Jos näin käy että saat koulupaikan monimuoto haun kautta oot sitten koulun virallinen opiskelija joka on oikeutettu maksuttomaan opetukseen, alennuksiin ja opintotukeen.
Itse opiskelussa menet sitten avoimen opiskelijoiden edelle jos käy niin että kurssi on täyteen bookattu ja jotain täytyy jättää ulos.
Jos käy niin että et koulupaikkaa tällä kertaa saa, niin voit jatkaa edelleen kurssien tekemistä avoimen kautta kuten ennenkin. 
Okei. Valmistuminen on utopiaa, kiinnostaa lähinnä kurssit jotka keskittyvät itse aiheeseen. No katsotaan miten käy
Muita hakijoita? En saanut paikkaa. En keskittynyt kielikysymyksiin yhtään, semikipeänä aivot eivät pysyneet enää mukana. Kuitenkin oli paljon helpompi koe vs 13 vuotta sitten. Täytyy funtsiamitä nyt tekisi. Avoimeen ehkä
Kauppakorkeiden valintakokeet olivat eilen. Kävin rustaamassa, kun kerran tuli ilmoittauduttua. Edellisestä voi päätellä, että lukemiset jäivät vähiin.
Laskin ensimmäisen tunnin jälkeen saavani 17/40 varmaa vastausta. Eiväthän ne riitä mihinkään, joten piti alkaa arpoa vastauksia suurempien pisteiden toivossa. Monissa tehtävissä pystyi poissulkemaan kaksi väärää vastausta, joten fifty-fifty-tilanteessa kannattaa veikata oikeaa (1 piste) mahdollisen väärän (-0,51 pistettä) vastauksen riskilläkin. 
Itse olen diabeetikko enkä tajunnut että enhän pysty veresokeria mittaamaan koen aikana. Mittasi heti koen jälkeen ja se oli päälle 20. Aivot ei toimi kunnolla jos on korkea verensokeri. No ainahan löytyy selityksiä. Oma moka. Voi olla että haen uudestaan keväällä. Riippuu paljon on aikaa. Avoimet jatkuvat kuitenkin mutta ei ole mahdollidta käydä tunneilla. Mietin kannattaisiko opiskella tradenomiksi. Sisko hoitanut sen kotoa. Kyllä minua harmittaa jos korkeakoulupaperit jää saamatta mutta toisaalta en tiedä kuinka paljon lisäarvoa saa jos kuitenkin tekee teknistä myyntiä.
Ite kirjoitin eilen tuoreeltaan analyysin tämänvuotisesta kokeesta verrattuna viimevuotiseen.
Historian kysymysten osalta väitteet tällä kertaa olivat esimerkiksi verrattain selväjärkisiä, eikä niin tulkinnanvaraisia. Eli niissä ei kauheasti ollut mitään triviatietoa vaativaa. Vaan yleensä väitteissä oli selvästi virheellisiä kohtia.
Yleisesti oli väitteissä aika paljon kierrätystä. Ekoina vuosina jaksettiin vielä keksiä uusia kysymyksiäkin, mutta nyt oli jo toiselta vuonna siltä osin hieman väsynyttä.
Ironisesti jengi hakkaa käytännössä samoja kysymyksiä valmennuskursseilla, mutta silti ei esimerkiksi feodalismin tai maaorjuuden osalta se varsinainen tärkein opittava asia ole mennyt kaikille perille. Vaan on lähdetty ratkomaan kompakokeen kysymystä nuijasota-harhautukseen mennen ohittaen ne aika selvät vääryydet väitteissä.
Markkinoinnin kysymyksissä on kokeen ainoa noin sivun erillinen lukuaineisto. Se oli tänäkin vuonna hyvin erikoinen, kun kauheasti päätä tai häntää ei niissä väitteissä ole suhteessa aineistoon. Osassa neljästä markkinoinnin kysymyksistä aineisto auttaa ja toisissa siitä on lähinnä haittaa. Koita siinä sitten arpoa jotain logiikkaa, jos kysymys ja vastausvaihtoehdot eivät ole ollenkaan mahtavassa yhteydessä aineistoon.
