Yleinen opiskeluketju

Yleinen
1

Olisiko jengillä näkemystä taloudellisen tiedon opiskeluun tai opiskeluun yleisemmin? Kauppatieteet on varmaan yleisin reitti taloutta koskien, vaikka tietotekniikan ja matemaattisten alojen kautta olisi kenties jopa helpompi edetä.

Kauppatieteiden valintakoe on nykymuodossaan ollut myös sen verran kansantajuinen, että se on minusta kiehtovakin päättelykoe. Kun neljän monivalintaväitteen tasolla joutuu ajattelemaankin, eikä vain muistamaan ulkoa kirjojen sisältöä, mikä on se yleisempi valintakoeformaatti Suomessa. Alla on esimerkkinä viime vuosien valintakokeita ja sivusto, jolta löytää avainsanahakutiivistelmä lukion taloustiedon kurssin kirjoista.

kauppis.pages.dev

Disclaimerina voisi tarkentaa, että tein itse tuon jälkimmäisen sivuston osana ilmaisten opiskeluhyötysivustojen trilogiaa. Ensimmäinen eli http://helpotnopat.fi/ kosketti helpoimpia opintopisteitä.
Mutta kuten sivustollakin tuli käsiteltyä, niin voi olla, että kauppatieteen valintakokeessa, joka on ennemminkin taloustietoa kuin taloustieteen malleja hakijaa hyödyttää enemmän esimerkiksi Pörssien suunta -ketjun lukeminen ja Vernerin Vartin seuraaminen YouTubesta kuin vaikkapa Matti Pohjolan Taloustiedon oppikirja tai Econ Coren Talous. Kun valintakoe kysyy ymmärrystäkin lukemastaan, mutta ei myöskään sukella taloustieteen malleihin ja teoriaan välttämättä ennen taloustieteen peruskurssia. Niin pystyy yleistietoaan kartuttamallakin myös opiskelemaan.

7 tykkäystä
2

Tämän aloituksen jatkoksi olisi kuvitellut kertyvän laaja joukko kommentteja, mutta vaikka näin ei ole käynyt, muutama ajatus heräsi.

Taloudellisen tiedon opiskelu on kenties turhankin laaja aihe yhteen keskustelulankaan, mutta jo pelkästään talouteen painottuvista tutkinnoista luulisin tältä palstalta löytyvän paljon kokemusasiantuntijoita. Äkkiseltään mieleen tulevia yliopistotutkintosuuntia ovat päivänselvien kauppatieteen (liiketaloustiede) opintojen lisäksi (kansan)taloustiede, tilastotiede ja tuotantotalous (diplomi-insinööri). Alemman asteen tutkinnoista (tradenomi, merkonomi jne.) saisi niistäkin varmasti pitkän listan, mutta ne eivät ole itselleni tuttuja.

Maininta kauppatieteiden nykymuotoisesta valintakokeesta on kiinnostava. Kauas on tultu niistä ajoista, kun kauppakorkeaan pääsy edellytti (yliopiston professorien kirjoittamien) pääsykoekirjojen opettelua kannesta kanteen ja kaiken nippelitiedon painamista mieleen. Itselläni ei ole kauppatieteellistä koulutusta, mutta muistan hyvin kaksikymmentä vuotta sitten alalle hakeutuneiden kavereideni tuskailut pääsykokeiden kanssa. Nyt kun valintakoekirjallisuus on yhtä kuin lukion (historian, yhteiskuntaopin ja tiettyjen matematiikan kurssien) opit, koe tuntuu tosiaan olevan paljolti yleissivistystä ja päättelykykyä painottava.

5 tykkäystä
3

Silläkin uhalla, että lanka pysyy yksin- tai enintään kaksinpuheluna, jatkan vielä aiheesta.

Tein välipäivinä itsekseni ja omaksi ilokseni kaikki vuosien 2018-2022 kauppatieteen valintakokeet. Pientä näpertelyä vaadittiin siinä, että poistin julkistetuista koekysymyksistä lihavoinnit oikeista vastauksista ennen tehtävien lukemista, mutta äkkiä sekin kävi. Hukkaan ei mennyt tämäkään aika, sillä aika monta uutisista tuttua termiä (työllisyysaste, työttömyysaste jne.) täsmällisine määrittelyineen tuli tarkistettua vasta tämän jälkeen.

Osan kokeista tein harkitummin, osassa tein mieluummin hiha-arvauksia, vaikka tiesinkin väärien vastausten rokottavan kokonaispisteytyksessä. Lopputuloksena näytti siltä, että olemattomalla valmistatutumisella opiskelupaikka voisi irrota ainakin Itä-Suomen yliopistosta. Todellisessa koetilanteessa jännitys, rajallinen vastausaika ja moni muu seikka tietysti vaikeuttaisi suoritusta.

