@Hades Kiitti. Käy järkeen. Noissa esimerkkikokeissa on ollut virheitä. Esim. tuossa samassa kokeessa oli toiseen kysymykseen merkitty kaksi vastausta oikeaksi, vaikka vain yksi olisi pitänyt valita. Niin kävi mielessä että 8,8% ei voi mitenkään pitää paikkaansa ennustavalle mallille. Mutta kyllä tehtävään oli tosiaan otettu esimerkki surkeasti ennustavasta mallista
@kuikelo Olen todennut että noita pääsykoekysymyksiä pitää lukea kuin piru raamattua ja ei pysähtyä ensimmäiseen oikealta tuntuvaan vastausvaihtoehtoon vaan varmuuden vuoksi katsoa ne loputkin ja katsoa mikä käy eniten tai vähiten järkeen. Täysin oikea väittämä voi osoittautua vääräksi ihan vain pienellä sanamuodolla: Eräässäkin muuten oppikirjamainen vastaus sanoi “Suomen valtion harrastaman rahapolitiikan…”
Ilkeää… Mutta eihän noissa kokeissa näytetä varsinaisesti valmista ulkoa opeteltua tietämystä testattavan, vaan hoksottimia ja huolellisuutta.
Kaduttaa, ettei lähtenyt koulunpenkkiä kuluttamaan vielä kun entiset todistukset olivat ajantasaista kamaa eikä yli kymmenen vuotta vanhoja…
Juuri näin, hoksottimia ja huolellisuutta vaaditaan, jotta vastaaja välttyy sudenkuopilta.
Hassu juttu muuten, että juuri tuo nimenomainen kysymys tai väittämä jäi mieleeni hyvänä esimerkkinä siitä, että väite on muotoiltu niin, että täytyy olla tarkkana. Suomella ei ole enää omaa rahapolitiikkaa vaan lillumme samassa sopassa muiden euromaiden kanssa, joilla kaikilla on omanlaisensa finanssipolitiikka.
Opiskelen tällä hetkellä avoimessa talotekniikkaa. Aloitin viime vuonna, ekan kurssin jonka kävin meni hyvin koska läsnäolopakkoa ei ollut. Kaikki materiaalit löytyi netistä. Tällä hetkellä ei mene hyvin, jos jaksaisi panosta 100% niin tehtävät saisi tehtyä mutta kokeisiin ei kuitenkaan pääse joten motivaatio ei ole korkealla. Opiskelut maksavat 200e/vuosi joten voin yhtä hyvin opiskella vaikka pisteitä ei saisikaan.
Ehkä haen monimuotoon ja toiseen kouluun keväällä. Tilanne on kuitenkin se että kusessa olen fysiikan ja matematiikan kanssa
Taas kysymys hämmentävistä pääsykoekysymyksistä ja niiden vastauksista:
Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa?
a) Kiinteistöveroa peritään, kun kiinteistö vaihtaa omistajaa. Kiinteistövero tilitetään kiin-teistön sijaintikunnalle. b) Henkilöiden tuloverotus on verokertymän kannalta merkittävä. Se tilitetään val-tiolle, kunnille ja seurakunnille.
c) Koska kunnan päättämä kunnallisveroprosentti on kaikille tietyssä kunnassa asuville yksityishenkilöille sama, kunnallisvero on tasavero.
d) Esimerkiksi asunto- ja kiinteistökauppojen yhteydessä perittävä varallisuusvero muo-dostaa osan valtiolle tilitettävistä veroista.
Oikea vastaus on B, mutta mikä C:ssä on väärin? Tai jos boldaus osunut väärälle riville, niin mikä sitten on B:ssä väärin?
Muoks: Ai niin… Kunnallisveroa ei makseta jos tulot menevät tietyn rajan alle. Se varmaankin muuttaa veron luonnetta progressiiviseksi? Siitä riippumatta että käyttämäni lukion oppikirja ei asiaa mainitse ja väittää veroa tasaveroksi.