Historiallisesti jos tehtävässä on vaihtoehto “Mikään muista vaihtoehdoista ei ole oikein” niin se kannattaa valita. Sama oli nytkin. 
Hyvä, että joku toinenkin sai samat fiilikset. Itse epäilin saaneeni aivohalvauksen tai jotain kun tuli tunne ettei tekstillä ja kysymyksillä ole mitään yhteyttä keskenään.
…
En yhtään tiedä miten kävi. Oikeat vastaukset ovat jo ilmestyneet yliopistojen sivuille, ja niistä laskin pistemäärän juuri sille alueelle millä pääsykokeen läpäisyrajat ovat historiallisesti pyörineet. On kiinni ihan tuurista, onko tänä vuonna mennyt muilla kokeeseen osallistujilla niin huonosti että tälle vuodelle läpipääsypisteraja asettuu tarpeeksi matalalle.
Jostain syystä päinvastoin kuin odotin: Matematiikkatehtävät rämmin jotenkin oikein, vaikka vähän luovaksi jouduinkin heittäytymään vastauksen arvatakseni, mutta tietämyspuolen monivalinnoissa tuli vähän takelleltua kun pää olikin ihan tyhjä ja aiemmin tutut termit eivät enää sanoneetkaan mitään.
Aikapaine oli kyllä inhottava. Yö oli muutenkin huonosti nukuttu, niin tuli tehtyä niitä ihan idioottimaisia mogia yrittäessä selvitä vauhdilla. Esimerkiksi yhdessä kysymyksessä kaksi ekaa vaihtoehtoa oli ihan selvästi eliminoitavia. Sitten tuli osuuskunta-vaihtoehto jossa ensimmäinen reaktio oli että “näitähän on vain yhden käden sormilla laskettava määrä, ei mitenkään merkittävä yritysmuoto” ja laitoin vastaukseksi neljännen vaihtoehdon lukematta sitä kunnolla… Auts…
Toisena hakuvaihtoehtona oli opiskelemaan ammattikorkeaan, ja siinä kokeessa aikarajat tuntuivat vieläkin tiukemmilta. Joten siitäkään kokeesta en yhtään tiedä miten kävi.
Mutta huvittavinta amk-kokeessa oli, että sain ihan saman kysymyksen kuin mikä oli viitisentoista vuotta sitten kun hankin ensimmäistä koulutustani: Labyrintti-elokuvasta tuttu arvoitus kahden oven kahdesta vartijasta, joista toinen aina valehtelee ja toinen aina puhuu totta. Hyvin mieleenpainuva eikä tarvinnut edes pohtia sen enempää kuin tarkistaa ettei asetelmaa ole muutettu matkan varrella 
Itelläkin oli hieman vaikeuksia siinä osuuskunta-tehtävässä, kun en niiden kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön erityispiirteitä niin tarkasti enää muistanut, että voisi sulkea pois virheellisiä väittämiä.
Tuo 29 olikin yksi kolmesta suuremman riskin tehtävistä, mitä merkkasin kokeessa lapulle.
"Yksi Suomessa käytössä oleva yritysmuoto on osuuskunta, ja
osuuskunnat ovat merkittävä osa suomalaista yrityskenttää. Ne ovat
omistajajäseniensä omistamia yhteisöjä."
Ajattelin tämän olevan siitä hyvä vastausvaihtoehto, että oikaisuvaatimusten pelossa tuo varmaan vähintäänkin korjattaisiin lopulliseen arvosteluun vähintään yhdeksi oikeaksi vastaukseksi.
Merkittävyys on toki aika paljon S-osuuskaupan varassa, joten itekin jouduin miettimään onko tässä nyt kompa piilotettuna.
