Ei tässä päästy kuin ns. esileikin alkuun/ykköspesälle kun on jo välineet loppu. Aijjai. Katastrofi uhkaa
3 tykkäystä
Eri maiden lukujen perusteella mallinetaan tilannetta paitsi julkisissa myös tieteellisissä ja kaupallisissa (lääketiede, terveydenhoidon yritykset) yhteisöissä. Mitä kattavammat ja luotettavammat tiedot eri maista ovat, sitä tarkempi ja luotettavampi tulos.
2 tykkäystä
Esimerkillistä. 
5 tykkäystä
Numerot viittaa siihen että taitaa Espanjan tehot olla myös täynnä - sen verran iso on kuolleisuuden pomppaus
2 tykkäystä
Tämä on huolestuttavaa. Ennusmerkit ovat huonot.
HUS:n testauskapasiteetti on niin alhainen, että vaikka testaaminen on priorisoitu HUS:n omalle terveydenhoitohenkilökunnalle, niin edes heitä ei pystytä testaamaan riittävästi.
Toivottavasti testikapaa saadaan pian lisää.
HUS:n johtajaylilääkärin mukaan kriteereiden löysäämiseen ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta.
– Jos meillä olisi enemmän testauskapasiteettia, niin voitaisiin harkita niiden höllentämistä, mutta tässä tilanteessa missä ollaan, niin siihen ei ole mahdollisuuksia valitettavasti.
Mäkijärvi kertoo, että HUS:ssa koronaan sairastuneita työntekijöitä on muutamia. Karanteenissa on kymmeniä.
– Jossain vaiheessa karanteenilaisten raja kävi yli sadankin, mutta täytyy muistaa, että HUS:ssa on 27 000 työntekijää. Työntekijöitä testataan noin 100–200 päivässä, mutta kokonaislukua minulla ei ole.
Sairaalassa työskentelevä hoitaja kertoo palanneensa Espanjasta viime viikon loppupuolella. Espanja on Italian jälkeen toisena, jos mittarina käytetään varmennettujen koronatapausten määrää Euroopassa.
Hoitaja kertoo, että viikonlopun aikana hän alkoi oirehtia. Maanantaina hän oli yhteydessä työterveyteen, jonka puhelinpalvelu oli kuitenkin niin ruuhkautunut, että hän ei saanut toimintaohjeita virka-aikana.
Hän tiedusteli esimiehen kantaa töihinpaluuseen.
– Esimies sanoi minulle maanantaina, että jos olet terve, niin tänne vaan. Olin laittanut viestiä lauantaina että minulla oli yskää ja lievä kuume.
Hoitaja kertoo, että kun hän sai yhteyden työterveyteen, sen kanta oli erilainen: töihin ei saisi mennä ilman testausta. Lopulta hoitaja kävi testissä, viisi päivää Suomeen saapumisensa jälkeen.
Toinen, leikkaussalissa työskentelevä hoitaja kertoo saaneensa luvan mennä koronatestiin vasta viikko sen jälkeen, kun oireet alkoivat.
Sairaanhoitajan oireet alkoivat viime viikon keskiviikkona. Työvuorossa hän alkoi yskiä ja hänelle nousi korkea kuume.
Sairaanhoitaja passitettiin kotiin. Kotimatkalla hän meni terveysasemalle, jossa hänet testattiin influenssan varalta. Tulos oli negatiivinen.
Kotona hoitajan oireet alkoivat pahentua. Oireet olivat samankaltaisia kuin on kerrottu koronaan liittyen: kova pääkipu, hengitysvaikeuksia, korkea kuume. Hän pyysi pääsyä koronatestiin, mutta hänelle ilmoitettiin, ettei hän täytä kriteereitä.
HUS:n ohjeiden mukaan hengitystieinfektion oireista kärsivää terveydenhuollon henkilökuntaa testataan vain, jos he ovat olleet edellisen kahden viikon aikana ulkomailla tai heillä on kontakti todettuun koronavirustapaukseen.
Nämä ohjeet ovat voimassa edelleen siitä huolimatta, että koronatestauksen määrää rajoitettiin voimakkaasti jo viime perjantaina. Tuolloin esimerkiksi HUS ilmoitti, ettei kaikkia epäilyjä enää testata.
