Koskeekohan tämä kauppa Zapin latureita?
1 tykkäys
Battery swap on varmaan teoriassa hyvä ospeti, mutta vaatii toteutuessaan ehdottomasti vamistajien välisen standardisoinnin yhteensopivuuden varmistamiseksi, muuten se saattaa jäädä torsoksi.
Virran tasaus/balanssoiniti tms. ei ole mikään kilpailuetu enää Zaptecilla, se ns. must eikä se ole mitään rakettitiedettä. Laajentuminen on hyvässä vauhdissa, mutta miten se kannattavuus kilpailun lisääntyessä?
5 tykkäystä
Mitkä ovat ne ylivoimaiset edut verrattuna latauspisteisiin? Kuten jo yllä kirjoitettiin niin tämähän vaatisi, että kaikki autonvalmistajat puhaltaisivat yhteen hiileen ja jokainen sitoutuisi johonkin tiettyyn standardiin. Kuulostaa kovin monimutkaiselta johtuen jo monesta eri syystä:
Autojen muotoilu → Kaikki akut eivät ole samasta muotista.
Akkujen koko → Valtava määrä eri kokoisia akkuja, tälläkin hetkellä skaala taitaa olla jotain luokkaa 20kWh-120kWh karkeasti.
Yhteistyö valmistajien välillä → Kuka haluaa jakaa omat tietonsa ja teknologiansa kilpailijan kanssa, kaunis ajatus yhteen hiileen puhaltamisesta kuulostaa aika utopialta bisnesmaailmassa.
Ei tätä nyt suoraan voi mahdottomaksi tuomita ,mutta kyllä se vaatisi aika suuren muutoksen koko alaan ja asenteeseen. Huomattavasti helpompi tapa on yksi latauspää joka sopii jokaiseen autoon. Käsittääkseni tällä hetkellä näitä laturityypejä ei kovin montaa edes ole.
Vielä yksi asia jolla sähköautoilua vahvasti ajetaan ja edistetään, ekologisuus. Jos nyt on jo akkumateriaaleista pulaa ja ollaan huolissaan niiden ekologisuudesta, niin tällaiset latauspisteet vaan vaatisivat enemmän akkuja. Monissa autotehtaissa ja teollisuudessa ylipäätään lean-ajattelu on viety pitkälle ja toiminta on mahdollisimman tehostettua, tälläiseen tehokkaaseen toimintaan ei kuulu välivarastointi, jota akkujen vaihtopiste osittain on.
10 tykkäystä
Täydet akut 1-3 minuutissa, ei tarvetta kotilaturille, aina laatukriteerit täyttävä akku jne.
Kiitos kattavasta yhteenvedosta, hyvää settiä! Selvittäisitkö että miksi mielestäsi Zaptecin tyyppisessä firmassa kannattaisi käsitellä P/S tai EV/S kertoimia?
Oma käsitykseni noista on että ne soveltuvat parhaiten jatkuvaa laskutusta tekeviin firmoihin, jotka investoivat kaikki tulovirrat takaisin kasvuun. Tällöin teoriassa voidaan sanoa että jos kasvuinvestoinnit lopetettaisiin, niin “(Price /Sales) / Gross Margin” käyttäytyisi hiukan P/E:n kaltaisesti. Tässä tietenkin tehdään paljon oletuksia eikä yksikään kasvuyritys näin haluaisi tehdä, mutta ajatusleikistä saa vähän vertailukohtaa hinnoitteluun.
Zaptec ei kuitenkaan ole tuollaisessa liiketoimintamallissa ja muiden toimintojen kuin valmistuksen lopettaminen ei ole edes teoriassa mahdollista ilman että myynti putoaisi hyvin nopeasti (distribution agreementit toisivat toki myyntiä jonkin aikaa). Täten siis Zaptecin teoreettinen maksimiliikevoitto ei ole lähelläkään SAAS yhtiöiden tasoja ja kulurakenteella on niihin verrattuna huomattavasti enemmän merkitystä. Yrityksen ilmaisemalla pitkän aikavälin liikevoitto %:lla hyväksyttävä P/S olisi mielestäni moninkertaisesti matalampi kuin samaan tahtiin kasvavilla ja samankaltaisen bruttokatteen omaavilla SAAS firmoilla.
Voi toki olla että minulla menee nyt ihan puurot ja vellit sekaisin ja mielelläni kuulen perusteluita että miksi noita Sales kertoimia kannattaisi tässä tapauksessa seurata.