Veikkaisin sen merkittävyyden Suomessa väitteenä alkuperän löytyvän jonkin kirjoista osuuskunta-kohdasta. Josta se on siirretty väitteeksi sen enempiä tulkinnanvaraisuuksista välittämättä.
Luulen, että siinä ajettiin takaa sitä, että osuuskunnilla on miljoonia jäseniä kun taas yhtiöillä satoja omistajia 
…
Tuosta artikkelissasi mainitusta “taottujen työkalujen käyttö yleistyi alkaen Vähä-Aasiasta”-kohdasta pistin muuten kyselyä eteenpäin. Se on ihan oikeasti moniselitteinen kohta enkä halua saada siitä puolikasta miinuspistettä kun voisin saada kokonaisen pluspisteenkin.
Tekstissä puhutaan vain taotuista työkaluista, eikä nimenomaan rautaisista. Rautaa ei mielestäni voi päätellä tuosta Vähä-Aasia-maininnasta, koska niitä pahuksen taottuja kuparityökalujakin on oman muistikuvani ja netin mukaan nähty Turkissa (eli sama kuin Vähä-Aasia), Irakissa ja Iranissa.
Sana “yleistyi” on myös vähän köyhä, koska myös masennustila on sekin yleistä ja siitä kärsii vain noin 5% väestöstä (tai vain kuudennes jossain vaiheessa elämäänsä). Se on siis huono sana kuvaamaan sitä, että kivisiä työkaluja saatettiin yhä käyttää enemmän kuin kuparisia. Toki kuparisten työkalujen käyttö alkoi yleistymään heti kun ne oli keksitty ja todettu niin käteviksi että kokonainen aikakausi kannatti nimetä niiden mukaan.
Takomisessa ja valamisessa on molemmissa hyvät ja huonot puolensa, joten esineitä tehtiinkin sitten molemmin metodein tarpeen mukaan, ja takomista osattiin mielestäni tehdä ennen valamiseen tarvittavien lämpötilojen ja muottien keksimistä.
Pronssikausi ja rautakausi on tosiaan jo itsessään sen verran vaikea tämän koealueen rajoissa hahmottaa, että niiden ajoittaminen olisi ihan riittävän haastavaa itsessään.
Noin lyhyessä lauseessa oli vihjeinä ainoastaan taottujen työkalujen yleistyminen ja se vähä-Aasia. Hyvin saa olla tyyliin yhdellä lauseella kirjoissa esitellyt heettiläiset hallussa, että sieltä löytyy varmuutta vastata.
Taotut työkalut on itsessään niin triviaalinen tieto, että se on käytännössä sama kuin kysyttäisiin varmaa vastausta niistä Egyptissä käytetyistä vedenkantohommeleista. Vai mitä nyt ne olikaan.
Itestänikin tosiaan nämä olisi hyvä sitoa suurempiin asiayhteyksiin. Tuohon kun lisäisi raudasta taotut se olisi jo huomattavasti ymmärrettävämpi. Sulattamisen ja takomisen kronologian tunteminen, kun sisältyy tähän riisuttuun versioon.
Väitteiden tarkentamattomuudella myös epähuomiossa rangaistaan jengiä, joka on viitsinyt edes opiskella noita ajassa kaukaisempia juttuja.
Tehtävätyyppinä tuo on myös niin virhealtis, ettei välttämättä kannattaisi vastata. Kun ei ole käytännössä niitä oljenkorsia, joilla vääräksi tunnistettu väite katoaa vaihtoehdoista.
Osuuspankit ja Metsäliitto ainakin tulevat mieleen.
Kannattaa ensikerralla hakea lisäaikaa. En tiedä tarkkoja kriteereitä joilla sen voisi saada , mutta olen joskus opiskeluaikoina ollut valvomassa pääsykokeita lisäaikasalissa, niin muistelen että siellä olisi eräs diabeetikko ollut joka mittaili kokeen aikana verensokeriaan. Luulisin, että tuon pohjalta on ihan mahdollista saada lisäaikaa ja lupa tuoda saliin mittaamiseen tarvittavat välineet.
