!
Sama lyhyesti: monen verrokkimme tapaan toimimme monilla (ei saa sanoa kaikilla) toimialoilla. Meidän kehittäjät haluavat vaihtelua ja mahdollisuuksia oppia uutta - siksi meidänkin kuuluu tarjota siihen mahdollisuuksia.
Kiitos @KohtiVapautta myös hienoista kommenteista. Mustakin joskus tuntuu, että “firma kuin firma” voi päästä pörssiin, mutta vain harvat pärjäävät Inderesin foorumilla xD. Yritämme tehdä parhaamme ja vieläpä hieman enemmän kuin muut (koska olemme 1. uusi 2. haastaja)
Terkuin Harri
Samoilla linjoilla, historialliset kasvuprosentit eivät varmasti jatku ikuisuutta kokoluokan kasvaessa. Se miten nopeasti kasvu hidastuu on sitten vaikeampi kysymys. Alla kuvaajassa vertailtu meidän Wittedille ennustamaa kasva sektorin muihin yhtiöihin 
Witted on tähän asti kasvanut nopeammin kuin verrokkinsa samassa kokoluokassa - jokin yhtiön nykyisessä mallissa on siis toiminut verrokkeja parempana kasvuajurina nykyisessä kokoluokassa Meidän nykyiset ennusteet ovat selvästi alle yhtiön tavoitteiden, mutta vaativat silti tämän verrokkeihin nähden poikkeuksellisen vahvan kasvun jatkumista. Tämän vuoden ohjeistuksella liikevaihto asettuu kuvaajan vuoden 6 kohdalla 50-60 MEUR akselile, missä on jo hyvin merkittävä kaula verrokkien kasvuun nähden samassa kokoluokassa.
Vaikea olla näistä isommin eri mieltä. Aiheellisia riskejä ja asioita, joita Wittedin pitää kasvun jatkuessa matkan varrella ratkoa pari ajatusta:
Overheadin kasvua voidaan taklata tiettyyn pisteeseen asti pilkkomalla toimintaa jatkuvasti uusiin autonomisiin yksiköihin. Toki jossain vaiheessa tässäki tulee rajat vastaan - esim. kuinka monen autonomisen yksikön myyntiporukat voivat tehdä fiksusti yhteistyötä?
Johdon huomion riittäminen on ehdottamasti keskeinen asia ja riskitekijä. Nyt yksiköiden autonomiaa painottavan toimintamallin avulla toiminta on käsittääkseni skaalautunut hyvin, mutta välillä ongelmia varmasti pintautuu ja johdon pitää hypätä eri rooleihin ratkomaan näitä tilanteita. Etenkin näen riskejä yrityskaupoissa, jos esim. ostetun yhtiönyksikön toimintaa ei saada ajettua sisään autonomiseen malliin ja johto joutuu manageeraamaan pidempää toimintamallin ja kulttuurin transformaatiota toki muut autonomiset yksiköt oletettavasti jatkaisivat samalla mallilla, mutta olisi yllättävää jos tällainen tilanne ei näkyisi luvuissa
Projektien kiinnostavuudessa on varmasti erilaisia toiveita osaajien välillä, mikä näkyy myös Wittedin työntantajabrändien eroissa. Tällöin yhden projektityypin määrän maksimoimisen sijaan olisi tärkeintä löytää parhaat matchit erilaisten asiakasprojektien ja osaajien kiinnostusten välillä. Laajemmalta maantieteeltä saatava projektivirta toki laajentaa tässä mahdollisuuksia. Monessa projektityypissä uskoisin “vähemmän siistin” tarkoittavan myös parempaa kompensaatiota, joka ohjannee osaajia omien prioriteettien mukaan projekteihin. Luulisi julkisen sektorin projekteihin löytyvän myös oma kiinnostunut joukko osaajia (esim. yhteiskunnan kehittäminen motivaationa?) - @Harri_Sieppi voi halutessaan kommentoida tarkemmin, minkälaiset asiat tekevät julkkariprojekteista osaajille kiinnostavia 
Kiitokset hyvistä vastauksista Antti. tartun kuitenkin yhteen kohtaan:
Tuossa graafissa itseäni häiritsi jo sijoitustutkimusta lukiessa se, että aikajana on synkattu liikevaihdon/kokoluokan mukaan - ei sen mukaan milloin yritykset päättivät vahvasti panostaa kasvuun. Esim. Nixun, Goforen tai Netumin kohdalla heidän varsinainen kasvupanostus ajoittuu myöhempään vaiheeseen kuin Wittedin. Ei se pointtiasi toki vesitä, mutta itselle tuo kaavio on vähän ehkä optimistinen.Lisäksi Witted aloitti Reaktorin “osana” ja alihankkijana kasvutavoitteilla kyllästettynä, joten mielestäni tilanne on heillä tuon käyrän ekojen vuosien osalta ollut hyvin erilainen kuin osalla verrokeista
Lisäksi tuosta kaaviosta näkee hyvin,että kasvupyrähdykset ja kasvuhaasteet tuppaavat seuraamaan tosiaan (Goforea lukuunottamatta). Wittedin katkoviivaprojektiossa ei ole yhtään heikkoa kohtaa. Jos Witted tosiaan pystyy kasvamaan ilman samanlaisia haasteita (tai esim ihan flättejä vuosia) kuin tuossa olevilla verrokeilla niin heidän kannattaa perustaa kyllä tytäryhtiö puhtaaseen liikejohdon konsultointiin. 