7 tykkäystä
Tässä vaihtoehdossa tuo “jos” pitäisi mielestäni kirjoittaa aika isoin kirjaimin, ja mielestäni tässä hetkessä ei ole mitään viitteitä että näin tulisi käymään.
-Tarjoaako swappia muut merkit kuin Nio ja muutama muu kiinalainen merkki? Muista isoista EV OEM:stä kukaan ei ole maininnut ainakaan minun käsityksen mukaan siirtyvänsä tähän teknologiaan. Vaikka NIO kasvaa käsittääkseni myös kovaa, niin vaihdettavien akkuautojen määrät pysyvät edelleen marginaalissa.
-Swapin hinta vs. kotilataus: Kuluttajalle tämä on varmasti yksi tärkeimmistä asioista mikä vaikuttaa jos pitää valita näiden teknologioiden välillä. Esimerkkinä 70kwh lataus kotona yläkanttiin 0,2 €/kwh x 70 kwh = 14 € / täysi akku. Löysin yhden hinnan akkuswapille (oletan Kiinassa?) 142 $ / kk / 6 swappia. Tämä tekee yhden swapin hinnaksi n. 21 €.
6 tykkäystä
Vaikka noita varmasti tullaan kokeilemaan monellakin taholla, niin itse uskon että markkinoille mahtuu molempia ratkaisuita. Swapilla on tosiaan etuja, mutta ainakin seuraavat asiat näkisin haastaviksi sen osalta että swapista tulisi de facto standardi:
-
Akkuja tarvitaan enemmän kuin itse ladattavissa.
-
Vaikea nähdä että kaikki autovalmistajat suostuisivat / saataisiin painostettua käyttämään samoja standardeja
-
Akkujen teknologisen kehityksen suhde latausinfraan.
Sanotaan että kaksi ensimmäistä ongelmaa saadaan ratkottua ja 5-20 vuoden päästä meillä on rakennettuna standardoitu infra akkujen vaihtoon “kaikkialle”. Nyt kuitenkin ollaan siinä tilanteessa että teknologia on vuosien varrella kehittynyt ja alunperin luotu standardisto onkin jäänyt jälkeen ja alkaa hidastamaan kehitystä. Siinä vaiheessa ne jotka ovat naimisissa standardoituun batteryswappiin saattavatkin olla huomattavasti hitaampia reagoimaan uuden akkuteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin / kysyntäään. Onko siis järkeä mennä naimisiin tuollaisen standardoidun järjestelmän kanssa ja lukita itsesi akkuteknologian osalta samalle tasolle kuin kaikki muut?
En tunne akkuteknologiaa tarpeeksi että osaisin sanoa että mikä tämä suuri kehitys olisi, mutta esim. materiaalien saatavuus / ekologisuus voisi hyvinkin olla tässä yhtenä tekijänä. Olemassa olevaa latausinfraa olisi todennäköisesti helpompi päivittää yhteensopivaksi kuin olemassa olevaa batteryswap infraa.
edit: lisätään tähän vielä että latausinfraa tehdään tällä hetkellä jo täyttä häkää ja 5 vuoden päästä suurelle osalle ihmisistä on jo olemassa maksettu tapa ladata akkuja. Batteryswap on tulossa takamatkalta ja pitäisi mieletäni pystyä melkoisiin urotekoihin, jos kovaa vauhtia kasvava latausinfra saataisiin syrjäytettyä kokonaan hyvin pian investointien jälkeen.
2 tykkäystä
Voiko noita swap autoja ladata itse ollenkaan? Itselle meinaan on kyllä kätevämpää ladata itse. Saan töistä sähköt eli noin 2 kertaa viikossa laitan aamulla johdon kiinni kun tuun duuniin. En ole ladannut sähköautoani millään muulla tavalla pitkään aikaan (emme ole tehneet mitään pidempiä reissuja).
Ei mitenkään olisi kätevämpää ajaa johonkin vaihtopisteeseen ja odottaa akun vaihtamista, vaikka siihe menisikin vain muutama minuutti.
Itse uskon kyllä latausinfran myynnin kasvavan aivan valtavasti lähivuosina. Ja nimenomaan koti-työpaikka tyyppisten 10-20kw laturien
7 tykkäystä
Kiitos! Riskejä en juurikaan käsitellyt viestissäni, mutta hyvä jos muilla on sellaisia, ettei mene hypetyksen puolelle.
Vastakysymyksenä voisin kysyä, että minkälaisilla mittareilla sitten itse lähtisit arvioimaan Zaptecin kaltaista yhtiötä?