Nuo aiemin mainitut kauppakorkeiden valintakokeet (myös tämänvuotiset) löytyvät täältä:
https://www.kauppatieteet.fi/hakeminen/valintakokeita-ja-tilastoja-edellisilta-vuosilta/
Joky Mafy-niminen valmennusfirma jakaa vanhoja valintakokeita myös ilman erottuvia oikeita vastauksia, jos joku haluaa itsekseen kokeilla:
https://mafy.fi/artikkeli/kauppatieteiden-vanhat-paasykokeet/
Tämänvuotisista kokeista kommentoisin itse muutamaa tehtävää. Oikeat vastaukset lihavoituina.
- Anni myy vappupalloja, jotka hän ostaa 8,00 euron kappalehintaan ja myy kadulla 12,00 euron kappalehintaan. Anni on arvioinut, että hän voi myydä 60, 70, 80 tai 90 palloa vapun aikana, kunkin määrän todennäköisyydellä 1/4. Kaikki pallot, joita hän ei saa myydyksi, hän voi myydä vapun jälkeen läheiseen supermarkettiin 50 prosentin alennuksella. Montako palloa Annin kannattaa ottaa myytäväksi, jotta hän maksimoisi odotetun voittonsa pallojen myynnistä?
a) 60
b) 70
c) 80
d) 90
Koetilanteessa en osannut tuota ajatella millään muulla tavoin kuin että ilmapallojen määrästä riippumatta tuoton odotusarvo on negatiivinen. Olin mielessäni valmistautunut kompakysymyksiin ja konnankoukkuihin paremmin kuin laskemaan, mutta olisi pitänyt jättää tämä tyhjäksi. Minä tulkitsin niin, että on 1/4 todennäköisyys myydä 4:n euron tuotolla ja 3/4 todennäköisyys myydä 2:n euron tappiolla, riippumatta pallojen määrästä.
Vastaa kysymyksiin 10–13 liitteessä 1 olevan tekstin perusteella:
10. Millä tavalla yritykselle voi pitkällä aikavälillä olla merkitystä sillä, tuleeko vierailija yrityksen verkkosivuille yrityksen nimen haun kautta vai klikkaamalla mainosta?
a) Etsiessään tietoa matkakohteista ihmiset tekevät useammin hakuja hakukoneissa kuin julkaisevat sosiaalisessa mediassa. Tämän vuoksi matkailuyrityksen on panostettava enemmän nimensä tekemiseen helposti löydettäväksi hakukoneissa kuin sosiaalisessa mediassa.
b) Vierailijan on alustavasti oltava kiinnostunut matkailusta löytääkseen yrityksen suoralla haulla hakukoneessa, minkä vuoksi yritys näkyy uusille asiakasryhmille paremmin sosiaalisessa mediassa.
c) Yrityksen kasvun kannalta pitkällä aikavälillä ei ole merkitystä sillä, löytyykö se pääosin suoralla haulla vai mainonnan kautta sosiaalisessa mediassa.
d) Se, että tietty henkilö vierailee yrityksen verkkosivuilla mieluummin sosiaalisesta mediasta löytämäänsä mainosta klikkaamalla, antaa yritykselle enemmän tietoa tämän mieltymyksistä.
Tässä pohdin pitkään vaihtoehtojen b ja d välillä. Matkailua käsittelevän aineiston perusteella vaihtoehto b olisi oikein, mutta kysymyksessä (Millä tavalla yritykselle voi…) ei rajata tätä koskemaan nimenomaan matkailualan yritystä. Hämäännyin tämän olevan joku koukku. Aineistossa erikseen mainittiin some-mainosten satunnaisuus, (…klikattuaan sosiaalisessa mediassa sattumalta näkemäänsä mainosta…) mutta eihän se varsinaisesti ole totta tai ainakaan koko totuus, sillä juuri facebook ym. ovat erityisen tehokkaita kanavia mainonnan kohdentamiseen. Kokeen laatija on sitä mieltä, että b on oikein, joten miinukselle meni minun osaltani.