– Me olemme katsoneet tässä vaiheessa, että kun testauskapasiteetti on vielä rajallinen ja tulee ehkä olemaan lähitulevaisuudessakin, niin kannattaa se rajallinen kapasiteetti kohdentaa näytteenottoihin, joissa todennäköisyys sairaudesta on suurempi, HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi perustelee kriteereitä.
Kielteisestä päätöksestä huolimatta sairaanhoitaja jatkoi sitkeästi yrittämistä. Hän kertoo soittaneensa työterveyteen päivittäin ja yrittäneensä saada pääsyä testiin.
9 tykkäystä
Tulee tässä vähitellen sellainenkin ajatus mieleen, että tarkemman datan esittäminen sairauden toteamisesta, hoidosta ja ylipäänsä tautiin Suomessa liittyvistä tilastoista saisi viranomaisten valmistautumisen ja/tai aktiiviset toimet epäsuotuisaan valoon. Mutta ei kai ihmisten terveyttä sentään vaaranneta jättämällä kertomatta asioiden todellinen laita?
6 tykkäystä
Kyllä näin tällä hetkellä toimitaan. Yritetään häivyttää sitä faktaa että testauskapasiteetin puolesta koko maa yllätettiin housut kintuissa ja huoltovarmuutta tältä osin ei ole. Maailmalla kysyntä tälle tuotteelle on yllättäen kokenut pienen piikin viime aikoina…
Tämä myös teki aiemman tartuntaketjujen seurauksen täysin mahdottomaksi. Kun ei voi testata, ei voi vain eristää niitä sairastuneita… eli koko maa kiinni. Varmaan vähän pakko muutenkin, mutta selittää myös miksi jo alun perin testattiin vain selvästi sairaita joilla oli yhteys epidemia-alueelle.
Kunhan soppa on ohi niin tästä kyllä soisi vastuullisille antaa keppiä. Mutta ei liene vaaraa, virkahenkilöt ovat suojeltu ryhmä.
6 tykkäystä
Olen henkilökohtaisesti eniten huolissaan henkilökunnan riittävyydestä ja hengityskoneista. Päteviä sijaisia ei ole, sairaaloissa on nykyään monenlaista härveliä ja kirjausjärjestelmää jotka vaativat kunnon perehdytyksen. Ei pystytä ottamaan mitään eläkkeellä ollutta hoitajaa yhtäkkiä töihin jos tilanne kriisiytyy. HUSistakin taisi olla nyt ihan vuoden sisään jo uutisia henkilökuntavajeesta? Paletista kun tipahtaa muutama työntekijä pois niin se on menoa sitten.
Löytyi näköjään 4 kuukauden takaa artikkeleita " 
"
Ja 2018:
Onkohan ongelma korjaantunut maagisesti muutamassa kuukaudessa? Veikkaanpa että ei.
4 tykkäystä
Tutulta lääkäriltä kuultu, että hoitajapula on jo nyt ongelma. Mitäs se on siinä vaiheessa kun paska on oikeasti tuulettimessa?
3 tykkäystä
Kiuru myös ihmetteli sosiaali- ja terveysministeriön sairaanhoitopiireille antamaa viranomaisohjetta olla kertomatta julkisuuteen alueellisia tietoja koronaviruksen takia tehohoidossa olevien ihmisten määrästä.
“Tulin siihen johtopäätökseen, että meidän Suomessa ei kannata eikä me voidakaan salailla kansakunnassa tämäntyyppisiä asioita. Sitä ei ole koskaan tarkoitus tehdä, ja kuulin asiasta vasta äsken, kun kysyitte siitä ja kävin selvittämässä asiaa”, Kiuru sanoi HS 19.3.
8 tykkäystä
Juu, mahtaako tuossa olla koko totuus. Kovin samoilla sanankäänteillä kommentoivat sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan kanssa ennen kuin asiasta nousi kohu.
Peruspalveluministeri Krista Kiuru Ilta-Sanomissa:
– Itse ajattelen että kansakuntana meidän ei pidä käydä keskustelua siitä, että kuinka monta näitä ihmisiä on jotka ovat tehohoidossa, vaan meidän pitää katsoa riittääkö meidän tehohoitokapasiteetti sille porukalle, että me tiedämme kuinka paljon sitä tehohoidon tarvetta on.