Nopean kasvun vaiheessa yhtiö ei pyri optimoimaan kannattavuuttaan, vaan laajentuminen, tuotantokapasiteetin lisääminen (olkoonkin että Zaptec käyttää tähän alihankkijoita) ja moni muu vaatii pääomaa. Zaptecin kohdalla on myös se, että monesti vain 10-15 % parkkipaikoista varustetaan latureilla. Loput paikoista on “asennusvalmiita”, eli infra on jo valmiina ja tarvitsee vain asentaa laturi kentälle, jossa on jo ennestään latureita. Tämä tuo todennäköisesti lisäkasvua pienillä kustannuksilla, eli bisnes skaalautuu, vaikka ei Zaptec kuukausilaskutusta tekevä SaaS-yhtiö olekaan.
“Kuukausilaskutusta” tulee myös Charge365:stä, vaikka sen osuus liikevaihdosta onkin <1 % tässä vaiheessa. En nyt tarkistanut, mutta muistaakseni Norjassa Zaptec Go (tai siihen liittyvä applikaatio) on kuukausilaskutteinen, joka tuo myös tulovirtaa, mutta myös lisäarvoa käyttäjälle sähkön hinnalla optimoidun latauksen myötä.
P/E-mittari ei sovellu, sillä nettotulos esim. viime vuonna oli lähellä nollaa. Toki voit estimoida nettotulosta lähivuosille, mutta mielestäni se ei silti anna oikeaa kuvaa tuloskunnosta ja mittari on herkkä ennustemuutoksille.
DCF-mallia voisi toki myös käyttää, mutta sekään ei ole ongelmaton ja vaatii harjaannusta (en voi sanoa, että olisin siinä kovinkaan harjaantunut). P/B ei myöskään oikein sovellu tämän kaltaiselle pääomakeveälle bisnekselle. P/Cash Flow voisi ehkä soveltua?
Toki voi vertailla em. mittareita verrokkiyhtiöihin
Vaihdettaviin akkuihin suhtaudun vähän skeptisesti. Uskoakseni se vaatii koulutetun “asentajan”, koska en usko, että Perus-Pertti saa itse alkaa vaihtamaan korkeajänniteakkua. Vaihtoasemalla pitäisi ilmeisesti tällöin olla työntekijä, ruuhka-aikana ladattuja akkuja ei ehkä riitä kaikille jonottajille ja pitää ne vaihdetut akutkin ladata. Ongelma on ehkä myös se, että jos “vaihtoakku” ladataan aina täyteen, se kuluttaa akkua enemmän kuin käyttäminen esim. 20-80% varauksella. Lisäksi akkuja tarvitaan enemmän kuin autoja ja pitäähän ne vaihtoakutkin ladata jollain menetelmällä. Jos ne ladataan koko ajan pikalaturilla, niin sekin kuluttaa akkua hidaslatausta enemmän. Lisäksi sopivuusongelmat, akkumateriaalien puute jne ainakin hidastavat tätä kehitystä. Enkä pidä tuollaista kovinkaan ekologisena.
8 tykkäystä
Tottakai pystyy lataamaan.
Kehitys kehittyy. Kyllä se on ihan robotti-Reijo, joka ne akut vaihtaa. Eikä tämä tulevaisuuden ufoilua ole: Kiinassa pelkästään Niolla on kohta tuhat asemaa ja Norjaankin tulee alkuun 20 asemaa tänä vuonna.
1 tykkäys
Kyllähän vaihdettaville akuille on varmasti hyvä siivu olemassa tulevaisuudessa markkinalla. Se, että onko tämä ainoa ratkaisu ongelmaan, olen hieman skeptinen. @SamiK tuossa luettelikin hyviä pointteja tuon osalta.
Olen ylipäätänsä hieman skeptinen sellaiseen ajatteluun, jossa ison mittakaavan ongelmaan ehdotetaan ratkaisua x ja tämä hoitaa kaiken.
4 tykkäystä
Ei varmasti ole ainoa ratkaisu, mutta jos kuluttajat mieltyvät swappiin niin se syö merkittävästi pika- ja kotilaturien markkinaa ja siten vaikuttaa tällä alueella toimivien yrityksien näkymiin. Tämä keskustelujahan lähti liikkeelle Zapteciin liittyvistä riskeistä ja sellaiseksi minä swapin lasken.
2 tykkäystä
Toki ja olen tästä kansassi samaa mieltä. Fiksua tuo akunvaihto omasta mielestänikin on ja aihetta on tullut kyllä seurattua. Varsinkin Nio:lla siinä on mielenkiintoiset mahdollisuudet.