- Mikä on alla mainittujen tapahtumien oikea aikajärjestys vanhimmasta uusimpaan?
- Kiinanmuurin rakentaminen alkoi.
- Taottujen työkalujen käyttö yleistyi alkaen Vähä-Aasiasta.
- Ensimmäinen kirjoitettu kieli otettiin käyttöön Mesopotamiassa.
- Egyptin pyramidit rakennettiin.
a) 3,4,2,1
b) 2,4,1,3
c) 4,3,2,1,
d) 2,3,4,1
Vanhana Civilization-fanina ja Timeline-korttipelissä joskus pärjänneenä lähdin vastaamaan poissulkemisen periaatteella siten, että Kiinanmuuri on ehdottomasti näistä viimeisenä, joten vaihtoehto b ei käynyt. Pyramidit ajoitin mielessäni sekä kirjoitustaitoa että metallien käyttöä nuoremmiksi, joten vain d tuntui mahdolliselta. Nyt päästäänkin siihen, mitä tuolla määrittelyllä Taottujen työkalujen käyttö yleistyi alkaen Vähä-Aasiasta oikein tarkoitetaan? Kukin voi kokeilla perinteisiä tietosanakirjoja, hakukoneita, tekoälyä ym. ja etsiä tietoa kirjoitustaidon ja pronssikauden ajoituksesta. Minä en ainakaan saanut selkeää vastausta. Kysymyksessähän ei yksiselitteisesti viitata raudan työstöön, vaikka takominen siihen ehkä ajatuksena vahvimmin kytkeytyy. Aivan takuulla pronssisia aseita ja työkaluja taottiin muotoon. Tästä epäselvyydestä haluaisin valintakokeen laatijalta selityksen.
- Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa?
a) Kommandiittiyhtiön muodostaa vähintään kaksi liiketoimintaa yhdessä harjoittavaa yhtiömiestä, jotka vastaavat yhtiön sitoumuksista henkilökohtaisella omaisuudellaan.
b) Avoimessa yhtiössä on vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies, joka vastaa henkilökohtaisesti kaikella omaisuudellaan yhtiön veloista ja vastuista.
c) Yksi Suomessa käytössä oleva yritysmuoto on osuuskunta, ja osuuskunnat ovat merkittävä osa suomalaista yrityskenttää. Ne ovat omistajajäseniensä omistamia yhteisöjä.
d) Osakeyhtiön omistajat vastaavat yritysten vastuista ainoastaan sijoittamansa pääoman verran. Osakeyhtiön yhtiökokouksen valitsema yhtiön hallitus päättää miten paljon tilikauden voitosta jaetaan osinkona osakkeenomistajille.
Minä ajattelin tämän kysymyksen kohdalla vaihtoehdon c olevan selkeä viittaus Suomeen ja suomalaisen yrityskentän erityispiirteisiin. En toki tunne muiden maiden tilanteita niin tarkasti, mutta oletan osuuskuntien olevan ainakin jossain määrin paikallinen erikoisuus. Jo koetilanteessa tuli se olo, että en ihan varmuudella osaa sulkea kaikkia muita vaihtoehtoja pois, mutta tämä tuntui selkeästi oikealta. Esimerkkinä päivittäistavarakaupassa S-ryhmä on merkittävä toimija, kuten myös ravintola-alalla. Mikähän mahtaa olla Valion osuus meijerituotteiden markkinoilla? OP/Pohjola on sekin osuuskunta ja tiettävästi pankki- sekä vakuutusalalla iso tekijä.
