YIT, HGR Property Partners ja Ilmarinen ovat allekirjoittaneet transaktiosopimuksen, jonka tavoitteena on perustaa yhteisyritys kehittämään Keilaniemen alueen merkittäviä kiinteistökehityshankkeita. Perustettavan yhtiön omistukseen on tarkoitus siirtää kaikki HGR:n ja YIT:n yhteisyrityksen Regeneron sekä Ilmarisen Keilaniemen alueella sijaitsevat kehityshankkeet.
Järjestelyn toteutuminen on vielä ehdollinen kilpailuviranomaisten hyväksynnälle ja muille tarvittaville hyväksynnöille ja tarvittaville päätöksille osakasyhtiöiden hallintoelimissä. Järjestelyn odotetaan tapahtuvan vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
YIT ja Espoon kaupunki ovat allekirjoittaneet sopimuksen Espoon Tiistilän koulun ja päiväkodin toteutusvaiheesta. Hanke toteutetaan projektinjohtourakkana ja sen arvo YIT:lle on yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Sopimus kirjataan vuoden viimeisen neljänneksen tilauskantaan.
Rakennustyöt aloitetaan tammikuussa 2022 ja hankkeen on määrä valmistua kesällä 2024
YIT on myynyt Tampereen keskustan tuntumassa, Tammelan kaupunginosassa sijaitsevan Tammelan stadionin liiketilat S-Pankki Pääomarahastot Oy:n hallinnoimalle Terrieri Kiinteistöt -rahastolle. Myytävien tilojen pinta-ala on yhteensä 3300 neliömetriä. Rakentaminen aloitettiin heinäkuussa 2021 ja hankkeen on määrä valmistua marraskuussa 2023.
YIT ja Sirius Capital Partners ovat allekirjoittaneet sopimuksen Korkeavuorenkatu 32-34 kiinteistöjen peruskorjauksesta projektinjohtourakkana.
Hankkeessa kaksi Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevaa vanhaa toimistorakennusta yhdistetään yhdeksi uudeksi korkeatasoiseksi toimistokiinteistöksi. Vanhat rakennukset korotetaan osin kahdella ja osin kolmella uudella kerroksella. Urakkaan kuuluu rakennusteknisten töiden lisäksi myös talotekniikan toteutus kokonaisuudessaan.
Urakan kokonaispinta-ala on noin 10 000 bruttoneliömetriä, josta laajennustyöt ovat noin 2000 bruttoneliömetriä. Työt on aloitettu esisopimuksella syyskuussa 2021 ja urakan on määrä valmistua maaliskuussa 2023.
YIT ja Makita ovat allekirjoittaneet sopimuksen toimisto- ja varastotilojen rakentamisesta Tallinnaan, Viroon. Urakan arvo on noin 24 miljoonaa euroa.
Gate Tallinn -teollisuuspuistoon sijoittuvan kaksikerroksisen kiinteistön pinta-ala on noin 23 500 neliömetriä. Kiinteistöön rakennetaan myös huoltotilat sekä koulutuskeskus.
Rakentaminen aloitetaan tammikuussa 2022 ja kohteen on määrä valmistua huhtikuussa 2023.
Pasilan tornialueelle sijoittuva Trigoni-hanke ei todennäköisesti toteudu suunnitelmien mukaan. YIT, Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt ovat yhdessä päättäneet käynnistää neuvottelut Trigoni-hankkeen sopimuksen purkamisesta.
YIT sopi vuonna 2019 Helsingin kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa Trigoni-hankkeen ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta ja aloitusalueen ostamisesta. Ensimmäinen vaihe on käsittänyt kaksi tornitaloa asuntoineen ja toimitiloineen. Tehdyn sopimuksen mukaan YIT:n on ollut tarkoitus vastata Pasilan tornialueen aloitusalueen suunnittelusta, kehittämisestä ja toteuttamisesta. Osapuolet ovat aktiivisesti työstäneet ratkaisua ja suunnitelmia.
