Mitä koronaepidemiasta ei vielä tiedetä
HUH, tuli romaani. Pähkinänkuoressa: tuleeko laumasuoja vai ei. Ei tiedetä nyt. 3-4 viikon päästä tiedetään. Ajatukseni miksi “ei-laumasuojaa” voi olla nopeampi tie uuteen normaaliin ja laskettavissa olevaan tulevaisuuteen alla luettavissa.
Nuo vasta-ainetestit, joita eri puolilla laitetaan pystyyn, antavat vastauksen erittäin olennaiseen kysymykseen: Mikä on tartunnan täysin oireettomana läpikäyneiden määrä. Nämä muodostavat sen aiemmin paljon puhutun laumasuojan enemmistön.
Tällä hetkellä ei ole juurikaan julkisesti tiedossa olevaa dataa tästä. Saatavilla oleva tieto viittaa siihen, että kuolleita ja sairastuneita kohden onkin varsin vähän täysin oireettomina tartunnan läpikäyneitä.
Arviot heittävät tässä aivan laidasta laitaan. Saksalainen virologi arvioi, että vain 20% saksalaisista on syksyllä saanut immuniteetin.
Ruotsin “ylellä” SVT:llä asiantuntijana toissa-aamuna esiintynyt matemaatikko oli lyömässä mökkinsä vetoa, että tartuntoja on Ruotsissa 250-500 000 tuona ajankohtana. Huhtikuun saldoksi arvioi puolta ruotsalaisista eli 5 miljoonaa.
Kiinan ja Etelä-Korean tiedot viittaavat saksalaisen suuntaan. Laumasuojan kehittyminen on mitä todennäköisimmin tuskallisen hidasta.
Epidemiaa hidastaa nyt rajoitukset, ei laumasuoja. Onko näin todella.Tietoa tästä saadaan 2-4 viikon sisällä. THL ja hallitus välttää laumasuoja-sanaa tällä hetkellä. Pari kuukautta sitten se oli ainoa vastaus asiaan.
Laitan tähän skenaarioni epidemiasta, jossa laumasuojaa ei juurikaan synny .(disclaimer: en ole virologi tai epidemiologi. Mitään salaisia tietolähteitä minulla ei ole)
Veikkaukseni siitä, milloin siinä tapauksessa on kriisin darkest moment:
3-5 viikon sisällä, kun epidemian huippu on päällä monessa maassa. Kun hoitokapasiteetti on äärirajoilla ja ylitetty, nuoriakin ihmisiä kuolee. Kun on oltu jo viikkoja eristyksissä. Ollaan “Italiassa” vaikka vähän eri vaiheissa Atlantin molemmin puolin.
Tähän saumaan pahimmillaan tulee tieto, ettei tämäkään ponnistus riitä, vaikka tartunnat ovat laskussa. Laumasuojaa ei synnykään, taudilta siihen asti säästyneet eivät ole yhtään sen paremmassa turvassa kuin nytkään.
Tämä on ennen kaikkea psykologiaa. Suurin osa tunnistaa mikä ero oli katsoa ensimmäisiä ikäviä kuvia Kiinasta verrattuna Italiasta ja mikä on vaikutus kun tämä alkaa tapahtua oikeasti lähellä itseä, Suomessa.
Faktat siitä, mikä on oma riski saada vakava tauti ja joutua teholle vs. vanhuksella hämärtyvät ja lakkaavat ohjaamasta käytöstä ja ajattelua. Monen läheinen on riskiryhmää. Paniikki valtaa sijaa ajatuksissa, tämä ei lopu koskaan- tunnelma leviää. Rokotteeseen on matkaa toivottoman kauan. Rajoituksia pitäisi jatkaa pitkälle loppuvuoteen tai pidemmällekin.
Lamaava shokki kestää hetken, sitten on vain mentävä eteenpäin tavalla tai toisella.
vs ![:crocodile: :crocodile:](https://emoji.discourse-cdn.com/facebook_messenger/crocodile.png?v=12)
Seepralauma joen rannalla ja krokotiili (c) -asetelma syntyy. Paine mennä yli kasvaa yksilö- ja yhteisötasolla. Altistuminen jopa puolitahallaan ja “koronapassin” saaminen vasta-ainetestillä, muuttuu huokuttelevaksi vaihtoehdoksi nuoremmille. (Tätä “koronapassia” on oikeasti Saksassa mietitty). Sen jälkeen voi liikkua vapaasti, käydä töissä ja opiskella. “Karanteenit” murtuvat lopulta muidenkin osalta.
Sama koskee yhteiskuntia. Suuri osa riskiryhmästä on altistunut ja parantunut tai kuollut. Kyynisesti ajatellen loppuja mummoja ei voida suojella loputtomiin globaalilla lock downilla. Arvaamme, kuka johtaa joukkoa. Lopuksi muut seuraavat.
Uusi normaali alkaa suht nopeasti, viikoissa. Politiikka ei ole enää jarruttaa epidemian loppuosaa, sen annetaan mennä pääosin omalla painolla, jarrutetaan paikallisesti tarvittaessa. Palataan töihin ja kouluun.
Paradoksaalisesti tämä laumasuojaa ei tullutkaan, olisikin nopein tie ulos lock downista. Noin ehkä jo 2 kuukauden päästä tulevaisuus, vaikka ei olekaan ruusuinen, on taas laskettavissa ja kadut pesty.
Halusin heittää tämän ajatuspallon omana kontribuutionani tälle palstalle. Talousviisautta ei ole tarjota. Siinä olen täällä saamapuolella. Olisin ollut lyhytsanaisempi, jos osaisin.