Xbrane Biopharma AB - Mukana lääkealan megatrendissä

Xbrane Biopharma AB - Mukana lääkealan megatrendissä biosimilaareissa

Pidemmän aikaa ollut mielessä avata Inderesin palstalle oma ketjunsa pienelle ruotsalaiselle lääkefirma Xbranelle, mutta syystä tai toisesta tuohon en oo jaksanut ryhtyä, mutta nyt joulun aikaan ajattelin muutaman sanasen raapia kasaan. Kyseisestä firmasta eikä muutenkaan biosimilaarifirmoista ole juurikaan keskustelua suomeksi, kauppalehden palstalla Xbranesta on muutamia yksittäisiä postauksia, mutta niitäkään ei taida tältä vuodelta olla ainuttakaan. Ajoittain tullut twitterin puolelle heiteltyä kommentteja kyseiseen firmaan liittyen, mutta voisihan nuo jatkossa kerätä tänne ketjun allekin ja toivottavasti firma ja toimiala herättää tääläkin hieman kiinnostusta ja keskustelua myös muiden osalta.

Kotisivut: https://xbrane.com/

Q3 raportti: » Xbrane Biopharma releases interim report for January – September 2020
Listattu: Ruotsi Nasdaq Stockholm
Esittelyvideo ja firman TJ Martin Åmark: Xbrane Biopharma vill bygga en kompetenshubb för biosimilar-utveckling #HemmaHos - YouTube

Xbrane on yksi harvoista pörssiyhtiöistä, joka on keskittynyt ainoastaan yhteen lääkealan megatrendeistä, eli biosimilaareihin.

Biosimilaarit ovat lääkevalmisteita, jotka sisältävät biologisen alkuperäisläkkeen vaikuttavan aineen uuden version ja ominaisuudet. Lisäksi biosimilaarien teho ja turvallisuus on vertailtavuustutkimuksissa osoitettu riittävän samankaltaiseksi, kuin alkuperäisellä biologisella valmisteella. Kun biologisen lääkkeen patentti umpeutuu niin myös muut, kuin alkuperäisen lääkkeen kehittäjä voivat valmistaa niitä ja tämä on muutaman aiemman vuoden ajan tuonut biosimilaareja lääkemarkkinoille. Biosimilaarit ovat selvästi edullisempia valmistaa ja siksi kasvattaneet lääke kerrallaan markkinaosuuttaan usean vuoden ajan, kun alkuperäislääkkeen patenttien rauettua edullisempi biosimilaari on korvannut alkuperäislääkkeen.

Biosimilaarit ovat erittäin nopeasti kasvava segmentti, jolla on erittäin suotuisa riski/tuotto -suhde. FDA myönsi USA:ssa ensimmäisen myyntiluvan biosimilaarille 2015 ja tähän päivään mennessä myyntilupia on myönnetty vasta 29 kpl, eli ala on vielä hyvin alkuvaiheessa. Lista kaikista FDA myyntiluvan saaneista: Biosimilar Product Information | FDA

Muutama linkki yleistä asiaa biosimilaareista:
Lääkärilehden juttu alkuvuodelta 2020 otsikolla “Biosimilaarit säästäisivät miljoonia“: Lääkärilehti - Biosimilaarit säästäisivät miljoonia

Fimean teksti biosimilaareihin liittyen: Fimean kanta biosimilaarien vaihtokelpoisuuteen - Fimea

Kela otti sivuillaan kantaa toukokuussa biosimilaareihin ja kiitteli lääkäreitä, jotka ovat määränneet biologisen lääkkeen sijaan yhtä tehokasta, mutta edullisempaa biosimilaaria: https://www.kela.fi/-/biosimilaareilla-voidaan-hillita-biologisten-laakkeiden-kustannuksia

Duodecim lehdessä erittäin kattava perkaus biosimilaareista: https://www.duodecimlehti.fi/duo15344

Xbranen kotisivuilla myös kiteytetty mitä biosimilaarit ovat:
https://xbrane.com/en/biosimilars/

Tuore teksti biosimilaareista USA:n markkinoilla, julkaistu loppuvuodesta.Biosimilaarien tuomat säästöt arviolta 100 miljardia dollaria tulevina 4 vuotena ja alalle odotetaan reipasta kasvua: Biosimilars in the United States 2020–2024 - IQVIA

Xbrane Biopharma AB

Xbranen strategiana on kehittää ja valmistaa korkealaatuisia ja kustannustehokkaita biosimilaareja patentoidun teknologia-alustan ja johtavan osaamisen avulla.

Xbrane Biopharma AB on bioteknologiayritys, joka kehittää ja valmistaa biosimilaareja. Xbranella on patentoitu proteiinintuotantoalusta ja maailman johtava osaaminen samanlaisen kehityksen alalla. Xbranen pääkonttori sijaitsee Solnassa ja yrityksellä on tutkimus- ja kehitystilat Ruotsissa ja Italiassa (rakentavat uudet ja suuremmat tilat 2021 vuoden aikana). Xbrane on listattu Nasdaq Tukholmassa syyskuusta 2019 lähtien tunnuksella XBRANE, mutta ollut pörssissä 2016 helmikuusta lähtien.

Xbrane kehittää ja valmistaa biosimilaareja lääkkeisiin, joissa kilpailu on rajallista globaaleilla markkinoilla. Xbrane johtaa maailmanlaajuisesti biologisesti samanlaista kehitystä kehityksen ja tuotannon tehokkuuden osalta, mikä johtaa alhaisiin kehitys- ja tuotantokustannuksiin kilpailijoihin verrattuna. Xbrane rakentaa kilpailuetunsa patentoituun tekniikkaan, jolla he pääsevät kilpailijoita alempiin kustannuksiin. Biosimilaarin valmistus on paljon vaikeampaa ja vaatii enemmän osaamista, kuin kemiallisen kopiolääkkeen ja sitä myötä syntyy vähän vallihautaakin Xbranelle.

Linkki Xbranen sivuille, missä avataan tarkemmin heidän tekniikkaansa: https://xbrane.com/en/technology/
“Xbranen tekniikka perustuu proteiinien tuotantoon E. coli -soluissa. Xbranen tekniikan ainutlaatuinen piirre on, että se voi johtaa huomattavasti pienempiin spesifisten proteiinien tuotantokustannuksiin. Tämä voidaan saavuttaa, koska tekniikka mahdollistaa tietyn kohdeproteiinin tuotannon intensiteetin säätämisen isäntäsoluissa.”