YIT ja Sirius Capital Partnersin vastaperustettu tytäryhtiö ovat sopineet yhteissijoitusrakenteen perustamisesta, jolla yritykset investoivat Suomessa rakennettaviin vuokra-asuntoihin. Siihen liittyen YIT on sopinut myyvänsä yhteissijoitusrakenteelle 18 vuokra-asuntotarkoitukseen rakennettavaa kohdetta noin 164 miljoonan euron hintaan. Portfolio pitää sisällään 754 vuokra-asuntoa, joista valtaosa sijaitsee pääkaupunkiseudulla. YIT:n osuus yhteissijoituksesta tulee olemaan 20 %. Kohteiden rakentaminen tapahtuu aikavälillä 2022–2024
YIT on allekirjoittanut sopimuksen Turun Runosmäkeen sijoittuvan logistiikkakiinteistön rakentamisesta ja myymisestä MEAG:lle, joka toimii maailmanlaajuisena omaisuudenhoitajana vakuutusyhtiö Munich Re ja ERGO:lle.
Rakennuksen kokonaisala on noin 8 800 neliömetriä. Logistiikka- ja varastotilojen lisäksi rakennukseen toteutetaan myös toimistotiloja. Rakennustyöt aloitettiin elokuussa 2021 ja hankeen on määrä valmistua toukokuussa 2022. Tiloihin tulee päävuokralaiseksi Tunturi Oy Ltd.
Ettei pelkkää posia ja uusia projekteja, niin laitetaanpas Triplan jälkipyykkiäkin.
Ei ole YIT:llä mennyt tämän jälkihoito ihan nappiin.
Syy sulkuun on siinä, että Triplan julkisivun materiaaleissa on havaittu rakennevikoja, joiden vuoksi on vaara, että pintalaattoja voi irrota julkisivusta.
YIT on käynnistänyt useita asuinkerrostalohankkeita Suomessa, CEE-maissa ja Venäjällä loka-joulukuun 2021 aikana.
Suomen ja CEE-maiden käynnistyneistä hankkeista suurimmat ovat As Oy Helsingin Presso, As Oy Espoon Bulevardi, As Oy Tampereen Teekkari, As Oy Helsingin Waltari, As Oy Espoon Prenikka, As Oy Tampereen Ylärima, As Oy Tampereen Kanavanluotsi sekä Prahan Hloubetin Lappi-hankkeeseen kuuluva Tornio.
Venäjällä YIT aloitti kahden uuden kerrostalon rakentamisen. Kohteet sijaitsevat Jekaterinburgin esikaupungissa Verhnaja Pyshmassa ja Moskovan alueella Ramenskojen-kaupungissa.
Edellä mainittujen, suurimpien hankkeiden arvo on yhteensä lähes 200 miljoonaa euroa. Asuntojen aloitukset on kirjattu vuoden neljännen neljänneksen tilauskantaan.
YIT:n tulos ulkona, lukujen takana isompaa veivausta eli 66 MEUR kirjatut ylimääräiset menot, ja toiseen suuntaan 48 MEUR omaisuuden myyntitulot
Ohjeistuksessa odotetaan parempaa vuotta 2022 vs 2021. Materiaalikustannuslausunto rohkaiseva, eli kustannusnousun vaikutuksen tulokseen odotetaan olevan maltillinen. Kuulostaa että on pläni, mutta aika näyttää mitä sitten saavat aikaan
YIT:n oikaistu liikevoitto oli 45 miljoonaa euroa (56) ja oikaistu liikevoittomarginaali 4,8 % (5,7). Oikaistuun liikevoittoon vaikuttivat negatiivisesti tiettyihin vanhoihin ja ei-strategisiin hankkeisiin liittyvät 66 miljoonan euron kateheikennykset ja alaskirjaukset läpi liiketoiminnan, mutta tätä vaikutusta kompensoi osittain Infra-segmentin 48 miljoonan euron Lestijärven tuulipuiston myynti.
YIT:n toimitusjohtaja Moilanen on mielestäni tehnyt hyvää työtä viime huhtikuussa alkaneen pestinsä aikana. Pöytä on puhdistettu suurelta osin vanhoista projekteista ja suunta on kohti vakaampaa tuloskehitystä. Projektitarjouksiin- ja johtamiseen on luotu uudet prosessit.
