Euriboreista ja markkinahinnoista lasketuista odotetuista korkotasoista puhutaan paljon mediassa. Onko jossain jokin datasetti / graafi mistä voisi tasaisin väliajoin tarkistaa miten korkoennusteet kehittyy pitkin kevättä? Jonkinlainen markkinakonsensus siis.
1 tykkäys
Jenkkien puolella on olemassa FedWatch, mutta omassa tiedossa ei ole ainakaan EKP/Euroalueelle vastaavaa:
EDIT: Mielestäni paras näkymä on tämä, jossa näkee kunkin korkokouksen “todennäköisyysjakauman” prosentteina:
9 tykkäystä
Von Gerich ja hintapaineet:
Euroalueen inflaatioriski on koholla, mutta ei niin vahvasti kuin ennen - ainakin tämän Gerichin tviitin mukaan.
Tämä on mielenkiintoinen, jos nyt ei ehkä yllättävä. Piti googlettaa tuo käsite.
Earnings revisions are a momentum factor that measures the forecast earnings per share (EPS) change over a rolling timeframe. In fact, back-tested data and empirical research have demonstrated a strategy based on earnings revisions can generate attractive risk-adjusted returns over time.
OP:n Hännikäinen; Lagarden höpinät ja koronlaskuodotukset:
20 tykkäystä
Henri Huoviselta tviitti koskien Yhdysvaltojen taloussuhdanteita ja siitä, miten on käynyt usein, kun ollut täystyöllisyys.
Kopsaan loppuosan tekstistä äxättömiä varten.
__
Teknologia on ollut Euroopassakin kasvuajurina ja myös yleisestikin megayhtiöt ajavat indeksiä eteenpäin.
Ja kuitenkin maantieteelinen ja toimialakohtainen hajautuskin on ollut poikaa, jos nyt oikein ymmärsin.
16 tykkäystä
Henri Huovisen makroaiheiset jutut ovat oikein hyviä ja tässä on yksi. 
Tutkimusten mukaan BKTL saattaa olla vähintään yhtä hyvä indikaattori kuin BKT. BKTL on ollut historiallisesti jopa parempi ennakoimaan suhdannevaihteluita ja on ennakoinut useat aikaisemmat taantumat (mukaan lukien vuonna 2007) ennen BKT:ta. Lisäksi BKTL:n ennakkotilasto on tyypillisesti BKT:n ennakkotilastoa lähempänä niiden lopullisia lukuja.
Alaotsikot:
- Bruttokansantulo on tärkeä talouden indikaattori
- Kireä työmarkkina indikoi keskimääräistä matalampia tulevia osaketuottoja
Mielenkiintoinen viikko on tulossa:
EDIT:
Tässä tviitissä pohditaan sitä, että onko USA:n työmarkkinat oikeasti niin vahvat.
Äxättömiä varten kopsasin loppuosan tekstistä tviitin alle.
15 tykkäystä
Moikka! Pahoittelut vastauksen viivästymisestä. Tämä onkin kinkkinen juttu, että miten keskuspankki pärjää kahden “vastakkaisen” toimen kanssa. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että velkakirjaostot vaikuttavat eri tavoin kuin rahapolitiikan perinteiset toimet eli ohjauskoron muutokset. Tiivistettynä voisi todeta, että ohjauskorolla kontrolloidaan velkakirjakorkojen lyhyttä päätä ja velkakirjaostoilla pitkää päätä, joten niiden mekaniikka on erilainen. Riskinä tietenkin on, että korkoerot kasvavat etenkin maakohtaisesti. Tätä osaltaan helpottaa EU:n koronapandemian aikana luotu elvytysohjelma, jossa mm. vihreän siirtymän investointeja rahoitetaan EU-velkakirjoilla ja sillä tavalla vähennetään painetta maakohtaiseen velanottoon. Mutta erikoinen tilanne on kyseessä ja täytyy seurata, miten korkomarkkinalla tähän aikanaan reagoidaan.
