Hallituksen maalliskuussa 2020 esittelemän pahimman korona-skenaarion mukaan kuolemantapauksia tulisi Suomessa 3 240.
– Jos kuitenkin pontevien toimenpiteiden seurauksena kuolleisuus jäisi varovaisimman skenaarion 540 kuolemantapaukseen, ennaltaehkäisyn vaikutus olisi 2 700 henkeä,
– Oletetaan laskelmaa varten, että kustannukset ovat 20 miljardia euroa, mikä on likimäärin hallituksen arvioima lisävelanoton tarve taudin levittyä.
Tämä on keskeinen näkökulma. Näissä pikalaskelmissa ongelma on silti huolellisuuden puute.
Koronakuolleisuudeksi ei voi laskea yksinkertaisesti ihmisiä, jotka tilastoidaan koronaan kuolleiksi. Ylimääräinen henkien menetys on koronakuolleisuus vähennettynä niillä, jotka olisivat kuolleet epidemian kestoa vastaavana aikana joka tapauksessa.
Laatukorjattuihin elinvuosiin voi yrittää laskea mukaan pidempiaikais- ja erillisvaikutuksiakin. Mm. syrjäytymistä ja muuta jotka ovat pois säästetyistä hengistä (negatiivisia pelastettuja elinvuosia). Toisaalta esim. riskikäyttäytymisen väheneminen rajoitusten aikana lienee epäsuora ihmishenkiä pelastava tekijä.
Samoin rajoitustoimien kustannukset eivät ole suoraan yhtä kuin otettu lisävelka, vaan tämä vähennettynä niillä kuluilla, jotka pandemia olisi aiheuttanut joka tapauksessa. Vaikka Suomi ei olisi rajoittanut mitään, ihmiset voivat silti vähentää kulutusta, vienti muihin maihin silti sakata ja talous supistua jne.
Täytyy TAYSille antaa pisteet tilanteen päivittämisestä. Isoimmista sairaanhoitopiireistä ainoa, jolta tiedot tartunnoista tulee joka aamu. Tartuntaketjujen selvittäminen Pirkanmaalla vaikuttaisi edelleen olevan helppoa.
Kyllä nämä esittämänne argumentit ovat varsin käypiä. Lillrank viittasi kuitenkin pelkopandemiaan, joukkohysteriaan, hallitusten väliseen laumakäyttäytymiseen, mitä ilmiönä tulisi pohtia. Jos muut maat rupeavat pistämään kaikki kiinni, linjasta on tosi vaikea poiketa.. Yksistään Suomi ei tietenkään voi maailmaa muuttaa eli näillä mennään mitä on. Mutta voi miettiä mistä tämä on lähtöisin ja miksi.
En ole nähnyt yhtään uutista tai todennettua tilannetta, jossa tehohoitopaikat olisivat oikeasti loppuneet, ja sen vuoksi potilaita olisi menehtynyt. On kyllä jatkuvasti uutisoitu, että ne ovat loppumassa tuota pikaa. Monilla on hoitotahto, joka estää tehohoidon. Myöskään kaikille siitä ei ole hyötyä. Osaa potilaista lienee tarpeettomasti yritetty tehohoitaa.
Lockdownit, jotka hidastavat taudin leviämistä enemmän mitä relevantin tehohoitokapasiteetin näkökulmasta on tarpeen, ovat olleet turhia.
Espanjassa tilanne oli pahimmillaan tällainen, mitä lääkärit videoilla kertoivat ja osa taisi jopa avoimesti itkeä. Mitään virallista raporttia missä todetaan että letkuista irroitettiin ihmisiä tehopaikkojen vaputumisen vuoksi on kai turha odottaa.
Se on aivan normaalia toimintaa sairaaloissa, että potilaita priorisoidaan tehohoidossa ja paikkoja vapautetaan toisille, joilla on paremmat mahdollisuudet ja pidempi elinajanodote.
Mutta tämä ongelma ei liity pelkästään koronan hoitamiseen, vaan on yleinen kehittyneen sairaanhoidon ongelma nykypäivänä. Toivottomassa tilanteessa saatetaan tehdä potilaalle vielä 50 000 euron toimenpide, jonka jälkeen potilas menehtyy siitä huolimatta seuraavana päivänä. Ihmisten pitää antaa kuollakin, jos mitään ei ole tehtävissä. Arviossa pitää tietysti käyttää järkeä ja huomioida, paljonko elinvuosia voisi parhaassa tapauksessa olla jäljellä ja kuunnella myös potilasta itseään jos mahdollista.
Johtamisesta. Ihmiset tuntuvat jakautuvan kahteen kastiin koronatilanteen hoidossa. Korontatilanteen brutaalit tavoitemittarit olkoon terveys ja talous:
Klassinen strateginen johtaminen. Laaditaan etukäteen strategia, jota pyritään noudattamaan prikulleen. Lisääntyvä tieto, tilannekuvan muutokset ovat isoja haasteita ennaltamäärätyille poluille. Lisäksi strategian myötä saatetaan toimia päinvastoin kuin mikä olisi hyvä kokonaisuuden kannalta, koska päätöksentekoa ei voida muokata joustavasti. Hyvänä puolena on mitattavuus: jos mittarit oli etukäteen päätetty, nähdään näiden valossa, toimiko linja. (Sikäli mikäli mittarit ovat enää relevantteja)
Tilannejohtaminen. Johdetaan tilannetta joustavasti jatkuvasti päivittyvän tiedon valossa. Lisääntyvä tieto on tälle johtamiselle hyväksi. Ollaan valmiita tekemään vaikka 180 asteen käännös jos se palvelee lopputulosta. Strategian päivityksen myötä pystytään paremmin löytämään uusia keinoja kohti lopputulosta. Hyvänä puolena siis nopeus, ja lopputulosten mahdollinen saavuttaminen nopeampaa ja tehokkaampaa. Ehdoton heikkous tälle toimintatavalle on, että se vaatii huippusuoritusta kommunikoinnissa eri sidosryhmille.