“Xbranen tekniikkaa kutsutaan LEMO ™: ksi, jonka LEss on MOre, ja se on patentoitu ”Expression system for protein” (EP2268818 ja WO2009106635 A1), joka on hyväksytty Euroopassa ja Yhdysvalloissa vuoteen 2029 asti. Akateemisia tutkimuksia on useita Se on julkaistu useissa tieteellisissä lehdissä, muun muassa Nature, mikä osoittaa Xbranen tekniikan ylivoimaisuuden.”

Tärkein asia Xbranen tekniikasta on tämä: “Xbrane´s technology has demonstrated to have an up to 12 times productivity advantage vs. standard system in E.coli. difficult. Finding that hidden safety signal may not be possible.“

Tästä syystä Xbrane pystyy tuottamaan biosimilaareja kahdeksan kertaa tehokkaammin, kuin tavallisilla menetelmillä ja 85% edullisemmin.

Kiinnostus sijoittajien keskuudessa Xbranea kohtaan on kasvanut tänä vuonna ihan hyvin, kun helmikuun lopussa 2020 firmalla oli omistajia yhteensä 3516 ja vastaavasti viimeisimmässä päivityksessä heidän sivuillaan omistajarakenne näyttää 5332 osakkeenomistajaa 30.11 tehdyssä listauksessa.

Xbrane kehitysputki

Xbranen lääkkeiden pipeline: https://xbrane.com/en/products/

Xbranella ei ole vielä myynnissä ainuttakaan lääkettä, mutta heidän ensimmäinen lääkkeensä on edennyt faasi 3, joka rekrytoitiin täyteen 2020 marraskuussa. Tästä 6kk eteenpäin tulokset on tiedossa ja niiden julkaisu venynee 2021 kesään. Xbranen ensimmäinen lääke Xlucane on kehitetty silmänpohjan ikärappeumaan ja kyseinen lääke on biosimilaari alkuperäisestä biologisesta lääkkeestä Lucentis (ranibitsumabi).

Xbranen Xlucane on yksi kolmesta Lucentiksen alkuperäisen lääkkeen tilalle kehitetystä biosimilaarista, kaksi muuta kilpailijaa kyseisessä lääkkeessä ovat Coherus Biosciences sekä Biogen. Kattava artikkeli aiheesta löytyy tuolta: Who Are the Key Lucentis Biosimilar Players to Watch? |

Ensimmäisen lääkkeen jälkeen Xbranella on kehitteillä putkessa myös Xcimzane, joka on biosimilaari alkuperäislääke Cimziasta ja tuohon ei ainakaan vielä ole kilpailua näkyvissä + putkessa on myös Xdivane joka on biosimilaari Opvidosta ja tuolla lääkkeellä erittäin iso markkina, tuplat Xlucaneen verrattuna.

Kumppanit

Xbrane tai kukaan muukaan lääkkeen valmistaja ei itse hoida lääkkeen kaupallistamista vaan tähän tehdään diilit ja kumppani hoitaa tuotteen kaupallistamisen. Sama homma on Xbranella Xlucane -lääkkeen kohdalla ja tuotteen kaupallistamisen Euroopassa hoitaa Stada Arzneimittel AG, joka on kokenut tekijä alalla, kyseessä yli 100 -vuotta sitten perustettu yritys. Stada omistaa osuuden Xbranesta, joten tullee toimimaan myös tulevaisuudessa muiden Xbranen lääkkeiden kaupallistajana Euroopassa. Stada on Xbranen neljänneksi suurin omistaja. USA :ssa ja Kanadassa lääkkeen kaupallistaa Bausch + Lomb, jonka kanssa Xbrane neuvotteli sopimuksen tämän vuoden kesällä. Uutinen aiheesta: » Xbrane and STADA partner with Bausch + Lomb for commercialization of Xlucane in the United States and Canada

Bausch+Lomb on erinomainen kumppani kyseisen lääkkeen kaupallistamiseen Amerikassa, koska kyseinen yritys on johtava silmien terveyteen keskittynyt firma. Bausch+Lombilla on kattavat verkostot hyvin spesifillä alalla, koska ovat yksi maailman tunnetuimpia silmäsektorilla ja tarjoavat yhden maailman laajimmista silmäterveystuotteiden valikoimista. Sen ydinliiketoimintoja ovat reseptilääkkeet, ravintolisät, silmähoitotuotteet, silmälääkkeet, piilolinssit, linssienhoitotuotteet, oftalmologiset kirurgiset laitteet ja välineet. Parempaa kumppania Amerikan valloitukseen olisi ollut Xbranelle hyvin vaikea keksiä.

Xbrane etsii vielä kumppaneita Xlucanen kaupallistamiseksi Japanissa, Kiinassa ja E-Amerikassa.

Xbrane analyytikoiden silmin

Xbrane on vielä aika hyvin piilossa analyytikoiden ulottumattomissa, joskin tänä vuonna saanut hieman enemmän huomiota verrattuna aiempiin vuosiin. Redeye on ollut yksi ensimmäisiä, jotka ottivat Xbranen seurantaan ja heidän analyytikkonsa nosti targettia, kun Xbrane sais Xlucanen faasi3 ryhmän rekrytöityä täyteen. Redeyen tavoitehinta nyt base: 101sek ja bull 157sek, kurssi pyörii sielä ~70sek tienoilla. Kesällä 2020 vauhtia kurssiin tuli vihdoin pitkän mörnimisen jälkeen, kun Vator Securities korotti tavoitehintansa 155sek. Pareto sai myös kurssiin hetkellisesti vauhtia antaessaan Xbranelle ostosuosituksen ja 157-190sek tavoitehinnan.