Kuvaaja on myös sikäli haastava, että verrokeista Gofore taitaa olla juuri se, joka myy Microsoftin tuotteita umpitylsiin julkisen sektorin projekteihin. Se taitaa olla suht kannattavaa. Vaikka toki heilläkin juodaan hupparit päällä kaljaa kattoterassilla.
@tusinakassa, tässä kohtaa on pakko sen verran oikaista, että julkisen sektorin projektit eivät useinkaan ole tylsiä kehittäjien mielestä. Toki projekteja on monenlaisia, sektorista riippumatta.
Toinen korjaus koskee Goforen liiketoiminnan rakennetta, eli tuotemyynnin osuus on hyvin pieni, kuten Q1-raporttimme sivulta 21 selviää: https://ml-eu.globenewswire.com/Resource/Download/40b63166-65d1-4c3f-880a-1b0b584b234b
Kaljasta, kattoterasseista ja huppareista en rohkene tässä yhteydessä lausua sen vahvemmin, mutta saattaa pitää paikkaansa.
Juuri näin. Ja maiden välillä on suuria eroja. Muistaakseni @Harri_Sieppi on maininnut että etenkin Norjassa suurin osa tekijöistä haluaa ensisijaisesti julkkariceissejä. Tuntihinnat ovat myös korkeammat, jopa +30% vs privapuoli (varmasti yksi syy minkä takia julkkaridiilit kiinnostavat ).
Jep just näin. Julkkaricaset on niitä, missä tehdään duunia yhteiskunnan hyväksi ja ne ovat siksi hyvin tärkeitä/merkityksellisiä. Norjassa jos kehittäjiltä kysytään kumman valitsisivat julkkari vai priva-casen niin julkkari veisi useammin voiton. Tätä samaa toivon Suomeenkin
“Witted konserniin kuuluu brändit: Witted Partners (sis. Freelancer toiminnan), Mavericks, New Things Company, Talented ja Witted Data sekä osakkuusyhtilö Software Sauna ja Ara Digital Solutions”.
Hei, tunnen kyllä it-alaa, mutta en oikein näitä yritysjärjestelyitä. Jossain käytettiin näistä “brändeistä” myös termiä sisaryhtiö. Jos esim. Matti koodaa Mavericsilla ja Liisa New Things Companylle, maksaako palkat kuitenkin tämä sama Witted Megacorp Oyj? Jolloin nämä ovat siis saman firman eri “lippuluukkuja”. Firman eri osoastoille olisi erilliset web-domainit?. Vai ovatko nämä myös aidosti erillisiä yrityksiä?
Tämä vaihtelee hieman, mutta useassa tapauksessa kunkin brändin operointiin on oma yhtiönsä (ks. kuva konsernirakenteesta alla). Kaikkia brändejä varten ei jokaisessa maassa ainakaan heti perusteta omaa yhtiötä. Esim Suomessa aloittanut Witted Data toimii käsittääkseni Witted Megacorp Oyj:n alla, ja Talented Norge -yhtiön alla on muistaakseni myös Norjan Mavericks ja Witted Partners -brändit.
Paljon hyvää, mutta oma skeptisyys näin ATK-alan sisäpuolelta juontaa juuri tuohon aiempaan - mitään vahvasti markkinassa erottavaa en kyllä itse tässä Witted Megacorpissa näe. Suomessa on monia listaamattomia&listattuja firmoja joilla on %-laskutusmallia käytössä. Listaamattomissa firmoissa on monia kovia kasvajia jne…
Etenkin kun kasvetaan kokoluokkaa suuremmaksi, eikä toimiteta vain yksittäisiä käsipareja muuttuu homma aika radikaalisti. Tätä kasvua on hienoa seurata sitten jatkossa, mihin sillä päästään. Väistämättä uudet-uusvanhat tavat toimia voi tuoda Suomen ATK-markkinaan sopivaa liikehdintää.
Silti yhä tsemppaan tätä kokonaisuutta, ja on erityisen hienoa että tekijöille jää reilumpi osuus laskutuksesta sekä myös omistusta.
Perinteinen anonyymi gallup:
0 voters
Tää meni ehkä väärään osioon onko tässä markkinatakausta