Kuten elämässä, salkussani omistamissani yrityksissä ja koronatilanteen hoidossa, valitsen vaihtoehdon 2) yhdeksän kertaa kymmenestä. Tosiasioiden myöntäminen on viisauden alku, virheistä tulee oppia ja mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos.
Kirjoitat strategiasta, strategisesta johtamisesta ja tilannejohtamisesta ikäänkuin ne olisivat vaihtoehtoisia. Se ei tietenkään pidä paikkaansa.
Strategian määritelmä voidaan tiivistää: Korkean tason suunnitelma yhden tai useamman päämäärän saavuttamiseksi epävarmuuden keskellä. Tilannejohtaminen on oleellinen keino ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kuten mitä tahansa suunnitelma, myös strategia voi osoittautua vääräksi ja sitä voidaan päivittää. Ilman korkean tason päämäärää mikä tahansa johtaminen on kuitenkin tarkoituksetonta huitomista sinne tänne.
Mitä mittareihin tulee… kaikki tietää, että sitä saat, mitä mittaat. Vai tietääkö?
Olisihan se totta puhuen vähän outoa, että sama 50 hengen rajoitus koskisi kaikkia tiloja kerrostaloasunnoista jalkapallostadioneihin. Niin kauan kuin etäisyydet muihin ihmisiin kunnossa, niin stadioneille saa turvallisesti useamman sata ihmistä.
Hän on professori. Hänen toimenkuvaan kuuluu parrasvaloissa päteminen - etenkin nyt, kun ei sitä voi tehdä normaalissa ympäristössä. Hyvä huomioida mitä hintaa taudista maksetaan, mutta hoitamatta jättäminen ei valitettavasti ole vaihtoehto.
Muistaakseni Pohjois-Italiassa tämä koettiin myös helmikuun lopulla, ja siellä jouduttiin priorisoimaan nuorempia potilaita hengityskoneisiin. Tilanne ei kuitenkaan ollut niin radikaali kuin miltä se kuulostaa, koska sadoilla ylimääräisillä hengityskoneilla olisi tuskin pelastettu muutamaa vanhusta enempää.
Venäjän uudet luvut päivitetty: Moskova edelleen 6 000 päivätartunnan vauhdissa, joten joko kasvuvauhti on hiipumassa, tai sitten testauskapasiteetin raja on saavutettu. Kuolleisuus edelleen yllättävän pientä.
Näiden kahden tason yhdistämisestä tässä kaikessa on kysymys. Kuten ehkä rivienvälistä voi lukea, itse näen että tilannejohtaminen on ollut ihan kohtuullista. En näe mitään päätöksissä mitään poukkoilua tai epäloogisuutta.
Samaa mieltä olen siinä, että mittarien tekeminen ja seuraaminen on tässä koronatilanteessa ollut hidasta ja haastavaa (melkein joka maassa toki)
Voisivat poliitikot vain myöntää että kyse on rahasta. Jäljitys ja massatestaus maksaa rahaa ja ei me nyt viitsitä jne. Klassista suomalaista päätöksentekoa. Hakataan päätä seinään kunnes pakon edessä tehdään oikea päätös. Ehkä tässä sitten kesän yli chillaillaan ja katsotaan talouden rommaamista kun jengi ei edelleenkään uskalla lähteä liikenteeseen sankoin joukoin ja tasaisin väliajoin tippuu uutisia rajojen avauksen jälkeen tipahtelevista uusista tuliaisista ja tautimäärät tappavan tasaisesti pysyy vaakalennossa eikä ongelma poistu.
Sitten jossain vaiheessa keksitään että hitto pakko se on testata ja jäljittää jokainen ja pitää rajat tiukalla tai tämä ei lopu koskaan.
Tämä kritiikki ei ole kohdistettuna juuri tähän kyseiseen postaukseen/artikkeliin, mutta kommentoin nyt tätä kun asia taas nousi mieleen.
Näitä erilaisia vertauksia siitä minkä verran korona on tappanut vs. minkä verran moni muu asia on tappanut on esitetty pitkin matkaa yleensä tavoitteena osoittaa kuinka vähän korona tappaa ja miten tehdyt toimenpiteet ovat täysin suhteettoman suuria suhteessa kuolleiden määrään. En ota kantaa toimenpiteisiin, mutta näissä vertailuissa tehdään yleensä kaksi asiaa, mikä tekee siitä mielestäni älyllisesti epärehellistä:
Käytetään koronan kuolleisuuslukuja, jotka ovat toteutuneet KUN nämä rajoitustoimenpiteet on tehty. Ei luku tietenkään olisi ollut sama jos mitään rajoituksia ei olisi tehty vaan moninkertainen joten itse vertailuluku ei ole vertailukelvollinen
Korona on tappanut ihmisiä vasta n. 2-3 kk ajan, joten tuo uhrilukukin ehtii vielä kasvamaan moninkertaiseksi.
Eli vertaillaan omenia ja vesimeloneita keskenään. Tai ehkä paremminkin omenia ja taulutelevisioita.
Tuo on hauska tapa kuvata erilaisia tartuntatauteja. Sen tietoarvoa en osaa oikein kommentoida.
Toinen näkökulma voisi vaikka olla: Kuinka moni tartuntatauti on tappanut 250k ihmistä vaippaikäisenä? Vanhusten tai haudattujen seurassa suoritus näyttää epäreilun kehnolta.