Redeye: Xbrane Biopharma - Redeye

Vator Securities: https://vatorsecurities.se/analysis-company/xbrane-biopharma/

Pareto: Xbrane Biopharma får köprekommendation av analytiker – Börsposten

Redeyen base-skenaario on laskettu 20% markkinaosuudella (Xbrane itse odottaa 25% markkinaosuutta) ja 90% todennäkösöisyydellä, että Xlucane pääsee Yhdysvalloissa ja Euroopassa markkinoille 2022 (pidän tuota todennäköisyyttä todellisuudessa isompana, kuin 90%, joten varsin konservatiivisilla luvuilla laskettu). Bull skenaariossa laskevat 25% markkinaosuudella ja, että Lucentiksen markkinat ovat 10% suuremmat, kuin heidän base-skenaariossaan.

Vaikka en sinällään teknisestä analyysistä hirveästi ymmärrä niin Xbranen osakkeelle on muodostunut 67-69sek välille tukitaso, jossa on käyty nyt useasti kääntymässä, kyseistä tasoa tukee myös viimeksi tehty anti, joka suoritettiin suoraan instituutioille hintaan 68.5sek. Kuten muissakin lääkealan projekteissa niin ennen, kuin ensimmäinen lääke saadaan myyntiin niin rahaa on kulunut reippaasti, koska lääkekehitys on erittäin kallista puuhaa ja anteja on ollut useita eikä välttämättä viimeistä ole vielä nähty. Muistin varassa sanoisin, että viimeiset 2 tai 3 antia on hoidettu suoraa instituutioiden kautta ja kahdessa näitä edellisessä olen jo itse ollut mukana. Uusia anteja ei välttämättä enää tarvita ennen kuin ensimmäinen lääke saadaan kaupallistettua ja myyntiin, mutta vielä yksi anti ennen tätä ei varsinaisesti allekirjoittanutta yllättäisi.

Katalyytit markkinoilla

Odotin henkilökohtaisesti markkinoiden reagoivan positiivisesti, kun faasi3 saatiin rekrytöityä täyteen, mutta näin ei käynyt, koska samaan aikaan ilmoitettiin instikoille suunnatusta annista ja reaktiot kumosivat toisensa. Kyseessä on pieni firma ja vaihtoa ei päivittäin ole älyttömästi, joten pienetkin positiiviset uutiset ovat toimineet kovina katalyytteinä markkinoilla, kuten analyytikoiden uudet suositukset tai, kun uusi firma on ottanut pienen Xbranen seurantaansa.

Tulevia 2021 positiivisia triggereitä ovat selkeästi sopimukset Xlucanen kaupallistamisesta uusilla alueilla, Japani, Kiina ja E-Amerikka ovat kiikarissa ja näistä pitäisi tulla kaiken järjen mukaan sopimukset 2021 aikana. Faasi3 tulokset tulevat 6kk jälkeen ja on erittäin todennäköistä, että myös tämä aiheuttaa positiivista värähdystä kurssiin ja toimii suurempana katalyyttinä. Biosimilaarit läpäisevät faasi3 lähes kerran kerrasta, koska kyseessä ei ole uusi lääke vaan jo markkinoilla olevasta biologisesta lääkkeestä kehitetty biosimilaari, joka on toiminnaltaan, vaikuttavalta aineeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan biologisen lääkkeen kaltainen.

Pari tekstiä aiheesta: https://considerations.bmj.com/content/1/1/3 ja Phase 3 Studies in Biosimilars: Do They Tell Us Enough to Be Useful? | aiheesta on myös aika paljon keskustelua, että tarviiko tulevaisuudessa biosimilaareille suorittaa faasi3 tutkimuksia lainkaan, koska ne läpäisevät sen aivan eri todennäköisyydellä, kuin uudet eri sairauksiin kehitetyt biologiset lääkkeet tai muut lääkkeet.

Lucentiksen patentti loppuu 2020 USA:ssa (mikään biosimilaari ei kerkeä markkinoille heti, mutta Coherus ja Biogen saavat näillä näkymin lääkkeensä myyntiin jonkun verran ennen Xbranea) ja Euroopassa 2022 (Xbrane yrittää saada tuotteensa myyntiin tälloin heti, kun sitä on mahdollista myydä, saman tekevät Coherus ja Biogen ja alustavasti kaikki tulevat saamaan lääkkeensä myyntiin Q3/Q4 2022)

Loppukaneettina mainittakoon, että ensimmäiset Xbranet oon ostanut salkkuun 2017 ja määrää on kasvatettu reilusti viime vuonna ja vielä reilummin tänä vuonna. Totuuden nimissä myönnettäköön, etten tiedä lääkealasta hirveästi ja mulla ei oo minkään sortin koulutusta, joka sivuaisi kyseistä alaa, mutta kaikki mitä tiedän oon oppinut käytännössä kyseisen firman tutkimisen kautta ja keskustellessani kyseisestä firmasta ja muista lääkealan yrityksistä niistä oikeasti perillä olevien kanssa, kenellä on vähän enemmänkin, kuin kutitustuntumaa alalle. Xbrane on salkun selkeästi suurin rivini edelleen.

Toivottavasti kyseinen yritys ja biosimilaarit herättää muissakin palstalaisissa mielenkiintoa ja keskustelua alasta ja kyseisestä firmasta saadaan niin puolesta, kuin vastaan. Kaikkea yllä kirjoitettua saa ja pitää haastaa parhaan kykynsä mukaan ja kaikki lisäinformaatio on erittäin tervetullutta. Paljon perustietoa varmasti unohtui firmasta mainita, mutta saadaampa peli avattua.

59 tykkäystä

Kiinnostava yritys kylläkin. En ole tämänkään alan asiantuntija, vaikka muutamassa lääkealan yrityksessä olenkni sijoittajan mukana, ilman mitään mainittavaa menestystä. Kumppanit vaikuttavat hyviltä. Oletko tutkimuksissa saanut mitään kuvaa yrityksen henkilöstön osamisesta, kokemuksesta tai menestymisestä alalta aiemmin? Menestys kuitenkin kulminoituu usein henkilöstön osaamiseen, toki markkinointiin jne. mutta kuitenkin. Otetaan seurantaan. Kiitos hyvästä avauksesta!

Erinomainen postaus :+1:. Yleensä lääkefirmat jätän suosiolla väliin, mutta tuossa on jo valmiiksi hyvä paketti, että voisi ainakin tutustua kohteeseen.

