Esimerkiksi Singaporessa on käynyt niin, että ensin tehtiin tiukka lockdown ja saatiin tauti kuriin, mutta heti, kun avattiin, tuli ongelmia, Peltonen sanoo.
Tämä väite tuli vastaan jutusssa. Siinä ei pidä mikään paikkaansa. Singaporessa ei tehty tiukkaa lockdownia. Vielä maaliskuun lopussa rajoituksia oltiin tiukentamassa ja vasta viime päivinä voidaan puhua lockdownista, kun rajoituksia on järjestelmällisesti tiukennettu. Lockdown-tilaa ei olla myöskään missään vaiheessa avatttu eikä edes rajoituksia höllennetty.
Peltonen = THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen
Tutkimuksen luettani tämä tarkoittaa, että kun potilasta kotiutettiin sairaalasta, aineenvaihduntatuotteissa oli välittömästi sairauden jälkeen vielä poikkeamia verrattuna “terveeseen vapaaehtoiseen”. Kotiuttamiskriteerinä oli, että potilas taudin sai kaksi negatiivista testitulosta peräkkäin.
Pitkäaikaisvaikutuksista ei voida sanoa paljoakaan, jos jotain eroa vielä huomataan laskettaessa potilasta kotiin.
Vaikka toimittaja puhuu pitkäaikaisvaikutuksista, tutkimuksessa ei ole kyse näistä. Tutkimuksessa kerrotaan, että taudin lopulta selättäneistä ilmensi 12% myös sydämen vajaatoimintaa sairaudenkulun aikana sairaalassa ollessaan. Heistä kaikilla ei kuitenkaan voinut olla ARDS. Tämä ei käy ilmi muuten, kuin että sairaalassa ARDS todettiin 9 potilaalla ja sydämen vajaatoiminta 16:lla.
Vertailun vuoksi muita hengitystieoireita, eli esim. hengitysvajausta on voinut olla kaikilla sydämen vajaatoimintaa kokeneilla. Hengitysvajausta todettiin 58:lla.
En nyt sano, ettei pitkäaikaisvaikutuksia voisi olla. Tämän perusteella ei kuitenkaan ole mitään erityistä syytä olettaa niin. Syynä on lähinnä se, ettei niitä voida varmuudella sulkea pois.
Haetaan momentumia avaamiseen, ja tulevia syyllisiä jos avaaminen onkin liian aikaista ja homma levähtää uudelleen käsiin.
Jatkan vielä sen verran, että Singapore on väestöntiheydeltään yksi maailman otollisimpia paikkoja leviämiseen. “Ongelmia” siellä ei kuitenkaan (vielä) ole, sillä väestömäärältään Suomen kokoisessa kaupungissa on saman verran tartuntoja ja viidesosa kuolleita (mikä selittynee nuoremmalla väestörakenteella) Suomeen verrattuna. Leviämistä siellä saatiin kuitenkin viivästettyä sen verran, että nyt viruksen leviäminen tapahtuu viikon-pari Suomea perässä. Näin ollen se on erinomaisen huono esimerkki Suomelle.
Singaporea ei todellakaan voi verrata Suomeen. Singapore otti vastaan risteilijät, mitä muut eivät huolineet ja piti lentokenttänsä auki kriisin keskellä. Virus pidettiin aisoissa testaamisella, jäljittämisellä ja sairaiden eristämisellä.
Suomen strategiaksi on muodostunut “Hammer and dance” mukaelma. Eli ensin lyötiin virusta lekalla otsaan ja sitten tanssahdellaan viruksen häviämiseen saakka. Lekan isku oli tosin pikemminkin pieni kolautus takaraivoon - Suomen tapauksessa.
Singaporessa homma meni päinvastoin. Eli ensin tanssahdeltiin viruksen kanssa tammikuusta lähtien ja niin pitkään, kuin se oli mahdollista. Vasta sitten leka kaivettiin esiin ja sen tulokset nähdään lähipäivinä ja tulevina viikkoina.
Testejä alle 900 vuorokaudessa kun kapasiteetti on 5000. Mitäköhän aktuaalista vittua siellä taas touhutaan?
Nyt kannattaisi testata vaikka kokonaisia päiväkotiryhmiä kerralla, ne jotka negativiisia → mars päiväkotiin, positiiviset karanteeniin. Tällä tavalla saataisiin päiväkodit auki ja ihmiset pois lastenvahtimisesta joka on muuten helvetin stressaavaa (nimimerkillä “pää hajoaa”).