Samaan kohtaan haksahdin muuten minäkin. En siis itse keksinyt, miksi väite C ei ollut oikea tai eniten oikea. Hakukone löysi avun Keskisuomalaisen pääkirjoituksesta, jossa esitetään mm., että:
Kunnallisverot eivät enää ole tasaveroja. Puheet tasaverosta ovat harhakuvitelmaa tai valheellista propagandaa.
Todellisuudessa kunnallisveroissa on voimakas progressio pienissä ja keskisuurissa tuloissa.
Esimerkiksi 12 500 euron vuosituloilla todellinen kunnallisveroprosentti oli viime vuonna kuusi, vaikka maan keskimääräinen kunnallisveroprosentti oli 19,0. 25 000 euron vuosituloilla kunnallisveroprosentti oli hieman yli 14 ja 37 500 euron tuloilla 16.
Veroprosentin progressio pienenee yli 50 000 euron tuloilla mutta edelleen sielläkin ansiotulovähennys aiheuttaa veroprosentin nousua tulojen kasvaessa. Nimellistä kunnan veroprosenttia maksetaan käytännössä vasta hyvin suurista tuloista.
Kunnallisveron luonne tasaverona tai sen progressio on täten vähän mutkikkaampi tapaus.
Kysymykseen onko kuntavero tasavero voi vastata monella tapaa, useasta eri näkökulmasta. Verotekninen näkökulma vai veronmaksajan näkökulma?
Progressiivisessa verossa progressio on sisäänrakennettu laskentakaavaan. Kuntavero on tasavero, jossa vähennysten kautta pyritään samaan lopputulemaan kuin progressiivisessa verossa. Tasavero ei ole progressiivinen vero. Kuntavero on tasavero, muttei puhdas tasavero, vaan vähennyksillä on siihen tuotu progressio alimpiin tuloluokkiin.
Kuntaveron väittäminen progressiiviseksi veroksi on yksiselitteisesti virhe olettaen, että halutaan säilyttää jokin järkevä sisältö dikotomialle progressiivinen vero vs. tasavero.
Olisiko siis niin, että valtionvero on puhtaasti progressiivinen vero ja kuntavero tasavero, johon on vähennyksillä tuotu progressio alimpiin tuloluokkiin? Mutta kun valtionverossakin on vähennyksiä. Lisäksi valtionvero on tasavero (0%) alimpaan verotettavaan tuloon asti.
Tulisiko siten sanoa, että puhdasta progressiivista veroa ei edusta ainakaan valtionvero, eikä puhdasta tasaveroa edusta kunnallisvero. Silti jako progressiiviseen ja tasaveroon on jatkossakin mielekäs erottelu.
On ihan oikein sanoa, että valtionvero on progressiivinen vero ja kuntavero on tasavero, kunhan ei erehdy käyttämään termejä puhdas progressiivinen vero tai puhdas tasavero.
On kyllä paskat vaihtoehdot näin veroihmisen näkökulmasta. Ensinnäkään verotusta ei tilitetä yhtään mihinkään. Kukaan teistä ei maksa verotusta vaan veroja. Samaan hengenvetoon ei varsinaisesti ole edes henkilön tuloveroa. Siksi siitä puhutaan verotuksena eikä verona. Yritykset maksavat tuloveroa ja ihmisiä verotetaan ansiotulojen ja pääomatulojen perusteella.
Toisekseen kunnallisvero on teknisesti tasavero ja ymmärtääkseni virallinen veroprosentti on sama, vaikka tienaisi 0 euroa. Progressio tehdään tulo(tai vero)vähennyksillä, joista kunnat eivät edes saa päättää, eikä muutoksilla veroprosenttiin eli vaikka maksaisit euron kunnallisveroa, niin päätöksessä on minun ymmärrykseni mukaan sama prosentti kaikilla, joilla on sama kotikunta, vaikka efektiivisesti kyseessä on toki progressiivinen vero. Väite, että kunnallisvero ei ole tasavero ei nyt kuitenkaan ainakaan ole teknisesti täysin vedenpitävä.