Jos tuo lähtee isolla kädellä autonvalmistajien keskuudessa yleistymään on tuossa yksi merkittävä riski minunkin mielestä mitä on ehdottomasti syytä seurata tarkalla silmällä.
1 tykkäys
Olet ymmärtänyt nyt väärin! En minä ainakaan karhuile karhuilun vuoksi, vaikka myönnän että olenkin välillä näyttävästi skeptinen pörssin nykyisiin arvostustasoihin ja näihin Hyzonmaisiin hypeilmiöihin. Zaptec on mielestäni aina ollut Norjan Harvia. Hieno firma, jolla on hyvä tuote ja näkymät, mutta valitettavasti kurssi on jo ottanut hyvin vahvasti etukenoa osakkeen hinnoittelun osalta.
Zappia olen aikoinaan haukkunut kalliiksi 30 NOK kurssilla (Huom! Ennen firman antamaa yllätysposaria), eikä tilanne ole mielestäni muuttunut. Tässä on varmasti ihan hyvä firma pitkäaikaiselle sijoittajalle, jolla riittää kärsivällisyyttä säilyttää osaketta salkussaan vuosia että päästään ‘kompoundaamaan’. Sen sijaan meille jotka metsästävät ison tussarin kanssa norsuja erinäisillä villeillä safareilla, ei tuotto-odotus vaikuta riittävän suurelta että houkuttelisi erityisemmin sijoittamaan. Pingatkaa jos kurssi laskee takaisin 30 NOK 
25 tykkäystä
Auts, vastakysymys oli paha eikä minulla ole kompetenssia antaa kovin hyvää vastausta tuohon. Itse tosiaan kallistuin tuohon lähivuosien nettotulokseen, mutta en uskaltanut lähteä ennustamaan mitään vaan arvioin ainoastaan sitä että mikä itselleni on riittävä ja totesin että on kohtuulliset mahkut päästä noista yli.
Olen kanssasi samaa mieltä että Zaptec ei varmasti pyri optimoimaan kannattavuuttaan tällä hetkellä, mutta minun on myös hankala nähdä että näin “yksinkertaisella” ja kilpailulla tuotteella voitaisiin pitkällä aikavälillä päästä tähtitieteellisiin kannattavuuksiin vaikka kannattavuutta optimoitaisiinkin. Jossain vaiheessa kovin kasvuvaihe on takanapäin ja kaikki alan toimijat alkavat optimoimaan kannattavuutta / kustannuksia samaan aikaan ja todennäköisesti alkaa syntyä enemmän hintakilpailua → kannattavuus on paineen alla. Tämän vuoksi pidän itse perinteisistä kannattavuutta mittaavista mittareista enemmän, mutta mitään absoluuttista totuuttahan näissä ei ole. Jos markkina vertaa alan yrityksiä Sales kertoimilla, niin sitten se tekee niin vaikka joku olisi kuinka eri mieltä 
Olen kanssasi samaa mieltä että Zaptec voisi hyvinkin päästä tilanteeseen, jossa myynti tulee jatkuvan laskutuksen omaisesti, mutta en oikein usko että oltaisiin sellaisessa tilanteessa vielä. Se että jatkuvaa laskutusta voidaan haalia useista eri puroista on toki positiivinen asia ja lisää mahdollisuuksia moisen mallin toteutumiseen.
4 tykkäystä
Vähän dataa Volvon puolelta. Tuossa tammikuun myynnit 2021 ja 2022. Eriteltynä myös tuo Eurooppa, mikä on Zaptecin kannalta tällä hetkellä ehkä se oleellisin.
Kokonaisuudessa hybrid tai fully electric autoja myytiin enemmän kuin viime vuoden tammikuussa, vaikka Volvon myyntii laski 20,2%. Euroopassa tosin nähtiin laskua, mutta tärkeänä sivuhuomiona on että fully electric autojen myynti lähes tuplaantunut ja 53% Euroopan myynnistä oli ladattavaa mallia.
5 tykkäystä
Will the IPO exclusively raise money for the e-mobility business? Or will ABB also sell shares to raise cash for itself?
The money that we raise through the IPO will be used to invest into the e-mobility business. They need to grow, both organically and through acquisitions. We recently announced an acquisition in the US, and we have increased our ownership in Chargedot in China.
6 tykkäystä
Miten näette alkaneen sodan vaikuttavan zaptecciin? Onko sodalla vaikutusta itse liiketoimintaan?