Ylisukupolvinen varallisuus ja perheen oma sijoitusyhtiö

Linkataan nyt tähänkin ketjuun, kun mielestäni aihetta liippaa.

2 tykkäystä

YEL ei pitäisi olla ongelma, jos kyseessä on pelkästään sijoitustoimintaa. Itsekin taannoin laitoin YELlin kokonaan katkolle vakuutusyhtiön hyväksymänä, kun ei ollut ns. ‘varsinaista liiketoimintaa’.

Kysehän on työtulosta. YEL tulisi sijoitustoiminnassa kyseeseen vain sellaisen henkilön kohdalla, joka oikeasti työskentelee ko. yhtiön hyväksi, ja jossa toiminta on niin laajaa, että siitä tulisi ulkopuolisille hoitajalle palkkaa maksaa. Käytännössä tämä vaatisi jo aika isoja pääomia ja aktiivisia päivittäisiä sijoituspäätöksiä/tutkimusta. Ehkä jossain venture capitalist buulaakissa tämä voisi tulla kyseeseen oikeastikin.

Ei se pienennä muttei nostakaan. Siinä käy samoin kuin muissakin lainarahoissa: yhtiölle toisaalta tulee velkaa mutta vastaavasti tulee sama rahamäärä varallisuutta pankkitilille → nettovarallisuus ei muutu.

SVOP tosiaan nostaa nettovarallisuutta, koska merkitään taseessa oman pääoman eriin. Sen palauttaminen on tosin työläämpää kuin lainan, koska vaatii yhtiökokouksen päätöksen. Jottei siitä joutuis maksamaan veroja, pitää tehdä palautus kymmenen vuoden sisällä alkuperäisestä sijoituksesta. Lainassa ei ole mitään takarajaa ja sitä voi palautella milloin vain huvittaa.

Käytännössä itse lainaan rahaa yhtiölle koko ajan ja se on meille aina vähän velkaa. Tilikauden lopulla sitten arvioidaan kuinka paljon tästä kulloinkin halutaan merkitä SVOPpiin.

Jottei veroja päädytä maksamaan turhaan omista pääoman palautuksista, pidämme toisaalta huolta, että SVOPista myös palautetaan rahoja. Tämä tehdään, kun nyt on jo kymmenen vuotta mennyt ensimmäisistä eristä. Osa tästä tosin saatetaan sijoittaa takaisinkin.

Meillä on perheen kesken perustettu osakeyhtiö, jonka nimissä työskentelin kymmenisen vuotta.
En maksanut kaikkea yhtiön tuloa palkkana vaan yhtiöön kertyi varoja jotka sijoitin.
Tällä hetkellä firman nimissä ei työskennellä muuten kuin sijoitustoiminnan piirissä.
Kaikki omaisuus on suomalaisissa pörssiosakkeissa.
Firmalla on 4 osakasta ja yksi haluaa myydä omistuksensa firmastamme pois (30%).
Miten lasketaan hänen osuutensa arvo?
Käsittääkseni se ei kuitenkaan ole sama kuin pörssiomistusten arvo hetki hetkellä.
Vakuusarvot ovat käsittääkseni pörssiosakkeilla 50-60% arvosta.

Kirjanpitäjä voi laatia nettovarallisuuslaskelman ja tilintarkastaja sen hyväksyä. Osakkeet voi ostaa muut osakkaat tai yhtiö itse, joka sitten mitätöi omistamansa osakkeet.

E: Täydennetään @Pohtija vastauksella. Jos ei toimintaa tai riskiä ja varojen markkina-arvo saatavissa päivittäin, niin käypäinen arvo on nettovarojen arvo vähennettynä transaktiokuluilla ja yhtiön hallinnointi- ja ylläpitokuluilla diskontattuna nyky-arvoon.

Jos kyseessä erotilanne, helpointa antaa vain mennä puristamatta viimeistä euroa ja jatkaa eteenpäin.

Tähän ei ole mitään yksiselitteistä vastausta. Listaamattoman yhtiön osakkeille ei ole sinänsä oikeaa tai väärää hintaa - oikea hinta on se, jolla joku on valmis ostamaan ja omistaja on valmis myymään. Kuten toki pörssissäkin, mutta listaamattomille ostajia ja myyjiä pienempi määrä, joten vertailukauppoja ei pääse muodostumaan.

Kun yhtiöllä ei ole liiketoimintaa, niin arvo lienee suunnilleen nettovaroja vastaavan suuruinen.

Jos tilanne on riidaton, niin esim. Kirjanpitäjä pystyneet auttamaan arvonmäärityksessä. Jos tilanteeseen liittyy neuvotteluasetelma, niin voi olla että joku asiaan tarkemmin perehtynyt asiantuntija voi olla eduksi.

Kellään täällä suomessa asuvalla virossa sijoitusyhtiötä?

Onko tullut mitään ongelmia suomen verottajan kanssa ja millaiset ovat yhtiön kirjanpitokulut?

4 tykkäystä

Miten tämä liittyy asiaan? Onko yhtiöllä sijoitusvelkaa?

1 tykkäys

Hienoja onnistuneita varallisuuden siirtoja sukupolvelta toiselle.Tässä yksi epäonnistunut ohjeeksi miten ei ole järkevää toimia.Lahjoitin lapsilleni yrityksen jossa oli mukana merkittävästi yrityksen arvoa isompi osakesalkku.Tämä vain verotehokkuutta ja maailman tärkeimpiä lapsiani ajatellen.Jätin itseni hallituksen puheenjohtajaksi,olin sinisilmäinen kun ajattelin että omalla esimerkilläni ohjeistan heitä niin kun olin ohjeistanut yrittäjyyteni ajan koko henkilöstöäni.Tilintarkastaja ohjeisti lapsiani irtisanomaan minut ja ottamaan osakesalkun,jota aktiivisesti hoidin,hallintaansa.Sitten vielä lähtivät riitelemään keskenään.Yrityksestä tällä hetkellä puolet tuhottu.Ei tunnu hyvältä kun se on nollasta luotu.

43 tykkäystä

Valitettava tapaus ja perinnöissä on se huono puoli, että ne usein aiheuttaa riitoja. Otetaan tästä tapauksesta opiksi ainakin se, että sijoitusyhtiön perustamisvaiheessa (tai ennen lahjoitusta lapsille) luodaan toinenkin osakesarja, jolla on esimerkiksi 100 kertainen äänimäärä suhteessa toiseen osakesarjaan. Näin ollen vaikka omistusosuus yhtiöstä olisi pieni, olisi kuitenkin päätäntävalta aina itsellä. Tapelkoon ja riidelköön yhtiöstä sitten oman kuoleman jälkeen, mutta eipähän tarvitsisi sitä ennen katsella sitä touhua.

10 tykkäystä

En usko olevani pahastikkaan väärässä väittäessäni, että tyhmintä mitä voi elämänsä ehtoo puolella omaisuudellaan tehdä, on ryhtyä väsäämään monen sortin yhteisomistus tsydeemejä ja hallintaoikeus kuvioita.

Pahoittelut Jarmon puolesta!

4 tykkäystä