18 tykkäystä
Moikka! Kuten @Vara-Paavi kommentoi, Federal Reserven korko-odotuksille löytyy hyvä seuranta, mutta euroalueelle ei vastaavaa yleisesti saatavilla olevaa tietoa. Toki euribor-korot ja niiden muutokset ovat hyvä tapa seurata markkinahinnoittelua, ja niistä löytyy päivittäin julkaistua tietoa Suomen pankin sivuilta. Itse käytän puolestaan ahkerasti makrokatsauksissa Bloombergin terminaalista poimittuja korko-odotuksia, toivottavasti se auttaa pitämään ajan tasalla korkojutuissa. Tänään jälleen tuore kuvio odotuksista saatavilla tuoreessa makrokatsauksessa, jossa käsittelyssä myös Yhdysvaltain investointinäkymä.
19 tykkäystä
Henri Huoviselta juttua tutusta aiheesta, mutta huomio merirahdin hinnannousun viiveestä on kiinnostava.
Tässä on S-Pankin päästrategin nostot tätä viikkoa ajatellen.
18 tykkäystä
Tämä oli havainnollistava käppyrä kotimaan kuluttajien luottamuksesta viimeisen vajaan 20 vuoden ajalta.
Twiitin näppäillyt Tapiolan ekonomisti Nummiaro väläyttää jopa kuluttajavetoista nousukautta. Kotimaan kuluttajayhtiöitä salkku pullolleen?
28 tykkäystä
OP:n Hännikäisen tviittiketju Euribor-korkoihin liittyen on kiintoisaa luettavaa.
Isojen hankintojen kannalta yksittäisen vuoden korkonäkymä on kiinnostava, mutta tämän pidemmän aikavälin korkonäkymien muutos on huomattavasti isommassa roolissa ja ehdottomasti positiivinen muutos talouden näkymien kannalta
17 tykkäystä
Wall Street Journalin Real Time Economics -uutiskirjeestä poimittuna aivan havainnollistava graafi, miten lähihistoriankin perusteella voisi olettaa, että ensimmäinen koronlasku nähdään USA:ssa lähikuukausina.
EDIT: Koronlasku siis.
18 tykkäystä
Mielenkiintoinen nosto @Verneri_Pulkkinen kirjoituksessa/vartissa tekoälyn potentiaaliin liittyvistä väärinymmärryksistä ja niiden vaikutuksesta mahdolliseen pörssikuplaan. Kannattaa lukea itse twiitti, mutta TLDR: tekoälyä hypettävät kaikki, mutta vain NVIDIA tekee sillä rahaa - buyer beware. Ja sitten lueteltu kasa firmoja kuten Texas Instruments, Micron, Intel, AMD ja TSMC, joiden pitäisi tekoälybuumista hyötyä, mutta todisteet tulosriveillä antavat odottaa itseään.
Jäin miettimään, että onko tämä kuitenkaan järkevä tapa katsoa asiaa. Kaikki mainitut yritykset ovat niitä, jotka mahdollistavat tekoälyn hyödyntämisen - mutta missä on rajattu, että juuri mahdollistajien pitäisi olla suurimmat taloudelliset hyötyjät? Samalla logiikalla Nokian ja Ericssonin pitäisi olla maailman suurimmat firmat, sillä niiden teknologia mahdollistaa internetin, mutta kuten suomalaiset sijoittajat tuskallisen hyvin tietävät, internetillä rahaa tekevät ihan muut. Miksi tekoälyssä olisi toisin?
Tämähän ei tarkoita etteivätkö nämä tekoälyn ”infrafirmat” voisi olla yliarvostettuja, mutta samaan aikaan tekoälyn mahdollisuudet - ja siten sen yleinen vaikutus talouteen, tuottavuuteen ja sitä kautta pörsseihin - voivat pörssihinnoittelumielessä olla jopa aliarvostettuja. Positiiviset vaikutukset eivät myöskään välttämättä kohdistu mihinkään tiettyyn rajalliseen joukkoon yrityksiä, vaan jos tuottavuusloikka on samankaltainen kuin Internetin kanssa, vaikutukset ulottuvat hyvin laajalti kaikkiin firmoihin ja koko talouteen ja luovat sellaisia liiketoimintamahdollisuuksia joita ei ole vielä edes tunnistettu. Toki aina löytyy niitä jotka hyötyvät enemmän kuin muut, ja jos joku näitä osaa kristallipallollaan tunnistaa, oikein mielellään luen näkemyksiä foorumilta 
23 tykkäystä
Nvidian ainoa kilpailija eli AMD julkaisi omat AI-chippinsä vasta Q4 2023 eli varmasti tulee näkymään tämän vuoden luvuissa ja tätä onkin hinnoiteltu aika reippaasti sisään. Lisäksi TSMC antoi vuodelle 2024 +20% liikevaihdon kasvuennusteen, jossa varmasti ainakin osa on AI-chippien lisääntyneen kysynnän ansiota.
