Alaikäisille (teineistä 1 on täyttänyt juuri 18 ja 2 on nuorempaa) tarvitsee hakea digivirastosta edunvalvoja, koska muutoin tekisin käytännössä oikeustoimen itseni kanssa, koska edustan alaikäistä lastani. Tällainen toimi ei ole ilman edunvalvojaa lainvoimainen. Eli sellainen on minulla edessä ennen kuin kannattaa tehdä osakassopimus. Edunvalvoja sitten päättää onko osakassopimus alle 18v. edun mukainen vaiko ei.
Ajattelin tuolla mallipohjalla sellasiat jossa olisi ne varmasti tutut fraasit ja klausuulit joita niissä yleisimmin on.
YEL ei tuo ongelmaa, koska olen sen piirissä jo valmiiksi ja työtulokin on määritelty suht korkeaksi (45t€). Tuo oli hyvä kommentti, koska nyt tuli mieleeni että eihän minun lapset ajaudu YEL-velvollisuuden piiriin jos omistavat liiketoimintayhtiötä holding yhtiön kautta? Heille kun tulisi omistusosuudeksi 32% per nenä holdingyhtiöstä.
Eikö osinko-oikeuden rajaaminen ole käytännössä kiellettyä? Mitä käytännön oikeuksia B-osakkaille edes jää, jos oikeutta päätösvaltaan ja yhtiön tulokseen ei ole?
Eipä mitään muuta kuin omistusosuus. Ideana on että minä ja puolisoni voidaan jatkossa elinaikanamme lahjoittaa meidän osuuksia lapsille, jos niin tahdomme. Tällöin heille tulisi omistusosuuden lisäksi myös oikeus osinkoon ja äänioikeus. Loppujen lopuksi äänivaltaiset osakkeet joilla on oikeus myös osinkoon jalkautuisivat perillisille viimeistään perinnönjaon kautta. Olen kuullut että lakitoimistot olisivat tehneet tällaisia ratkaisuja (osakesarja, jolla ei äänioikeutta eikä oikeutta osinkoon) ihan tässä muutaman vuoden sisällä.
Ei mitään estettä tehdä kahta osakesarjaa joilla on eri oikeudet. En kyllä itse ihan ymmärrä tässä nimenomaisessa keississä miksi lasten osakkeilla ei olisi osinko-oikeutta. Eihän osinkoa tarvitse jakaa ollenkaan jos tarkoitus on kasvattaa sitä pottia. Ja eihän se lapsillekaan haitaksi ole jos alkaa jossain vaiheessa osinkotuloa nauttimaan.
Jos ei työskentele yhtiössä niin ei ole YEL-velvollinen vaikka onkin omistaja.
Yleensä rajataan toisen sarjan äänivaltaa. Oma käsitykseni on ollut, että lähtökohtaisesti oikeutta yhtiön tulokseen ei ole voinut rajata, koska kyse on omistajuuden perimmäisestä merkityksestä. Jos ei ole äänivaltaa, eikä oikeutta yhtiön voitonjakoon, “omistaminen” on melko sisällyksetön asia.
Mutta ei minulla toki mitään varsinaista osaamista asiassa ole.
Te jotka olette miettineet sijoitusyhtiön rakentamista pidemmälle tai te joilla on jo sijoitusyhtiö, jonka tarkoitus on siirtyä seuraavalle sukupolvelle: miten menettelette huojennetun osingon kanssa? Yhtiön nettovarallisuudesta saa jakaa vuosittain 8% osuuden ns. huojennettuna osinkona jota verotetaan vain ennakonpidätyksen verran (7,5% jos jaettavan osingon määrä on alle 150.000 vuodessa, yli menevästä osuudesta verotetaan 28%).
Jos sijoitusyhtiönne tekee vuosittain voittoa sijoituksilla, kävisihän tuo järkeen että huojennetun osingon käyttäisi hyväksi. Toisaalta taas tämä syö seuraaville sukupolville kerrytettyä varallisuutta. Miten olette menetelleet tai miettineet tämän hyödyntämisen kanssa? Toisaalta tuntuu että edullinen osinko olisi hyvä käyttää eduksi kun sen kerran saa pois yhtiöstä edullisemmalla veroasteella, mutta toisaalta samalla syödään tulevia tuottoja ja on riski että lainsäädäntö huojennetun osingon osalta ehtii päivittyä vaikka seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.