Henkilöstö ja tyypit firman takana ainakin paperilla vaikuttavat erittäin päteviltä. Xbranen hallituksen PJ on Anders Tullgren, joka toi aikoinaan aloituspostauksessakin mainitun syöpälääke Opvidon markkinoille, kyseessä yks parhaimman myynnin omaavia syöpälääkkeitä edelleen ja nyt Xbranessa tekevät kyseiselle lääkkeelle biosimilaaria. Hallituksessa jäseniä myös runsaasti kenellä taustaa suuremmista lääkefirmoista, kun Xbranen perustajat ja Italian tytäryhtiön kautta tulleet jäsenet väistyivät niin hallitukseen on rekrytty porukkaa AstraZenecasta ja Sobista mm.

Tuorein rekry, joka julkaistiin tässä kuussa oli henkilöstöpuolelle palkattu Nina Ivers, kenellä on taustaa lääkealalta ainakin firmoista AstraZeneca, Johnson&Johnson ja Sobi

5 tykkäystä

Kiitos! Itellä kyl ihan sama kaava, että en lähtökohtaisesti mitenkään eti lääkealan firmoja varsinkaan alkuvaiheessa olevia, koska uuden lääkkeen kehittäminen (jos ei puhuta biosimilaareista) ei läpäise faasi2 tai faasi3 tutkimuksia kovinkaan suurella prosentilla ja siks moni näitä karttaa ja monella on niistä ikäviä kokemuksia. Biosimilaarifirmat riski/tuotto -suhteeltaan kuitenkin ihan eri kaliiberia.

1 tykkäys

@Zolt luin mykistyneenä postauksesi. Todella hyvin olet tutkinut aihetta :slight_smile:

Minkälaisia riskejä näet tähän yritykseen sijoittamisessa?
Yrityksen johto lienee mukana merkittävällä osuudella?
Itsellä ei ole kokemusta lääkeala-alaan sijoittamisesta.

Suurimmat ja oikeestaan ainoat lyhyen aikavälin riskit mielestäni liittyy tuohon Xlucane lääkkeen faasi3, jos jostain syystä tätä ei läpäistäisikään ja myyntilupaa ei voitais hakea, mutta sille tapahtumalle annan max 5% todennäköisyyden ja se on varovainen arvio, muistaakseni Xbranen omissa papereissa puhuvat 97% todennäköisyydestä läpäistä faasi3.

Muita riskejä mitä tulee mieleen on, että Xbrane ei saisi Xlucanelle tavoittelemaansa markkinaosuutta tai lääkkeen myynti ei jostain syystä lähtisi vetämään, reilusti tavoiteltua pienempikään markkinaosuus ei olisi katastrofi, koska kakussa on kokoa ja lääkeala kasvaa koko ajan. Jenkeissä Xbrane myöhästyy jonkun verran lääkkeen myyntiin saamisessa vrt. Coherukseen ja Biogeniin, mutta pidän Bauch+Lombia parhaana mahdollisena kumppanina Amerikassa, joten heidän verkostonsa ja kontaktinsa silmäasemiin ja silmälääkäreihin merkkaavat enemmän kuin se, että mikä lääkkeistä on ensimmäisenä myynnissä.

Xbrane päivittää sivuilleen pelkästään top10 suurimman omistajan listaa ja muut palvelut laahaavat perässä, mutta firman managementin omistukset näkyy tuolta: https://xbrane.com/en/about/management-team-xbrane-in-brief/

ja hallituksen omistukset:
https://xbrane.com/en/about/board-members-new-side/

Top10 listalta löytyy edellinen hallitusjäsen Paolo Sarmientos, joka sai osakkeensa, kun Xbrane osti Italian tytäryhtiön ja Sarmientos myi osuuttaan jossain vaiheessa pois ja jättäytyi pois Xbranen hallituksesta alkuvuodesta eli ei kuulu enää sisäpiiriin ja tulevia mahdollisia myyntejä ei kannata ottaa minkäänlaisena signaalina, mutta hänen omistuksensa pysynyt vuoden ajan samana, kun oon noita itelle listannut ylös.

Johto on aika hyvin sitoutettu firman TJ Åmark omistaa yli 155k osaketta, operatiivinen johtaja ja firman entinen TJ Bashiri omistaa 110k osaketta, hallituksen PJ Tullgren 70k, CTO Vikström 33k osaketta. Kaikilla hallituksen jäsenillä jonkunlainen positio firmasta ja johdon puolellakin kaikilla paitsi tänä vuonna taloon tulleella Xiaoli Hu on firmasta omistusta.

7 tykkäystä

Yritän etsiä tähän lupaavaan caseen liittyviä riskejä, ja yksi mahdollinen voisivat olla alkuperäisten lääkkeiden valmistajien oikeusjutut - siitä huolimatta, että itse lääkkeen vaikuttavaa ainetta koskeva patentti olisi umpeutunut.

Esimerkiksi tämän (hankalasti kirjoitettavan) lääkkeen korvaavia kolmea biosimilaaria ei oltu saatu markkinoille, koska valmistaja oli patentoinut vähän kaikenlaista lääkkeen valmistukseen liittyvää:

AbbVie, adalimumab’s manufacturer, procured over 100 patents on the product. Although AbbVie’s active ingredient patent on adalimumab expired in 2016, it was granted a series of patents protecting everything from the manufacturing process to new formulations of the drug.

AbbVie sued the manufacturers of adalimumab biosimilars, including Amgen, Boehringer Ingelheim, Mylan, Pfizer, Samsung Bioepis, and Sandoz, for patent infringement, with settlements having been reached in all but one case. These settlements entail a licensing deal in which the biosimilar manufacturers delay entry and pay AbbVie a royalty after they do reach the market. As a consequence of these settlements, the first biosimilars for adalimumab are anticipated to enter the US market in January 2023.

Voisi ajatella, että isoilta lääkefirmoilta eivät rahat ja juristit kovin äkkiä lopu, kun kyseessä on heidän keskeisten tuotteidensa kanssa kilpaileminen. Vaikka biosimilaarit yleistyisivät ennusteiden mukaisesti kokonaisuutena, niin pienelle toimijalle ja yksittäisten lääkkeiden kohdalla tällaisten patenttien puolustaminen voi olla aika iso ongelma :thinking:

4 tykkäystä

Ansiokasta selvitystä ja hyvä, että keissiä haastetaan ja pyöritetään useasta kulmasta, se joko vahvistaa sitä tai murtaa sen. Hyvä artikkeli tuo ja en ollut nähnyt.