Tervahaudan mielestä kansalaisten kannattaisi käyttää kasvomaskeja estääkseen viruksen leviämistä ja Thl:n ja ministeriön väki on ollut tästä näreissään…
-Itse en ala käyttää mitään maskeja, mutta kyllä se on jokseenkin päivänselvää, että maski estää uloshengitysilman mukana tulevia viruksia leviämästä ympäristöön ainakin jossain määrin.
Tuo kangas pysäyttää suustä ulos työntyvän ilmavirran etenemisen, joten virus ei kulkeudu eteenpäin niin laajalle alueelle. Jos ihminen puhuu maski päässä toiselle, niin ulos tuleva ilma ei kulkeudu vastapuolen hengityselimiin ilmavirran mukana. = On itsestäänselvää, että maskista on hyötyä.
Kiuruveden Kauhutalossa taas kaksi uutta kuolemaa, 11 yhteensä. Alkaa olemaan jo jäätävät prosentit kun joka seitsemäs Suomessa kupsahtanut löytyy jostain tuppukylän vanhushoitolasta.
Eikö se ole vain luontevaa, että kuolleet ovat samasta vanhainkodista? Kyseessä on kuitenkin kuulemma tarttuva virus ja vanhukset ja monisairaat riskiryhmää.
Jos kaikki 11 olisivat eri vanhainkodeista, kohtapuoliin olisi kuolleita moninkertainen määrä.
Kertoo mielestäni hyvää tarinaa siitä, miten (a) vaarallinen virus on vanhainkodeissa ja (b) miten vähän virus on levinnyt koko Suomessa. Ikävää vanhainkotien pitäjille, joilta voi hävitä yhtäkkiä kolmannes asukkaista&asiakkaista.
No kohta korjataan prosentteja, kun saatiin Uusimaa auki ja tauti kiertoon. Koska kukaan päättäjistä ei ole kertonut muutakaan, oletan että toteutamme “hallittu leviäminen” -strategiaa ja sukulaisvierailut on taas ok (pl. riskiryhmät). Tauti iskee sitten jossain vaiheessa, jos ei ole jo taputeltu omalta osalta. Testausta en jää odottelemaan, koska sitä ei nähtävästi saada aikaiseksi vielä kuukausiin.
Onko Suomen koronatilastoissa vanhainkotikuolemat mukana? Iso-Britannian koronakuolemiin tilastoidaan ymmärtääkseni vain sairaalassa koronaan menehtyneet. Hoitokodeissa, vanhainkodeissa ja muualla koronaan menehtyneitä ei ymmärtääkseni ole vielä lisätty kuoronatilastoihin.
Lähinnä sitä että jos yksi Kiuruveden koti saa noin paljon ruumiita aikaan niin aika sormet ristissä saadaan olla sormet ristissä muissa vanhainkodeissa.
48 Helsingissä, 11 Kiuruvedellä eli 59 yhteensä. Kuolleita kaikkiaan 72. Kun huomioidaan muut alueet niin onko kuolleita ylipäätänsä muualla kuin hoiva- ja vanhain kodeissa? Ei ainakaan montaa.
Suomessa on mukana, samoin Ruotsissa, Belgiassa, Ranskassa ja USA:ssa. Tulkkasin myös pari hollanninkielistä tiedotetta, joissa todettiin kuolleisuuden olevan koholla vanhainkodeissa - ilmeisesti sielläkin siis lasketaan.
Eilisessä Cuomon (Nykin kuvernööri) puheessa oli jopa päivätason graafi, jossa oli lajiteltu New Yorkin kuolemat “nursing homes” vs. “muut”. Siitä huomasi hyvin, miten vanhainkotien kuolemat tulevat isoissa erissä ja edustavat koko ajan kasvavaa osaa New Yorkin kuolemista (nyt n. 15-20% kaikista).
Britit eivät ole laskeneet näitä vielä mukaan, mutta uskon että hekin lisäävät ne jossain vaiheessa (niitä vaaditaan jo aika kovaan ääneen). Euroopan, Pohjois-Amerikan ja kehittyneen Aasian ulkopuolella ei tilastoihin muutenkaan saada kuin murto-osa tarttuneista ja kuolemista, joten niiden osalta tämän kysymyksen voinee unohtaa.