Takaraivoon jäi kutkuttava ajatus siitä, että kauppatieteitä voisi alkaa opiskella (aivan muun alan) töiden ohessa harrastuksena, jos jostain maakuntayliopistosta sattuisi paikka irtoamaan. Pääsykokeita ajatellen matematiikan osuus vaatisi eniten harjoittelua, sillä vaikka kaksikymmentä vuotta sitten olen pitkästä matematiikasta M:n kirjoittanut, ei aiheesta paljoa ole muistissa. Viitsisikö joku paremmin muistava kertoa mistä alla olevassa kuvassa on kyse, miten tuo lasketaan ja millä nimellä vastaavia laskuharjoituksia kannattaisi etsiä?

hepreaa

2 tykkäystä
4

En ole matemaatikko mutta…kyseessä on summa (sigma).

image
image938×439 6.59 KB

2 tykkäystä
5

Kiitos! Hetken jouduin pohtimaan (tai olisin voinut avata linkin), että mistä nuo 56 ja 144 oikein tulivat, mutta nyt asia selkeni.

Jännä juttu, että yhä ja edelleen nuo näyttävät aivan vierailta hieroglyfeiltä. Sen verran simppelistä tehtävästä näyttää pohjimmiltaan olevan kyse, että näin on varmaan tarkoituskin. En usko kovin monen laskevan tuota väärin (jos ei sitten unohda lopuksi laskea nelosen neliöjuurta), vaan tehtävä on joko selvää pässinlihaa tai se sivuutetaan suosiolla.

2 tykkäystä
6

Tervehdys

Ono teillä kokemusta amk-opiskelusta avoimessa tai monimuodossa?
Itsellä tilanne se että haluan käydä tiettyjä kursseja mutta päiväopiskelut ei onnistu.
Tällä hetkellä käyn kursseja mutta liian haastavaa kun ei pääse tunneille. Olen lvi-työteknikko koulutukseltani ja talotekniikka kiinnostaa. Olen ollut metropoliaan yhteydessä ja näyttää siltä että talotekniikan monimuoto on ainoa vaihtoehto eli valintakokeisiin on mentävä. Jotenkin tuntuu turhalta koska eka vuosi on minun kannalta turha. Kurssit jotka haluan käydä tulevat vasta myöhemmin.

Onko teillä kokemuksia monimuodosta? Tai vinkkejä antaa?

3 tykkäystä
7

Monimuotona AMK (tradenomi) käyty 2013-2015. Voin suositella, ainakin meillä Laurealla toimi hyvin tuo. Voi sovittaa työn ja koulun yhteen, toki riskinä myös että koulu jää kakkossijalle, sillä opiskelu oli melko vapaata. Lähipäivinä suoritettiin tietyt kurssit mm. laki, kirjanpito, matematiikka… Sitten etänä oikeastaan kaikki projektit, ryhmätyöt ym. missä ei tarvittu opettajaa ja tiedonhankinnan pystyi tekemään itse ja pystyi hyödyntämään etäyhteyksiä. Ensimmäinen vuosi oli tiiviimpi, enemmän lähipäiviä ja kertyi 96op, n. puolet lopetti. Mielestäni tämä opiskelumuoto sopii jos on itsekuria kotona opiskeluun ja kuitenkin laittaa opiskelun töiden edelle, ettei kuormitu liikaa.

4 tykkäystä
8

  1. Valintakokeet eivät ole pakolliset, yo-papruilla pääsee siisään ilman valintakokeita, jos pisteet riittävät.

  2. Jos sinulla on ekan vuoden opinnot muualla aiemmin suoritettuina, voit saada ne hyväksiluettua, opettajat hyväksyvät omista aineistaan vastaavat aiemmat opinnot, kun voit näyttää ne riittävällä tasolla suorittaneesi.

  3. On kokemusta Metropolian monimuodosta, joskaan ei talotekniikasta. Koulutöitä joutuu tekemään ihan tuntuvasti, kun työn ohella opiskelee, mutta jos virtaa ja kiinnostusta riittää, homma kyllä toimii. Monimuodossa on vähemmän oppitunteja kuin päiväopiskelijoilla, eli pikkuisen enemmän on omaa vastuuta opintojen saamisesta suoritettua kunniallisin arvosanoin.