Toki jos aletaan sitä kuuluisaa pilkkua nussimaan, niin et maksa kunnallisveroa asumisen perusteella. On täysin mahdollista asua kunnassa x ja maksaa veroa kuntaan y. Kunnallisvero maksetaan kotikuntaan (verotusmenettelylaki), joka on kotikuntalain mukaan asumiskunta tietyin poikkeuksin. Voin asua töiden takia Helsingissä, mutta jos perhe ja muu kiinteämpi yhteys on Tampereella maksan veroni Tampereelle, koska se on kotikuntani. Uskonko, että C on tämän takia väärin? En oikeastaan.
Valtiolle, kunnille, seurakunnille ja Kansaneläkelaitokselle (veronsaajat) tilitetään verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) ja ennakkoperintälaissa (1118/1996) tarkoitetut verot ja maksut sekä kiinteistöverot ja työnantajan sairausvakuutusmaksut (verot) siten kuin tässä laissa säädetään. (28.12.2017/1129)
Ps. Tässä laissa on kuoliaaksi vaiettu kohta: 13 pykälä “Jos yhteisöllä on toimipaikka vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero lisätään tämän kunnan laskentaerään. Jos yhteisöllä on toimipaikka useassa kunnassa, yhteisön vero lisätään näiden kuntien laskentaeriin yhteisön toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa.”
Osaavatko pikkukunnat vaatia verosaataviaan, vai maksaako firma veron pääkonttorinsa mukaan, vaikka työntekijöitä olisi usealla paikkakunnalla?
Ei ole. Kuten sanoin kukaan ei maksa verotusta vaan veroja, joten verotusta ei voi tilittää mihinkään. Veroja taas maksetaan ja ne myös tilitetään. Henkilöiden tuloverotus kattaa koko verotusprosessin, jonka osa on verojen maksu. Verotus ja vero eivät ole sama asia ja siihen on syy miksi VML on verotusmenettelylaki (käytännössä prosessilaki) ja tuo linkkaamasi laki on verontilityslaki. Pointti on lähinnä, että jos tekee pääsykokeessa kysymyksiä, jotka on noin tulkinnanvaraisia, niin oikean vaihtoehdon pitää olla aika täydellinen. Tuossa on nyt oikeassa vastauksessa käytetty väärää verotermiä, joka tekee siitä teoriassa väärän. Arkikielessä noita ei toki oikeastaan erotella.
Henkilön tuloveron kannalta pakitan sen verran, että tuo kyllä menisi verotusterminä jo ihan kv-puolen osalta. Ihmistenkin osalta puhutaan kattoverona tuloverosta, vaikka se käsittääkin ainakin ansiotulo- ja pääomatuloveron ja varmaan lähdeveronkin.
Olisin kyllä edelleen vähän kiinnostunut tietämään, millä perusteella c on väärin. On aina mahdollista, etten vain näe jotain päivänselvää asiaa. Sanon toki itsekin aina, että kunnallisvero ei oikeasti ole tasavero, mutta teknisesti se kyllä käsittääkseni on.
Kiitti vastauksista. Ajattelin jo alun alkaenkin, että jos minulla jäisi tuollaisesta kysymyksestä kiinni opiskelemaan pääsy, niin lähtisin saman tien riitelemään. Joko pääsykokeen järjestäneen oppilaitoksen tai oppikirjan tekijän kanssa
“Kunnallisveron progressiivisuus mainitaan kuitenkin myös yhteiskuntaopin oppimäärää käsittelevissä oppikirjoissa, vaikka pääsykoe perustuukin tiettyjen lukiokurssien oppimäärään, eikä yksittäisiin kirjoihin, joita kyseisillä kursseilla ehkä käytetään”
Lukiokurssien oppimäärä on sinänsä ihan mielenkiintoinen koealue, kun sekin on käytännössä kai opetussuunnitelman hyvinkin lyhyt kuvailu.