Eikä ainoastaan pronssisia. Luonnonkuparia taottiin muotoon ennen kuin sitä osattiin sulattaa. Sulattamisen oppimisen jälkeenkin meni tuhat vuotta ennen kuin alettiin käyttämään muotteja. Siinä välissä malmista erotettua kuparia käsiteltiin veistämällä, hiomalla, takomalla… Sattumoisin useimmat löytämäni lähteet toistelevat kahta sanaa eri kuparin käsittelyn kehityksen ensimmäisistä havainnoista: Turkki ja Anatolia (eli Vähä-Aasia) ja wikipedia-artikkelissa sanotaan suoraan “kuparinkäsittelytaito näyttää levinneen Turkista laajalle Iraniin ja Etelä-Palestiinaan.”
Itse laitoin heti kyselyn asiasta ja olen nyt tässä vaiheessa saanut aamulla vastauksen: “Valintakoetoimikunta on harkinnut asiaa, ja valintakoemateriaalin perusteella ei ole perusteltua pitää vaihtoehtoa D oikeana tehtävään 22.”
Pyysin saada nähtäväkseni asiasta päättäneen kokouksen loppulausunnon ennen kuin päätän kannattaako asiasta riidellä enempää.
Kyllähän tämä outoa on, jos ainoastaan lukion oppimäärään kirjattu materiaali hyväksytään viralliseksi historiaksi (minun lukion historian kirjassa ei tunnustettu koko kuparikauden olemassaoloa), ja senkin kohdalla saatetaan keksiä sanoa ettei sekään pidä paikkaansa, kuten tuossa aikaisemmin kunnan tasaverotehtävän kohdalla.
Asiassa on kuitenkin koukku: Tuo sana “yleistyi”. Kupariset työkalut olivat vähän huonosti menestyneitä kiveen, luuhun ja puuhun verrattuna, vasta pronssi löi itsensä läpi. Pronssin keksiminen on laitettu Mesopotamian piikkiin ja sen käytön alkutaival osuu pahasti päällekkäin kirjoitustaidon kehityksen kanssa.
Kannattaa kuitenkin kokeilla valittaa valintakoetoimikunnalle tai Hesarille, ehkä suuri määrä valitusta samasta aiheesta saa pohtimaan homman järkevyyttä: kauppatieteet.yhteisvalinta@uef.fi
A = 60×4=240
B = (70x4)×0,75+(60x4-10x2)×0,25=265
C = (80×4)×0,5+(70×4-10×2)x0,25+(60×4-20×2)×0,25=275
D = (90×4)×0,25+(80×4-10×2)×0,25+(70×4-20×2)×0,25)+(60×4-30×2)×0,25=270
Yllättävän helpolta tämänvuotinen koe minustakin tuntui, mutta sehän voi tarkoittaa myös tavallista korkeampia pisterajoja.
Hyviä pointteja. Taidan rustata ehtiessäni sähköpostiviestin.
Hesariin en viitsi olla yhteydessä, vaikka sekin voisi olla aiheellista, kun taas tunnutaan hölmöilevän, eikä millään suostuta sitä myöntämään. Oma nimi on lehdissä työn takia silloin tällöin ja se saa riittää.
Tunnustan, että en tajunnut selityksestä mitään. 
Joo, valintakokeentekijöiden perinteisellä logiikalla se yleistyminen ja Vähä-Aasian mainitseminen syrjäyttänee takomisen mainintaan liittyvän huomattavan tulkinnanvaraisuuden, jos siitä on kirjassa mainittu.
Tuo ei väitteenä myöskään kuulosta sellaiselta, jonka joku omin aivoituksin keksisi avaamatta kirjoja tietystä kohtaa. Yksittäinen lause yhteensä noin 550 sivussa pelkkiä historian yhden kurssin eri lukiokirjoja menee tietysti hyvin epäreiluksi. Käytännössä palkkio koealueen asioiden ja ilmiöiden tietämisestä hyvinkin voi olla -1,51 pistettä, jos uskaltautuu edes vastaamaan asioihin, joiden syy-yhteys-suhteet tietäisi nelosen tai vitosen arvoisesti yliopiston aikakautta koskevassa tentissä.