Ajatuksena lähtökohtaisesti tässä tapauksessa olisi että ko. sijoitusyhtiö toimisi myös minun ja puolisoni eläkekassana (taloudellinen riippumattomuus) ja jos/kun rahaa kassaan myös jää, olisi lopputulema perintöverotuksen osalta myös paras mahdollinen (varallisuus olisi osakeyhtiössä, jonka lapset jo valmiiksi lähes kokonaan omistaisivat). Perinnönjaon yhteydessä lapset perisivät myös osakkeet joilla on osinko-oikeus ja äänioikeus.
Tuon YELin osalta voi tulla haastetta, koska oli ajatus että lapset tekisivät työtä yhtiiöön joka on holdingyhtiön omistuksessa (se missä alv mukana) ja saisivat siitä työtä vastaavaa palkkaa. Heillä kun on suunnitelmieni mukaan 32% omistus heti alkuvaiheessa, ylittyisi YEL raja omistuksen kautta (toki omistus on holdingyhtiöön, joka omistaa 100% liiketoimintayhtiön, mutta polveutuuhan se omistus sieltä).
Tuossa on kyllä pointtinsa. Lapsille voisi rajata osinkotuotto-osuutta mutta säilyttää jonkinlaisen tuottomahdollisuuden meidän elinaikanamme. Heidän motivaationsa tehdä työtä yhtiöön kasvaisi merkittävästi ja ylipäänsä he kiinnostuisivat enemmän yhtiön pyörittämisestä. Hyvä pointti.
Tätä mietin myös itsekin. Meidän tapauksessa yhtiö on meidän elinaikanamme vanhempien eläkekassa, joten huojennettu osinko kiinnostaa. Todennäköisesti tulemme kirjaamaan osingon maksimina (se 8% nettovarallisuudesta), mutta jätämme varat velaksi yhtiöön. Tuo menettely pienentää nettovarallisuutta seuraavien vuosien huojennettua osinkoja ajatellen, mutta mahdollistaa kuitenkin varojen käytön yhtiössä (korkoa korolle efekti). Varat voi sitten halutessaan jossain vaiheessa tarvittaessa nostaa yrityksen tililtä ilman veroseuraamuksia, koska ne on jo hoidettu.
Samalla tässä mietin kuinka varoja siirretään yhtiöön perustamisvaiheessa. Ei saisi tulla siirrosta veroseuraamuksia (varainsiirtovero tms.) ja toisaalta siirretyt varat pitäisi pystyä yhtiöstä myöhemmin nostamaan takaisin (niin halutessaan) ilman veroseuraamuksia. Ilmeisesti tässä tulee ratkaisuksi lainata varat yhtiölle ja laitaa ne kirjanpidossa velaksi (joka sekin pienentää nettovarallisuutta). Toinen vaihtoehto olisi laittaa lainaksi annetut varat SVOP rahastoon, mutta sieltä ne pitäisi palauttaa jo 10v sisällä, jotta ei olisi veroseuraamuksia.
Todennäköisesti tulemme kirjaamaan osingon maksimina (se 8% nettovarallisuudesta), mutta jätämme varat velaksi yhtiöön.
Kiitos @Jose ja tuo kuulostaa hyvältä ajatukselta ja fiksusti mietityltä strategialta.
Itselläni on ollut jo pidempään holdari, josta olen nostanut vuosittaista huojennettua osinkoa. Toistaiseksi ei ole tullut tarpeen jättää varoja yhtiöön, mutta pääoma on kasvanut sen verran etten todennäköisesti parin vuoden kuluttua näe enää tarpeelliseksi nostaa sitä käyttöön vaan olisi järkevämpää jättää se yhtiöön kasvamaan korkoa korolle. Etenkin kun miettii yhtiötä eläkekassana ja sen siirtämistä seuraavalle sukupolvelle jossain vaiheessa. Näin ei tarvitsisi tehdä ylimääräisiä myyntejäkään.