Jenkeissä noita oikeuskeissejä ollut jonkun verran joo (ei varmaan kenellekään yllätys :smiley: ), mutta suhtautuminen biosimilaareihin menee koko ajan parempaan suuntaan ja asioiden pitkittäminen todennäköisesti vähenee tulevaisuudessa. Tuo vaikeasti lausuttava lääke mistä puhuit niin on markkinoiden myydyin lääke, joten hyvin ymmärrettävää, että alkuperäisen lääkkeen valmistaja tekee kaikkensa pitääkseen markkinasta kiinni, mutta lopulta kuitenkin biosimilaarit siihenkin lääkkeeseen saatiin myyntiin, vaikka oikeusjutut asiaa pitkitti.

Jenkeissä ekat biosimilaarit tuli 2015-16 ja peli oli sillon aivan uutta ja oikeuskeissejä noista on osasta tullut, mutta sen jälkeen kuitenkin 29 biosimilaaria päässyt markkinoille asti. Kaikkea uutta vastaan toki luonnollisesti aluksi protestoidaan ja jokainen firma pyrkii nykyisistä tuotoistaan pitämään kiinni, mutta Xbranen onneksi ala on mennyt eteenpäin ja biosimilaarin launchaaminen nyt vs 5 vuotta sitten on varmasti helpompaa.

Uskoisin, että patenttiselvitykset on tehty huolella ja esim. Xbranen tapauksessa valmistusmenetelmä on täysin oma, johon Xbranella on myös patentti eli suojaamalla alkuperäisen biologisen lääkkeen valmistusta hakemalla lisäpatentteja ei mikään muutu. Itse molekyylin patentti joka tapauksessa on jo USA:ssa umpeutunut joten ainoa riski luullakseni olis jonkinlainen valmistusmenetelmään keskittyvä patentti.

Viittasit tuossa lopussa Xbranen pieneen kokoon ja tuulimyllyjä vastaan taistelemiseen patenttimarkkinoilla niin sen verran siihen huomautan, että jos asiaa aletaan oikeusteitsi viemään eteenpäin niin se on USA:ssa esim sitten Bauch+Lomb ja Euroopassa Stada, joka hoitaa riitelyt omilla juristiarmeijoillaan eikä Xbrane.

Euroopassa biosimilaarien tuleminen markkinoille on ollut selvästi helpompaa ja ne ovat ottaneet suuria markkinaosuuksia heti eikä isoja oikeustaisteluita oo tietääkseni käyty. Euroopassa ~60 biosimilaaria on hyväksytty.

Suhtautuminen biosimilaareihin jenkeissäkin kuitenkin koko ajan parempaa ja esim Coheruksen ensimmäinen ja heidän ainut myynnissä oleva biosimilaarinsa Udenyca oli 2019 Jenkeissä paras lääke myyntilukujen perusteella. Selkeästi tuosta sun artikkelin lopustakin kävi ilmi, että FDA pyrkii ajamaan lääkemarkkinaa koko ajan enemmän kohti biosimilaareja ja tulevaisuudessa pyrkii entisestään nopeuttamaan ja helpottamaan biosimilaarien pääsyä markkinoille ja myyntiin. Tuota Udenycaa voidaan pitää tietynlaisena käännekohtana USA:ssa biosimilaarimarkkinoiden kohdalla.

Yllä kuva joka löytyy Xbranen omista papereista, siitä näkyy miten suuren markkinaosuuden mikäkin biosimilaari on saavuttanut prosentuaalisesti ja miten nopeasti. Euroopassa näkyy selvästi, että viivat ampuu lähes pystysuoraa ylöspäin heti markkinoille pääsystä, eli Euroopassa jalansijaa on selvästi helpompi saada hyvinkin nopeasti launchin jälkeen. Taulukosta Filgrastim ja Epoetin huonoja esimerkkejä, koska niin helpot lääkkeet ja paljon kilpailua, mutta vaikeammissa lääkkeissä joissa pienempi kilpailu niin heti ekana vuonnakin Euroopassa on otettu 30-50% markkinaosuuksia.

Nyt, kun tuota Xbranen materiaalia tuli tarkemmin taas selailtua niin laitetaan firman omat tavoitteet vielä kuvana.

3 vuotta ekan lääkkeen julkaisun jälkeen pelkällä Xlucanella tavoitteet 100M € tuotoissa per vuosi. Xbranen markkina-arvo tällä hetkellä 113M €. Sitä voi verrata esim Coherukseen, jolla ei ole vielä kuin 1 lääke myynnissä, mutta market cappi on 1.3 miljardia, vaikka molemmat on pieniä firmoja lääkejätteihin verrattuna niin Coherus silti ihan eri levelillä Xbraneen verrattuna hinnassa.

Laitetaan loppuun vielä tuo marraskuun dokumentti Xbranesta Redeyen lääkealan päivästä: https://xbrane.com/media/Xbrane-redeye-november-2020.pdf

Siitä pääsee aika hyvin kärryille firmasta.

Edit. Ainiin yks mikä unohtu sanoa aiemmin sekä äsken niin Xbranella on pirun hyvät diilit sekä Eurooppaan, että Amerikkaan. Saksalainen biosimilaarivalmistaja Formycon on ainakin saanut vaan 25% osuuden jokaisesta lääkkeestä mihin ovat tehneet diilin, kun vastaavasti Eurooppaan Xbrane neuvotteli Stadan kanssa 50/50 diilin ja myös jenkkeihin diili on 50/50, mutta sitä ei oo tarkennettu mielestäni, että onko 50% osuus jenkeissä Bauch+Lombin (tod. näk on) eli Stada ja Xbrane jakavat tuon toisen 50% eli 25-25 vai onko jenkeissä jopa mahdollisesti Xbrane 50% ja toinen puolikas Bauch ja Stada. Joka tapauksessa pieneltä firmalta kovat diilit, että Euroopan myynnistä 50% jää lääkkeen valmistajalle.