Valintakokeissa on kuitenkin useimmissa kysymyksissä nojattu noihin kirjojen hahmottelemiin väitteisiin. Viimeisimmissäkin kokeessa kaikki kirjan ulkopuoliset käsitteet olivat käytännössä hämäyksiä. Jossei ollut mitään tulkittavaa tekstiä ohessa.
Minkä vuoksi itestänikin kannattaa kaikkien kolmen lukiokirjan tasolla näitä opiskella, jotta saa kaikista kattavimman kuvaa, missä se kokeentekijän laatima kompa tai ylipäätään kaikki poissuljettavat vaihtoehdot mahtaisivat piileä.
Kirjoissa kun on erojakin sen verran, että kaikkeen mitä kokeessa käytännössä mahdollisesti olisi tulossa, ei välttämättä muutoin pysty valmistautumaan. Kun valmennuskurssien opettajistakaan tuskin kukaan on kaikkia kirjoja systemaattisesti purkanut. Vaan se hahmottelu on useimmiten reflektiota vanhoihin koekysymyksiin.
Joten näkisin, että piste-eroa toisiin hakijoihin pystyy oppikirjojen asioiden hallinnalla tekemään parhaiten.
Taas kysymys pääsykoekysymyksistä… Alkaa tuntua kohta siltä, ettei kannata edes yrittää pääsykokeita
Tutkimuslaitos on arvioinut, että seuraavan 6 kuukauden aikana asuntojen myynti lisääntyy
todennäköisyydellä 0,25, ja asuntolainojen korko nousee todennäköisyydellä 0,80. Todennäköisyys, että joko asuntojen myynti lisääntyy tai asuntolainojen korko nousee (tai molemmat tapahtuvat), on 0,89. Tällöin todennäköisyys, että asuntojen myynti lisääntyy, mutta asuntolainojen korko ei nouse, on
• 0,05.
• 0,09.
• 0,11.
• 0,16.
Oikea vastaus on 0,09, mutta se ei ole ihmetyksen aiheeni.
Jos asuntojen myynti lisääntyy 0,25 todennäköisyydellä ja korkojen nousu tapahtuu 0,80 todennäköisyydellä, niin eikö todennäköisyys että vain toinen tai molemmat tapahtuu, pitäisi olla 0,25 x 0,80 (molemmat) + 0,75 x 0,80 (korko nousee, mutta myynti ei lisäänny) + 0,25 x 0,20 (korko ei nouse, mutta myynti lisääntyy) = 0,85. Mitä en nyt ymmärrä kysymyksessä?
Jos tuon varsinaisen kysymyksen laskee irrallisina tapahtumina:
0,25*(1-0,8)=0,25*0,20=0,05.
Tässä pitää ottaa huomioon, että näillä kahdella todennäköisyydellä on riippuvuus toisistaan. Joka ilmenee laskemasi 0,85 ja tehtävänannon 0,89 erotuksena. Tämä erotus täytyy huomioida vastauksessa → 0,05+(0,89-0,85)=0,09.
Olen pohtinut ja lueskellut noita pääsykoenivaskoja viisi tuntea putkeen ja olen aika piipussa, joten en yhtään hahmota mistä riippuvuudesta puhutaan ja mitä tuo 0,85 ja 0,89 erotus edustaa ja miksi se voidaan vain lisätä 0,05:n päälle. Yritin lukea wIki-sivun tekstejä “tapahtumien riippuvuus” ja “ehdollinen todennäköisyys”, mutta pelkkä laskuyhtälökasojen notaatio ja esimerkkien puute ei auta ymmärtämään.
Miten nuo luvut sovitetaan noihin P(A∩B) jne. merkintöihin tai jotain vastaavaa? Yleensä tajuan kyllä jos laskut puretaan auki sekä symboleina että niihin sijoitettuina lukuina.