Moilasta lainaten ”Olemme nyt ottaneet käyttöön täysin uudet johtamisjärjestelmät, prosessit ja kontrollit varmistaaksemme, ettei vastaavia kateheikennyksiä ja alaskirjauksia tapahdu tulevaisuudessa. Meillä on vahva ote nykyisistä projekteistamme, ja uusia projekteja arvioidaan tarkasti. Samalla nettovelkamme on laskenut tasolle, jota YIT:ssä ei ole nähty yli 15 vuoteen . Tämä antaa meille liikkumavaraa ja mahdollistaa asumisen liiketoimintamme kasvun
Kuten todettua, vuoden 2021 oikaistu liikevoitto oli 114 miljoonaa euroa ja kaikki liiketoimintasegmentit olivat voitollisia. Oikaistu liikevoittoprosentti nousi neljään prosenttiin ja siitä on suunta ylöspäin.
Yhtiön korollinen nettovelka on nyt vain 303 miljoonaa ja velkaantumisaste 30%. Vielä kun toimarin esille ottama Venäjä-toiminta viedään maaliin (”Tarkastelemme Venäjän-toimintamme strategisia vaihtoehtoja, ja tästä liiketoiminnasta mahdollisesti vapautuvaa pääomaa käytettäisiin ensisijaisesti asumisen liiketoiminnan kasvun edistämiseen Suomen, Puolan, Tšekin ja Slovakian kasvavissa kaupungeissa. Markkinanäkymät ovat näillä alueilla edelleen myönteiset, mikä tukee kasvutavoitteitamme”) on positiiviset elementit antamassa oikeaa suuntaa.
YIT:n ennätyskorkea tilauskanta 4042 miljoonaa ja vahva tase luovat mielestäni hyvät puitteet kohti tulevaa.
Muutama kysymys @Olli_Koponen
Kuinka näet tuon projektiportfolion läpikäynnin ja projektien siivouksen vaikuttavan tämän vuoden ja myös tulevaisuuden näkymiin ja suoriutumiseen?
Millaisina näet YIT:n mahdollisuudet oikeasti parantaa projektivalintaa kannattavammaksi ja uusien hankkeiden laskennan laatua?
Yleisemmin vielä kysymys kilpailu-urakoista: Tuntuu, että kaikki suomalaiset pörssilistatut yhtiöt kipuilevat kilpailuhankkeiden tuottojen kanssa, onko näköpiirissä, että koko alan suoriutuessa heikosti, olisi kilpailu-urakoinnin projektimarginaaleissa paranemisen painetta/varaa?
EDIT: Q4 infossa esitettiin Nordean analyytikon laskelma, että Lestijärvestä ja käynnissä olevien hankkeiden siivouksesta oikaistuna liikevoittoprosentti olisi ollut 2021 5,9%, laskelma jonka myös Moilanen vahvisti ja sanoi tämän kertovan yhtiön potentiaalista.
Projektien siivous varmasti osin vaikuttaa vielä vuonna 2022. Osin Infrassa hankkeet jatkuu vielä vuoteen 2023 asti, mutta silloin pitäisi asumisen vaikutuksen olla merkittävästi isompi myös.
Kyse ei ehkä ole projektivalinnasta ja laskennasta, vaan ennemmin tekemisestä itse työmaalla. Kustannukset nousseet odotuksia suuremmiksi. Jotenkin kyllä luotto uuteen toimitusjohtajaan ja johtoryhmään on ihan hyvällä tasolla, vaikka tavoitteet aika kauaksi alkuperäisistä odotuksista jäikin. TJ Moilanen on tehnyt vakuuttavia käänteitä aikaisemminkin urallaan. Koko alan kipuiluihin varmasti vaikuttaa alan kustannuspaineet, resurssien puute (osaava työvoima), tarve kasvaa, liian kuuma suhdanne, liian isojen hankkeiden hamuaminen, liian isojen riskien ottaminen. Varmasti on parantamisen varaa katteissa ja marginaaleissa, mutta suhdanteen tulisi hieman rauhoittua.
Yleisesti YIT:lle tuo 6 %:n tavoite tuntuu varsin alhaiselta, ja yhtiön tulisi normaalitilanteessa yltää siihen selvästi. Eli potentiaalia on. Varsinkin nyt kun asuntorakentamisen painoa tullaan nostamaan tulevaisuudessa.