En ole esittämäsi kaltaista ajatusta pyöräyttänyt kirjanpitäjällä, mutta yritystoiminnan osalta kirjanpitäjä on muistaakseni sanonut että osingon jättämistä velaksi yhtiöön “ei yleensä katsota hyvällä”. Eli velkana roikkuvat osingot olisi hyvä saada kuitattua pois yhtiön taseesta. Tästä ei ole sen tarkempaa muistikuvaa enkä tiedä päteekö tämä puhtaasti sijoitusyhtiöön/holdariin, mutta asiasta olisi kiva kuulla lisää jos jollakin on käytännön kokemusta tai tietoa.
Saatan itsekin tätä tiedustella jossain vaiheessa kirjanpitäjältä, mutta ei ole juuri nyt ajankohtainen.
En näkisi siitä mitään ongelmaa. Toki jos haluaa tehdä vielä mahdollisimman selkeästi, niin nostaa rahat ensin itselle ja sen jälkeen siirtää ne takaisin yhtiölle. Jos niistä tekee SVOP-sijoituksen, niin kasavattavaa samalla opoa ja seuraavana vuonna maksettavan huojennetun osingon määrää, tai vaihtoehtoisesti jos ei ole tarpeen muutenkaan nostaa täyttä määrää osinkoja, niin rahat voi yhtä hyvin lainata ja tekee tuosta lainasta velkakirjan.
SVOP:n voi ihan hyvin palauttaa vaikka yhdeksän vuoden päästä ja siirtää rahat heti uudelleen, jolloin alkaa uusi 10-vuotiskausi. Dokumentit vaan kuntoon, niin ei pitäisi olla mitään ongelmia.
MInulla on itselläni kokemusta. Rakensimme yhdessä yhtiössä jossa minulla on osaomistus muutama vuosi takaperin isohkon hallin vuokrauskäyttöön. Rakentaminen söi sen verran pääomaa, että emme ole uskaltaneet maksaa osinkoja muutamaan vuoteen. Kirjanpitäjä on suosittanut, että kirjataan ne velaksi ja maksetaan kun on sopiva hetki. Eli ei näyttäisi olevan kirjanpidollista ongelmaa. Ja itseasiassa @Tuohenpolttaja jo viestissään sivusikin aihetta, että jos kirjanpidollinen ongelma siitä tulisi, niin sen voisi hoitaa juurikin niin että kierrättää rahat oman lompakon kautta SVOP tilille, jolloin yrityksen nettovarallisuus kasvaa. Me itse asiassa tehdään se nyt tämän vinkin perusteella siinä yhtiössä, missä meillä on osinkoja lainana.
Erinomainen vihje. Tuon linkin takaa avautuvasta kirjoituksesta jäi pohdittavaa. Siinä oli aika hyvin avattu eri vaihtoehtoja perhevarallisuuden sijoittamisen yhtiöittämisestä. Iso kiitos @SentinVenyttaja1
Perheen yhteisessä sijoitusyhtiössä on myös sellainen hyvä puoli, että sijoitustuottoja voi nostaa myös palkkana ja Suomessahan palkkaverotus on pienillä tuloilla olematonta. Tämä toimii hyvin silloin, kun henkilöt ei ole aktiivisesti työelämässä. Esimerkiksi jos vanhemmat haluaisivat käyttää yhtiötä omana eläkekassanaan.
Yhtiössä pitää toki olla myös aktiivinen hallitus ja hallitushan pitää toki vuosittaisen strategiapalaverin esimerkiksi Levillä tms., jolloin hiihtolomareissusta tuleekin työreissu. Sijoituspäätökset pitää tietenkin tehdä harkiten ja ennen kuin sijoittaa esimerkiksi PYN Eliteen, on hyvä käydä tutustumassa Vietnamin talouteen. Jenkeissä voi käydä tutkimassa sopivia kiinteistösijoituskohteita tai tapaamassa potentiaalisia start up-yrityksiä. Toki jossain menee sitten peitellyn osingonjaon raja, mutta kun reissuista tekee asianmukaiset dokumentit, niin aika vaikea verottajan on lähteä niistä valittamaan. Veikkaisin, että tuollaisen pienen sijoitusyhtiön joutuminen verotarkastukseen on myös suhteellisen epätodennäköistä, ellei nyt jotain oikein poikkeavaa ole.