11 tykkäystä

Kiitos, eipä juuri tämän parempaa koostetta voisi yritykseen perehtymisen pohjaksi olla :+1:

Oletko muuten selvittänyt, miten uniikki juttu tuo patentoitu valmistusmenetelmä alalla on? Eli jos heidän menetelmänsä on materiaaleissa kuvatusti monta kertaa tehokkaampi kuin ”standard system in E.coli”, niin käyttävätkö kilpailijat tyypillisesti tuota perusmenetelmää, vai onko kaikilla joku oma parempi menetelmänsä käytössään?

edit: vastaan sen verran itselleni, että ainakaan Formycon tai Samsung Bioepis eivät tuo mitään erityisiä proprietary-menetelmiä esille sivustoillaan

Oletus on että kaikilla firmoilla on oma menetelmä (mutta kuten sanoit niin kilpailijoiden sivuilta siitä mainintaa ei ainakaan löydy) ja niitä on mahdotonta kyllä ulkopuolisen vertailla. Kuitenkin JOS Xbranen oma väite pitää paikkaansa, että heillä on todellakin johtava tuotantoalusta, se on iso asia, koska tuotantokustannukset on verrattain suuria biologisilla lääkkeillä ja tämä sataa osittain laariin, jos joudutaan hintakilpailulla hakemaan markkinaosuutta.

Muutama Q takaperin tätä myös kysyttiin puhelinkonferenssissa Åmarkilta ja tuolloin sanoi, että varsinkin Xcimzanessa Xbranen menetelmällä saadaan isot edut, Xlucanessa se etu on hieman pienempi.

2 tykkäystä

Yritin arvioida tätä riskiä, mutta en oikein löytänyt lähteitä jossa tätä riskiä käsiteltäisiin kunnolla. Avanzan forumilla linkattiin hiljattain tämä laajempi video sijoittajille. Vaikka videolla on jo ikää, niin se oli mielestäni hyvä paketti tutustua markkinaan. Tuosta linkatusta kohdassa käsitellään alkuperäislääkkeen omistajan vastausta biosimilaareja vastaan. Siinä mainitaan esimerkiksi nuo AbbVien käräjöinnit. Ilmeisesti kyseessä oli ainutlaatuinen patenttimiinakenttä, eli kyseinen riski ei toteutuisi Xbranen kohdalla. Pitää kyllä vielä kaivaa syvemmälle, kunhan vaan lähteitä löytyisi.

Itse hahmotan markkinoiden valloituksen onnistumisen suurimmaksi riskiksi. Tähtäimessä 25 % alkuperäislääke Lucentiksen markkinoista. Kumppanit Stada ja Bausch + Lomb lisäävät luottoa markkinan valloitukseen, mutta entäs kilpailu? Tuossa Vatorin viimeisimmässä rapsassa mainitaan kaikenlaisia vaihtoehtoisia lääkkeitä kuten Beovu ja Eylea, mutta analyytikon mielestä biosimilaarit pystyvät silti kilpailemaan näitä vastaan ainakin halvemmalla hinnalla. Nykyaikataululla Xbrane astuu viimeisenä markkinoille kahden muun biosimilaarin jälkeen. Ymmärtääkseni siitä on haittaa, mutta en osaa arvioida riskiä. Yksi takaisku voisi olla, että ei ehdi mukaan Euroopan kilpailutuksiin ilman, että hintaa pitää alentaa entisestään. Duodecim-artikkelissa mainitaan kilpailutukset tärkeänä osana biosimilaarien käyttöönottoa:

Hinta ja korvattavuus. Biosimilaarien käyttöönottoa on pyritty edistämään myös yhteiskunnallisin keinoin (16,17). Euroopassa pyritään yleisesti vaikuttamaan korvattavuusjärjestelmään tai käyttöön otettavien valmisteiden hintoihin määrittelemällä biosimilaareille enimmäishinta alkuperäisvalmisteeseen nähden. Itävallassa ensimmäisen biosimilaarin tulee olla 38 % alkuperäisvalmistetta halvempi ja seuraavan 15 % ensimmäistä biosimilaaria halvempi

5 tykkäystä

Ihan alkuun iso kiitos Zoltille loistavasta koosteesta. Ajattelin perehtyä tähän enemmän, mutta kirjoittelen tähän jo pari itselleni herännyttä kysymystä, joihin aion koittaa viikonloppuna etsiä vastausta, ellei joku muu ole pohtinut samaa.

  1. Biosimilaarien valmistus on edullisempaa, mutta perustuuko tämä vain siihen, että tuotekehitys on edullisempaa, jolloin sen kulujen kattamiseen ei tarvita niin suurta myyntikatetta? Oletan näin. Vai pystyykö esim. Xbrane valmistamaan pienemmällä yksikkökustannuksella kuin lääkkeen alkuperäinen kehittäjä? Joka tapauksessa olettaisin, että biosimilaarien käyttö on uutuutensa takia vielä verrattain pientä, jolloin isot lääkejätit pyrkivät pitämään korkeaa hintaa luottaen siihen, että monet lääkärit määräävät sitä kuitenkin halvemman biosimulaarin sijaan. Onko riskinä, että jos biosimulaarien myynti lisääntyy, niin lääkejätit muuttavat hinnoittelupolitiikkaansa myymällä alkuun vielä kalliimmalla ja patentin rauettua tiputtavat biosimulaarien tasolle?

  2. Xbranella on oma edistyksellinen valmistustekniikkansa. Kuinka pitkään tuota kehitettiin? Ts. jos Xbrane tai biosimulaarit lyövät isosti läpi, niin kuinka kauan vakavaraisella kilpailijalla kestää kehittää oma vastaava olettaen, että he pystyvät siihen yhtä nopeasti, kuin Xbrane? Oletan siis, että RnD-polun voi kulkea alusta loppuun hieman eri tavalla, jotta syntyy aidosti uusi, joka ei riko patentteja.

2 tykkäystä

Kiitos kiitoksista ja ansiokkaasta paneutumisesta sekä @Divisor että @mskomu tulee paljon hyviä kysymyksiä esitettäväksi Åmarkille Q4 rapsan yhteyteen, koska niitä ei oo ihan liikaa ollut aiempien rapsojen yhteydessä!

Tuo Avanzan forkka unohtu aiemmin mainita, se on ennen tämän ketjun avaamista ainut paikka mistä oon löytänyt keskustelua Xbranesta.