Teknisesti se on kylläkin totta, että eivät näy luvuissa vielä.
5 tykkäystä
Jep.
Tällasta tekoälybuumin laaja-alaista “murusten putoamista pöydältä” skenaariota kävin läpi tässä Vartissa hetki sitten.
Eli tekoälyn soveltaminen kiihdyttää oikeasti vuosiksi tuottavuuskasvua ja sitä kautta talouskasvua, ja sitä kautta melkeinpä kaikkea.
Eri asia sitten tosiaan on, mitkä firmat ovat lopullisia voittajia vai ovatko käytännössä kaikki.
Jep, ohjeistukset ja markkinakommentit vaihtelevat. Esim. ASML, joka on vähän kuin leipureille koneita valmistava firma (jostain syystä kukaan muu ei pysty tekemään yhtä edistyneitä keittiökoneita 
) ohjeisti liikevaihdon pysyvän paikallaan tänä vuonna. Joskin olen ymmärtänyt firman olevan melko konservatiivinen ohjeistaja.
19 tykkäystä
Tokkopa sitä aamuvirkuilta enää pidättelemään: tässä uusin Vartti! 
Missä siis sama teema, kuin eilen julkaistussa Premium-artikkelissa.
Ovatko osakkeet taas kuplassa?
Rajun romahduksen jälkeen useat teknologiaosakkeet, kärjessä NVIDIA, ovat moninkertaistuneet alle parissa vuodessa. Tämä ralli on vienyt arvostukset uusiin huippuihin puolijohdealan firmoilla (jotka ovat tekoälypöhinän keskiössä) ja teknologiayhtiöiden tapauksessa lähelle vanhoja, kuplaisia huippuja.
Vaikka korkotaso on paljon korkeammalla, kuin 2021! Korkojen kyllä odotetaan laskevan, mutta ei nollaan…
Nostin jälleen mahdollisuuden kunnon “melt downiin”, kuten 90-luvun lopulla Fedin laskiessa korkoja samaan aikaan kuin aikoinaan internetkupla keräsi samalla vauhtia…
Toisaalta pörssin arvostus on kireä lähinnä näissä hypelapuissa. Keskiverto SP500 firma on melkoisesti edullisempi. En siksi teilaisi koko jenkkipörssiä kuplaiseksi.
Ja, taloushan on käyttäytynyt osakkeille kuin unelma: BKT kasvaa, inflaatio taittuu hissukseen. Ei ihme, että useat makrotalouteenkin enemmän liitännäiset osakkeet kuten Berkshire Hathaway pörräävät ATH:ssa.
Lisää käppyröitä ja havaintoja Vartissa, nautinnollisia katseluhetkiä! 
62 tykkäystä
Éuroopan talousveturi yskii edelleen
Gross domestic product (GDP), 4th quarter of 2023
-0.3% on the previous quarter (price, seasonally and calendar adjusted)
-0.4% on the previous year’s quarter (price adjusted)
-0.2% on the previous year’s quarter (price and calendar adjusted)
14 tykkäystä
Juu Saksa vajosi tekniseen taantumaan Q4:llä. BKT supistui odotetusti 0,3 % edellisestä kvartaalista ja Q3:lla laskua oli 0,1 %. Muualla eurotalouksissa tilanne ei näyttäisi olevan yhtä heikko, sillä op-indekseistäkin näkyi, että talous köhii nyt Saksassa ja Ranskassa, mutta muualla nähdään kasvua.
35 tykkäystä
Mietin onko tämä oikea ketju mutta saan tästä lyhyestä uutisesta kaksi pointtia liittyen pörssien yleiseen suuntaan.
Ensinnäkin, UPSin kokoinen logistiikka leikkaa, mikä kielii heikkoudesta.
Tämä on mielenkiintoinen nosto ylemmästä WSJ:n uutisesta taas liittyen tekoälybuumiin. Konkreettisesti aiotaan korvata teknologialla tämä 12 000 leikatun managerin tarve:
"UPS has around 85,000 workers in management. Chief Executive Carol Tomé said that the company is using artificial intelligence and other new technologies to boost its operations. "
24 tykkäystä