Jossain toisessa tehtävässä vastaavasti aiempina vuosina oli taas mainittu, että netissä sanotaan ja tässä on esimerkki Tilastokeskuksen nettisivustolta…
En kuitenkaan usko, että tuon kysymyksen arvostelu tuosta enää muuttuu mihinkään. Ainoa toivo kokeentekijöiden itsereflektiolle on ehkä siinä, että tulevina vuosina ei enää olisi tuollaisia kysymyksiä, joissa ei ole muita vaihtoehtoja poissuljettavina auttamassa.
Ehdottomasti se väite olisi myös vaatinut viittauksia rautaan ymmärrettävyyden suhteen, kun taotut työkalut ilman sitä yhteyttä suurempaan muutokseen ajassa on miltei yhtä kontekstivapaa kysymys kuin aiempi väite vedenpinnan noususta oliko se nyt Pohjois-Amerikassa.
Viittaus heettiläisiin olisi myös ajallisesti sijoittanut sitä enemmän kuin yleistyminen Vähä-Aasiassa. Heettiläisetkin yhden lauseen maininnoillaan menevät aivan älyttömän vaikeaksi tietää tuon koealueen mitassa, joka on käytännössä koko maailmanhistoria eurooppalaisittain.
… 
Isossa kuvassa historian kysymysten osalta tämänvuotinen editio oli kuitenkin varmaan se kaikista vähiten tulkinnanvarainen tähän asti. Tai en koetilanteessa huomannut mitään muita lähinnä kirjatriviaa olevia historian väitteitä, joten jos on hyvän pistesarjan saanut aikaan niistä voi olla hyvinkin tyytyväinen osaamiseensa.
Kokeen luonteeseen kuitenkin on kuulunut tietty pöhköys, mitä tulee väitteiden tulkinnanvaraisuuteen, vaikkei se tietysti kivaa ole, jos tietää tunnustettavasti väitteiden asioista.
Vastauksessa laskettu saatavalla voitolla, eli +4 jos saadaan myytyä markkinoilla ja -2 jos saadaan myytyä takaisin kauppaan. Odotusarvo, mitä nopan heitossa voi todennäköisesti saada keskimäärin, on summa kaikista vaihtoehdoista saatavista tuotoista painotettuna niiden tapahtumisen todennäköisyydellä.
A) Jos ostat 60 ja myyt ne, niin saat 100% varmuudella kaikki myytyä. 60:lle oli aina kysyntää.
B) Jos ostat 70, saat myytyä ne kaikki 75% varmuudella, ja on 25% mahdollisuus että et saakaan myytyä kuin 60 joten kauppaan palautetaan 10 kpl.
C) Jos ostat 80, saat myytyä ne kaikki 50% varmuudella. Myymättä voi jäädä 10 tai 20 50% varmuudella, minkä voi jakaa 25% että myymättä jää 10 ja 25% että myymättä jää 20.
D) Jos ostat 90, niin kysyntää sille määrälle on enää 25% varmuudella. Myymättä voi jäädä 10, 20 tai 30 75% varmuudella, ja taas eri yksittäisen määrän todennäköisyys on 25%.
Tämän pohtimiseen meni minulla kokeessa suhteettomasti aikaa ja tuli mieleen että kannattaako edes yrittää. Tällainen matikka ei oikein ole vahvuusalueeni.
En osaa vieläkään muotoilla sanoiksi miten nuo myymättä jäämisen todennäköisyydet pitäisi ajatella. Minä ajattelen, että 60:n jälkeen seuraavan määrän myymisen todennäköisyys vain putoaa 25% kunnes 100 kohdalla ollaan ei-ikinä-tilanteessa