Olen tykännyt monimuoto-opiskelusta, melkein kaikki hoituu etäopintoina, ja halutessaan saa osallistua myös päiväopiskelijoiden kurssseihin, kun taas päiväopiskelijoilla ei ole tulemista monimuoto-opintojen iltakurssseille. Luennot on ainakin meillä järjestetty pääsääntöisesti ma-to klo 17-20.30, ja lähinnä labratyöt ja jotkut harvat kokeet sekä kieliopinnot ovat vaatineet tulemaan koululle paikan päälle, olisiko koululla käyntejä ollut keskimäärin karkeasti yksi kahdessa viikossa tai jopa harvemmin.

3 tykkäystä
9

Tradenomiopiskelut ovat helpompia järjestää olen huomannut. Sisko opiskelee tradenomiksi päiväopiskelijana ja käy koululla ehkä kerran kahdessa viikossa. Ensin kun otin yhteyttä kouluun olin ihan sekaisin vaihtoehdoista. Ei ehkä ollut niin yksinkertaista kuin olin kuvitellut.

1 tykkäys
10

Muutaman vuoden tauon jälkeen on aika, että taas voisi panostaa isommin opiskeluun. Onkohan jollakin kokemusta näistä YAMK-koulutuksista? Mielellä kuulisin kommentteja!

Strateginen johtaminen - YAMK-koulutus - Laurea-ammattikorkeakoulu
Strategiatyö organisaatioissa, tradenomi YAMK | Haaga-Helia
Liiketoiminnan uudistamisen ja johtamisen koulutus, tradenomi YAMK | Haaga-Helia

1 tykkäys
11

Ei ole kokemusta, mutta kiinnostaisi tietää, miksi valitsisi mieluummin YAMK- kuin maisteritutkinnon? AMK-tutkinnosta voi jatkaa maisteriksi siinä kuin YAMK-tutkintoonkin, mun on vaikea ymmärtää, miksi valitsisi YAMKin?

1 tykkäys
12

Varmaan ensisijaisesti siksi, että YAMK-tutkinnot on omalla tavallaan suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa. Lähipäiviä on yleensä vähän, muutama kuukaudessa ja painottuvat loppuviikkoon, jopa lauantaihin. Tuolla tradenomipohjalla näyttää olevan 90op, tekniikassa taitaa olla 60op, joka myös puoltaa YAMKia, koska maisteritutkinnossa se on 120op yliopisto-opintoja.

Lisäksi sanoisin omiin kokemuksiini, kuultuihin kokemuksiin ja lukemiini/selaamiini tuotoksiin nähden, että opinnäytetyön laadinta YAMK-tutkintoa varten on hieman vähemmän raskas muun muassa lähteiden vaatimusten osalta kuin gradu/diplomityö, tähän saa antaa halutessaan eriäviä mielipiteitä. Esimerkkinä sanon vaikka sen, että opinnäytetöissä näkee hyvin paljon, että kokonaiset tekstikappaleet viitataan yhteen lähteeseen. Tämä vaihtelee kuitenkin aloittain ja ohjaajien mukaan mitä vaaditaan jne.

Tässä muuten 2017 valmistunut väitöskirja otsikolla: YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT TYÖMARKKINOILLA JA KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄSSÄ

Tiivistelmässä sanotaan muun muassa näin:

Suhteessa maistereihin YAMK-tutkinnon kilpailukykyä heikensi tutkinnon matala arvostus ja huono tunnettuus sekä se, että rekrytoinnissa työnantajat suosivat pitkälti omaa koulutustaustaansa vastaavia hakijoita.
Työnantajat myös suhtautuivat varautuneesti YAMK-tutkinnon tuottamaan osaamiseen ja kilpailukykyyn, eivätkä nähneet tutkinnon vastaavan maisterin tutkintoa.

Toki sen verran paljon on vettä virrannut kaikissa paikoissa väitöskirjan jälkeen, että kaipaisi varmaan jo uutta kyselyä. :man_shrugging:

Lisäksi mitä olen kuullut ihmisiltä, niin YAMK-opintoihin lähteminen on enemmän muodollisuus ja ilmoitat halukkuutesi, kun taas maisterivaiheeseen voi olla vaikeampaa päästä ja vaatimuksena opintomenestystä aiemmasta tutkinnosta, mahdollisesti opintoja esim. avoimessa yliopistossa jne… Tätä en mutuile enempää, koska vaatimukset näkee oppilaitosten sivuilta ja hakijamääristäkin suurin osa taitaa tilastoja julkaista.

TLDR: YAMK on mahdollisesti helpompi suorittaa täysipäiväisten töiden ohessa verrattuna maisteritutkintoon.