Päivi Sillanaukee aiemmin:
Sillanaukeen mielestä yleisön kannalta olennaisempi tieto on se, pystyykö sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmä hoitamaan kulloistakin tautitaakkaa.
Itse ajattelen, että “meidän” ei pidä katsoa riittääkö tehohoidon kapasiteetti tällaisissa tilanteissa, mutta Krista Kiurun, Päivi Sillanaukeen ja asiasta vastaavien virkamiesten homma se ehdottomasti on.
En koe tarvetta sellaisille poliitikoille, jotka määrittelevät muiden puolesta, mistä kansakunnassa pitää keskustella ja mistä ei.
Rehellisen ja faktapohjaisen tilannekuvan sen sijaan odotan saavani itseäni, läheisiäni ja koko kansakuntaa koskevasta kriisistä.
4 tykkäystä
Voi kunpa tietäisitte. Jokaiseen julkisen puolen hallintoon on pesiytynyt ns. “GDPR-osaajia”, joilla näkökulma tietojen julkaisuun on ylivarovainen. Lakipilkkua hellästi rakastellen heillä on pointtinsa, mutta maalaisjärjen käyttö olisi suotavaa tällaisissa asioissa.
Ei edes Amerikassa, lakijuttujen Eldoradossa, ole tietääkseni lähdetty pykäläpainiin näistä asioiata.
6 tykkäystä
Ainakin kahdesta ensimmäisestä tehohoitoon joutuneesta kerrottiin ihan avoimesti, mutta kun tapauksia alkaa ollakin enemmän, kieltäydytään kertomasta yksityisyyden suojaan vedoten. Mikähän tässä ei nyt täsmää…
5 tykkäystä
Hyvä huomio tässä, että koronaviruksen päivittäinen kasvunopeus näyttää hidastuvan vaikka eri maissa toimet ovat olleet erilaisia.
Suurempi osa väestöstä, kuin kuvitellaankaan, on saattanut jo altistua.
Tämä siis menisi ohi nopeammin, kuin nyt yleisesti ajatellaan tuolla logiikalla.
6 tykkäystä
@Verneri_Pulkkinen Bullittaa kohta pörssit nousuun. Keskuspankkien elvytystoimet ei riitä, inderes rientää apuun 
8 tykkäystä
Itse olen kääntänyt myös jo tutkamoodin vahvasti sen suuntaan, että koettaa tähytä varhaisia positiivisia uutisia. Koska jossain vaiheessa niitä rupeaa tulemaan.
Mutta tuo Yagon logiikka ei välttämättä ihan vielä vie loppuun asti. Jossain vaiheessa myöhemmin kyllä.
Noissa asioissa ei ollut mitään varsinaisesti uutta. Tiedetään, että valtaosa on oireettomia / vähäoireisia.
Mutta, jos nyt katsotaan vaikka noita kolmea maailman eniten testattua aluetta, missä pitäisi olla suuruusluokkakäsitys tilanteesta.
E-Korea 8.565 / 50.000.000 = toosi vähän
Italian kylä (oli) 3%
Islanti 218/364,000 = toosi vähän
Ja jos katsoo pisimmällä olevan Italian tilannetta kokonaisuudessaan, niin ei se ole siellä vielä mitenkään erityisesti hidastunut, vaikka ankarat estotoimet ovat olleet jo tovin päällä.
Luonteva selitys sille, miksi havaittujen tartuntojen määrä saattaisi hidastua on siinä, että kuten HUS:n esimerkki kertoo, maailmassa ei ole kapaa ja raaka-aineita testata riittävästi.
1 tykkäys
Niin, eiköhän se hidastuvuus juuri johdu rajallisesta testauskapasiteetista
1 tykkäys
Havaittujen tartuntojen määrää on kasvussa, mutta kasvunopeus on hidastumassa ilmeisesti. Ne ovat siis kaksi eri asiaa. Jos viikon verran kasvu olisi 10% edeltävästä päivästä ja seuraavana päivänä kasvu olisi vain 9% edeltävästä niin tartuntamäärät kasvavat, mutta vain hitaammin kuin aiemmin.
Nopeus on siis eri kuin määrä.
Eli en usko kapasiteettiongelmaan juuri tällä hetkellä, kun joka päivä positiivisia testejä on enemmän kuin edeltävänä.