Markkinoiden valloitus on lääkkeen faasi3 läpäisyn jälkeen se selkein ja ainut yksittäinen riski, mutta tuosta Xbranen omasta pdf. minkä eilen postasin niin löytyy tieto, että tällä hetkellä silmänpohjan ikärappeumasta kärsivistä saa maailmanlaajuisesti 6% hoitoa, vastaava luku Eurooppa+USA on 50%, eli markkinalla on älyttömän paljon vielä raameja kasvaa. En nyt tietenkään oleta, että Afrikassa alettais ihan pian asiaa hoitamaan, mutta Aasia + Lat. Amerikka tulevat varmasti kasvamaan reilusti, kun kyseiseen sairauteen tulee biosimilaarit ja halvempi vaihtoehto.

Kilpailua toki on eli Lucentiksen rinnalla on muitakin vaihtoehtoja jo tällä hetkellä. Alla kuva mitä lääkettä käytetty kyseisen sairauden hoitoon minäkin vuonna ja miten tilanne kehittynyt. Nykyisiä Eylean käyttäjiä tuskin saa biosimilaariin kovin montaa vaihtamaan, mutta kun uusille potilaille lääkkeitä määrätään niin jos selvästi halvempi biosimilaari on tarjolla niin se määrätään.

Tuo toki hieman huolettaa, että Xbrane kerkeää jenkkimarkkinoille viimeisenä noista kolmesta, mutta sillä voi olla pienempi merkitys kuin mutulla ajattelis. Suurempi merkitys on todennäköisesti sillä, että kuka lääkkeen kaupallistaa ja minkälaiset verkostot siihen löytyy. Tuosta on hyvä esimerkki tuo Coheruksen ensimmäinen viime vuonna launchatti biosimilaari, se tuli markkinoille puoli vuotta myöhemmin kuin markkinoilla jo ollut biosimilaari, mutta oli viime vuoden launchatuista lääkkeistä jenkkien myydyin lääke, eli puolen vuoden etumatkasta tuossa tapauksessa ei ollut “mitään” hyötyä.

Eurooppaan muistaakseni Åmarkin puheiden perusteella heillä on tarkoitus keritä heti, kun patentti 2022 raukeaa ja Xlucanea saa alkaa myymään, eli tuo lähtötelineisiin jääminen tapahtuu mielestäni vaan jenkeissä, mutta Euroopan myynti alkais kaikilla alustavasti Q3/Q4/2022. Coheruksen Euroopan valloituksesta mulla ei oo edes oikein tietoa ja sitä lähtökohtaisesti hieman epäilen. Coherus kaupallistaa lääkkeen itse USA:ssa, mutta ainakaan noihin Xbranen tietoihin Coherukselle ei oo merkitty lääkkeen kaupallistavaa kumppania Euroopassa, en tiedä voiko olla etteivät edes yritä Eurooppaan, vai onko kumppani vielä haussa vai onko mahdollista, että Coherus kaupallistaa sen ite Euroopassakin.

  1. Kustannussäästöä tulee myös tuotteen valmistuksesta. Biologiset lääkkeet tuotetaan niin, että sielä bakteerit tai solut erittää proteiinin sinne nesteeseen ja se on puhdistettava sieltä mikä on a) melko kallista ja b) vaatii kalliit osaajat sitä tekemään. Mitä enemmän saadaan lääkettä sinne tuotantosammioon niin sitä taloudellisempaa se on. Hintakilpailu on toki loogista ja sitä varmasti jossain määrin nähdään, mutta toistaiseksi noissa lääkkeissä mihin on biosimilaareja maailmalla launchattu niin hinnan alennukset nykyisiltä biologisilta lääkkeiltä on ollut erittäin maltillisia, eli mitään polkemista lähellekään biosimilaarien tasoja niissä ei oo nähty. Tuotteen valmistuksen hintaeron takia en usko sen olevan mahdollistakaan, että lääkejätit pystyis polkemaan hintojaan lähellekään biosimilaarien tasoja katteita pienentämällä. Tuossa JOS hintakilpailua isommin tulee niin auttaa myös Xbranen alusta JOS se on oikeasti paras ja säästöt on sitä luokkaa vrt. muihin mitä Xbrane itse sanoo.

  2. Nyt tulee enemmän ulkomuistista mutuna, koska en löytänyt nyt sitä dokumenttia mistä tuohon löytyis täyttä faktaa. Ellen väärin muista niin Xbrane aloitti kehittämään omaa valmistustekniikkaansa ~2010 aikoihin ja siitä oli kaikki data valmiina 2017-2018, jolloin voitiin siirtyä kohti ihmistutkimuksia. Siitä en osaa sanoa miten paljon tuota pystyttäisiin parhaillaan nopeuttamaan, mutta ei se kuitenkaan ihan nopea prosessi Xbranen kohdalla ollut. Aika iso kynnys noihin biosimilaareihin on kuitenkin lähteä niitä kehittämään, koska pitää olla osaamista sekä bakteerien/solujen geenimuuntelusta ja prosessien optimoinnista. Osalla isoista lääkejäteistä noita omiakin biosimilaareja jonkun verran on ja lähinnä “big pharma” myyntiluvat noihin nykyisiin biosimilaareihin on saanutkin, mutta on tuo kemiallisiin lääkkeisiin verrattuna huomattavasti vaikeempaa ja siksi esim Kiinasta tai Intiasta ei noihin kilpailua tule toisin kuin kemiallisiin lääkkeisiin.

5 tykkäystä

Kiitos Zoltille erinomaisesta priiffistä :+1: Tällaisia on aina ilo lukea.

Heräsi kuitenkin kysymys joka mietityttää lääkealanoviisia:
Onko lääkevalmistajilla intressejä kehittää ”biosimilaaria” omasta markkinoilla olevasta lääkkeestään? :thinking:
Ja noin yleisesti, mikähän mahtaa olla isoimpien lääkeyhtiöiden intressit biosimilaareissa?