3 tykkäystä
13

Kiitos, hyvä vastaus. Tuo väitöskirjatutkimus vaikuttaa mielenkiintoiselta, pitääpä tutkiskella, kiitos siitäkin.

Ainakin DI-puolella on kyllä opinto-ohjelmia, jotka on nimenomaan suunniteltu AMK-pohjalta töiden ohessa suoritettaviksi, luultavasti muillakin oppialoilla. Epäilemättä niihin on vaikeampi päästä sisään kuin YAMK:iin, ja todennäköisesti niissä joutuu paiskimaan enemmän työtä. Toisaalta samalla ajattelen niin, että jos lähtee tutkintoaan “korottamaan”, miksei haluaisikin, että lopputyö on vähän kattavampi ja perehtyneisyyden taso vähän ylempi. Ajattelen, että AMK-tutkinto on AMK-tutkinto, ja jos jostain syystä haluan korkeamman luokan tutkinnon, se on sitten tiedekorkeakoulupuolelta DI/maisteri.

2 tykkäystä
14

Niin muuten olikin ainakin Lappeenrannassa tehty näitä, unohdin kokonaan, hyvä nosto:

Siellä on tekniikkaa ja kauppatieteitä tarjolla. 8 päivää näyttää olevan vielä hakuaikaakin, joten sinne vain kiinnostuneet hakemaan! Näissä näyttää olevan tätä YAMK tyylistä opetusaikaa käytössä:

ajoitettu opetus järjestetään pääsääntöisesti perjantaisin kello 15–20 ja lauantaisin kello 9–16, tentit perjantaisin kello 11.30–14.30. Lukuvuoden opetus alkaa elokuun puolivälissä ja päättyy huhtikuun lopussa. Ajoitetun opetuksen aikataulussa on otettu huomioon syys- ja talvilomakaudet, jolloin opetusta ei järjestetä.

Se on sitten paljon myös makuasia ja näkeekö jatkotutkinnosta esimerkiksi konkreettista hyötyä tulevaisuuden urasuunnitelmien kannalta. Jos maisteriohjelmaa mielii täysipäiväisten töiden ohessa suorittaa, niin suosittelen tarkkailemaan omaa jaksamista ja voimavaroja tarkalla korvalla, vaikka se olisikin ajoitettu perjantai-iltaan ja lauantaihin, on työmäärää silti paljon ns. vapaa-ajalle.

3 tykkäystä
15

Tuossa tulikin jo esille, että soveltuu paremmin töiden ohella tehtäväksi ja pienempi työmäärä. Itselläni kyse ei ole myöskään tutkinnon korottamisesta. Maisterin paperit toiselta alalta on 15 vuoden takaa, tämä olisi sitten ihan oma kokonaisuutensa.

2 tykkäystä
16

Kuikelolle sanoisin, että jos opettelemalla hallitsee yhdenkin taloustiedon YH2-lukiokirjan (noin 180 aika tiivisti kirjoitettua sivua) asiasisällöt ja suunnilleen tietää, mistä niistä muissa kirjasarjoissa on puhuttu niin sitten valinnassa ratkaisee matemaattinen osaaminen.

Moniin muihin monivalintakokeisiin verrattuna kauppiksessa on aika kompa-henkinen asettelu kysymyksissä. Ja aikaa kokeessa verrattain vähän eli 3 tuntia, mistä laskut vie osan. Jos siinä päättelee väärin vaihtoehtojen välillä, lähtee jo yksittäisestä väärästä tuntuva pisterankaisu. Eli se vaatii aika systemaattisen otteen siinä, että ymmärtää aina, missä koitetaan harhauttaa.

Historian kysymysten osalta se taas on sinällään helppoa tietoa. Ongelmana on vaan, että se taloushistorian koealue on käytännössä kaikki mitä on viimeiseen 10 000 vuoteen tapahtunut. Eli pitäisi olla aika laajasti lukenut eri aikakausien perustietoa, sen ohella että kirjoissa voi olla omia väitteitään, joista tulee kysymyksiä. Esimerkiksi kirjojen teemasivuista.

Parissa viime kokeessa on myös tietoisesti sekoitettu kaikkia eri aineiden kysymyksiä välillä. Eli ei ole enää voinut valikoida, että jättää vaikka historia-aiheiset vastaamatta.

Mutta on se toisaalta kiva ja harvinainen koe, kun kysytään reaalimaailman yleistietoa, mistä osan voi poimia ihan jo netistä keskustelua seuraamalla.