Jos heität noppaa 2 kertaa, heittojen välillä ei ole mitään riippuvuutta keskenään. Todennäköisyys saada jokin tietty noppaluku on aina 1/6.
Tehtävän tapauksessa sillä, että asuntojen myynti lisääntyy on vaikutusta korkojen kasvun todennäköisyyteen ja toisinpäin. Tämä on mielestäni se riippuvuus jota haetaan.
Nyt on siis riippuvuus käsitelty. Mites nuo muut osat kysymyksestäni?
Onko tällä foorumilla ketään joka ymmärtää tuon tehtävän, osaisi avata sen matematiikan logiikan minulle, ja näyttäisi miltä ratkaisuyhtälö symboleineen näyttää?
Kannattaa piirtää aina venn kuvaaja näissä. Nyt meillä siis on tiedossa seuraavat suureet: \mathbb{P}(A) = 0.25, \mathbb{P}(B) = 0.80 sekä vielä \mathbb{P}(A\cup B) = 0.89. Haluamme ratkaista todennäköisyyden \mathbb{P}(A) - \mathbb{P}(A\cap B).
Nyt hajoittamalla tuo A tai B todennäköisyys saadaan, että \mathbb{P}(A \cup B) = \mathbb{P}(A) - \mathbb{P}(A\cap B) + \mathbb{P}(B) . Tästähän on aika helppo ratkaista jo lopullinen vastaus.
En oikein itsekkään hahmota aiemman vastauksen logiikkaa vaikka varmaan ihan pätevä onkin, mutta tämä kysymys on sen verran suoraviivainen että ei kannata liian vaikeaa siitä tehdä.
Nyt avautu vähän paremmin… Kiitos erittäin paljon!
Se oli tuo P(A∪B)=0.89 ja täydellinen unohtaminen että OR-lausekkeen yhtälöstä P(A∪B)=… pitää vähentää vielä JA-lauseke eli P(A∩B), koska A:n ja B:n kattamat alueet laskevat A ja B -alueella alkiot kahteen otteeseen (ensin A:n alueeseen ja sitten B:n alueeseen), joten “tuplaverotus” pitää vähentää pois
Eli ratkotaan tuntematon: P(A∩B) = P(A)+P(B)−P(A∪B) = 0,25+0,80-0,89 = 0,16
P(A) - P(A∩B) = 0,25 - 0,16 = 0,09
Sitten tuli taas ymmärrysongelma hetkeksi:
Miksi juuri P(A) - P(A∩B)? Miksi P(B):n pystyy vain pudottamaan pois mutta P(A∩B) jää kummittelemaan?
Ajattelen vastaukseksi jotain sen suuntaista, että Venn-diagrammissa ei ole kahta aluetta A ja B, jotka ovat päällekkäisiä, vaan kolme aluetta A, B ja A+B. B:n poistaminen jättää yhä pelkän A:n pisteet ja A:sta ne pisteet A+B jotka ovat olemassa vain jos B:kin on tapahtunut. Siksi pitää vähentää vielä A+B:nkin todennäköisyys A:sta.
Menikö oikein?
Jos nämä pitää kuukaudessa sisäistää niin tulee vähän kiire… Pahus kun vanhoissa koulukirjoissani ei ollut mitään tämän tyylistäkään tehtävää. Pitäisi varmaan käydä kirjastossa lainaamassa muitakin oppikirjoja.
Tämä on turhan monimutkainen tapa ajatella. Alueita on kaksi. A ja B. A ja B leikkaavat ja sitä kuvaa alue A\cap B, joka on määritelmällisesti ne pisteet jotka kuuluvat sekä alueeseen A että B.
Siis meitä kiinnostaa ne A:n pisteet (asuntojen myynti lisääntyy) jotka eivät kuulu myös B:hen (korot nousee). Eli siis \mathbb{P} (A\backslash B) = \mathbb{P}(A) -\mathbb{P}(A\cap B)