Avaatko vielä, että miten tämä tarkoittaa kustannussäästöjä biosimilaareille alkuperäiseen lääkkeeseen verrattuna? Eikö tuo koske kaikkia biologisesti tuotettavia lääkeaineita, sekä alkuperäisiä että myöhemmin kehitettäviä similaareja? Toivottavasti tämä ketju ei ala tuntua miltään kuulustelulta, sinulla vain tuntuu olevan asia sen verran hyvin hallussa, että vie hetken päästä lähelle samaa tasoa :slight_smile:

Isoin kustannusero varmasti on joka tapauksessa kertaluokkaa pienempi kehityskustannus ja tosiaan myös Xbranen valmistusmenetelmä on aika hyvä pysyvä kilpailuetu, jos se on todella niin merkittävä ero kilpailijoihin, kuin yhtiön materiaalit antavat ymmärtää.

Kiitos!

Ei lääkefirmoilla oo mitään järkeä kehittää biosimilaaria tautiin johon heillä on jo kehitettynä myynnissä oleva lääke, ei varmasti edes siinä tapauksessa vaikka kyseisen lääkkeen tilalle tulisi useita kilpailijoiden biosimilaareja, tuo yhden lääkkeen kehittäminen + testaaminen + myyntiluvat on niin pitkä ja kallis prosessi.

Isot firmat toki voi kehittää lääkkeitä (biosimilaarejakin) niiden biologisten lääkkeiden tilalle mitkä ovat kilpailijan tekemiä. Tuli vastaan vuoden takaa juttu missä listattu biosimilaareja tehneitä/myyntiin saattaneita firmoja: Top Biosimilar Companies with Approved and Pipeline Products in the US and EU mukana listauksessa myös tulevia lääkkeitä, kuten Stadan kohdalla Xbranen tekemä Xlucane. Mukana listalla myös isoja lääkefirmoja, joilla pääpaino kuitenkin muissa lääkkeissä.

1 tykkäys

Toki. Biologiset lääkkeet siis on nimitys lääkeaineille jotka on monimutkasia biologisia molekyylejä ja biosimilaarit näiden kopioita. Molemmat lääkkeistä tehdään ferminointisäiliössä nesteessä jossa tuotetaan proteiineja, nesteisiin tarvitaan kasvutekijöitä ja muita soluja hengissä pitäviä ainesosia. Itse tuotantoprosessi on molemmilla samanlainen, mutta Xbranen tuotanto on tehokkaampi koska yhdellä “ajolla” tuotetaan enemmän lääkettä, koska pystytään tuottamaan enemmän proteiineja. Käsittääkseni Lucentis ei voi eikä sen kannata muuttaa alkuperäisen lääkkeen prosessia ja vaihtaa tätä nestettä, koska se vaatis uutta myyntilupaprosessia.

Xbrane ja muut biosimilaarit pääsee tähän hommaan puhtaalta pöydältä eli Xbrane on kehittänyt menetelmän missä se E.Coli bakteeri tuottaa enemmän Ranibizumabia nesteeseen. Luonnollisesti tällöin samalla prosessilla, samassa määrässä nestettä ja kaikkea aineita itse lääkettä tulee kerralla enemmän joka tekee tästä halvempaa. Yhdellä ajolla tuotetaan enemmän lääkettä ulos, josta sitten puhdistetaan Ranibizumab erilleen, laimennetaan ja formuloidaan loppuannokset.

Jokaisella firmalla on varmaan E.Coli bakteerista oma geeniperimä ja jos tätä lähdetään muuttamaan/vaihtamaan niin väittäisin, että koko tuotanto ja myyntilupaprosessi pitää käydä uudelleen, pahimmassa tapauksessa voidaan vaatia uudelleen myös kliiniset testit.

Xbranella on patentti heidän omaan valmistusmenetelmäänsä, joka koostuu E.Coli -bakteerin geeniperimästä ja muista prosessin parametreista.

Lääkkeestä riippuu missä solussa se tehdään, mutta E.Coli on helppo ja halpa, mutta sillä ei tietenkään voi tehdä kaikkia maailman lääkkeitä. Ranibizumab on ilmeisesti kohtuu vaikea lääke tehdä solusta, koska solut alkaa kuolemaan nopeasti tai tuottamaan ylimääräistä paskaa, mitä ei tietenkään ite lääkkeeseen saa päätyä vaan se täytyy prosessilla puhdistaa siitä pois.

Lyhyesti sanottuna miksi Xbrane tekee saman lääkkeen halvemmalla kuin alkuperäinen biologinen lääke tehdään niin Xbranella on kovemmat litkut ja kovempi solu, eli samassa ajoprosessissa syntyy enemmän lääkettä = halvempaa per lääkeannos. Ite oon siinä käsityksessä, että Lucentiksen prosessia ei voi merkittävästi muuttaa, eli ne on hyvin lukkiutuneita prosessiin mikä on aikanaan kehitetty, jos muutoksia tehdään niin näitä ei käsitykseni mukaan voi tehdä ilman uutta faasi3.

En tiedä auttoko tuo selitys yhtään, mutta Xbranen tekniikasta kannattaa lukea heidän sivuiltaan läpi tarkemmin tämä: https://xbrane.com/en/technology/ siinä on tuota tuotantoasiaa kuvattu läpi tarkemmin ja avattu mistä se hyöty tulee.

6 tykkäystä

Kiitos, tämä selkeytti asiaa! Eli biosimilaarien voi ajatella olevan lähtökohtaisesti tuotettavissa alkuperäistä lääkettä pienemmillä kustannuksilla, koska niiden tuotantoprosessi on päästy suunnittelemaan puhtaalta pöydältä ja juuri tähän tähdäten :+1:

Ja Xbranella on vielä tuo oma menetelmänsä, joka tekee heidän tuotannostaan tehokkaampaa muihin biosimilaareihin nähden, jos lääkeaine soveltuu sillä tuotettavaksi.

2 tykkäystä

Hyvä KPMG:n katsaus biosimilaarien markkinasta ja eri toimijoiden strategioista (“Commercial launch strategies and defensive positioning for the U.S.”). Biosimilaarien kehittäjien strategioita on kuvattu sivulta 6 alkaen.

Oheiseen kohtaan nähden tuntuisi, että tuo silmien terveyteen keskittynyt Bausch + Lomb on oikea valinta kumppaniksi:

Knowledge of specific market segments within therapeutic
areas is essential because each segment will assess the
value of biosimilars differently and be influenced by varying
factors. By contrast, launching with a broad-based commercial
strategy that views the whole market as homogenous will
likely result in slower uptake and/or a need to more heavily
discount to gain desired market share.

3 tykkäystä