4 tykkäystä
17

Kiitos. Kokeiden sisältö ja kysymysten aihealueet ehtivät tulla tutuiksi, kun nuo aiempien vuosien tehtävät kävin läpi. Täytyy tässä kevään mittaan pohtia, minkä verran motivoidun panostamaan asiaan, mutta todennäköisesti ihan kiusallaan käyn pääsykokeissa. Niukka vastausaika ja kompakysymykset tässä eniten epäilyttävät.

1 tykkäys
18

Katselin noita aikaisempien vuosien yliopistojen pääsykoekysymyksiä ja etenkin tämä näyttää minun silmiini ihan puppusanageneraattorin kautta syntyneeltä heprealta:

Yritysanalyytikko on kehittänyt mallin, jonka perusteella hän ennustaa yritysten konkurs-siin menoa tilinpäätöstietojen avulla. Analyytikon keräämän datan mukaan 1 % yrityk-sistä menee konkurssiin 5 vuoden aikana. Mallin perusteella analyytikko pystyy ennus-tamaan peräti 95 % niistä yrityksistä, jotka todella menevät konkurssiin seuraavan 5 vuoden aikana. Niistä yrityksistä, jotka eivät mene konkurssiin, malli ennustaa oikein 90 %. Jos malli ennustaa yrityksen X menevän konkurssiin, millä todennäköisyydellä yllä olevien tietojen perusteella yritys menee konkurssiin?

Allaolevista vastausvaihtoehdoista A on oikea:

a) 8,8 %
b) 9,5 %
c) 77,4 %
d) 95,0 %

Osaisko joku vähän avata logiikkaa sekä kysymyksen muotoilussa että sen laskennassa?

Minun mielestäni mallille, joka väittää firman X menevän konkkaan (missä ajassa? Vuodessa, 5 vuodessa, vai joskus koko olemassaolonsa aikana?), on 8,8% firman oikeasta konkkaan menosta aika vähän jotta mallin voisi ajatella pärjäävän edes sille kuuluisalle tikkaa heittävälle apinalle. :face_with_spiral_eyes:

1 tykkäys
19

Oletetaan, että sulla on 10000 firmaa. Näistä yksi prosentti, tai 100 yhtiötä tulee menemään nurin viiden vuoden sisään ja 9900 yhtiötä ei tule menemään samassa ajassa konkurssiin.

Sadasta oikeasti konkurssin tekevästä yhtiöstä malli tunnistaa 95 kappaletta (95 %). 9900 hengissä selviävästä yhtiöstä malli ennustaa virheellisesti 990 kappaletta konkursseja (100 % - 90 % = 10 %). Mallin ennusteen mukaan siis 10000 yhtiöstä 95 + 990 = 1085 kappaletta tulee tekemään konkurssin. Eli kun malli ennustaa konkurssia yhtiölle, niin 8,7 prosenttia ajasta yhtiö kuuluu tuohon 95 oikeasti nurin menevän firman joukkoon, kun taas loput ajasta kyseessä on false positive -tulos.

Mitä kysymyksen muotoiluun tulee, niin voisihan se olla selkeämpikin. Kysymyksessä pitäisi ilmaista selkeämmin se, että konkurssiinmenon todennäköisyyttä kysytään seuraavan viiden vuoden sisällä - saivartelevampi mutta valistunut kokelas voisi piirtää vastauslapulle Inderes-paitaisen parrakkaan herrasmiehen ja todeta kaikkien yhtiöiden olevan matkalla kohti vääjäämätöntä konkurssia.

10 tykkäystä
20

Ei liity taloustieteiden opiskeluun mutta todetaan nyt vankalla viikon kokemuksella amk-opinnoista että jos joku muukin on kuluttanut 20-vuotta hallin lattiaa miettien että pitäisiköhän sitä vielä mennä koulun penkille niin…

Nyt ainoa ajatus mikä pyörii päässä on että miksi ihmeessä en lähtenyt kouluun aikaisemmin. :man_facepalming:

Itselleni ainakin vanhaan 6-14 työaikaan verrattuna nämä etäopiskelun vapaudet/vastuut sopivat erinomaisesti vanhaan verrattuna. Jos aamulla huvittaa mennä harrastamaan vaikka sulkapalloa niin menen, kouluhommat voi hoitaa sitten kun omaan aikatauluun sopii. Ei yhtään harmita venyttää koulupäivää arki-iltoihin tai viikonloppuun kun se on täysin oma valinta ja voi rytmittää muun elämän niin ettei tarvitse olla paikassa x aikaan y joka ikinen viikko joka ikinen päivä. :smiling_face_with_three_hearts:

10 tykkäystä