Nordean talousennuste: Koronlaskut kääntävät talouden kasvuun.
Nordea ennustaa Suomen taloudelle haastavaa alkuvuotta, mutta odottaa talouden kääntyvän nousuun loppuvuonna. Käänteen takana on inflaation hidastuminen, joka parantaa kotitalouksien ostovoimaa ja sallii keskuspankille koronlaskujen aloittamisen. Maailmantalouden yleiskuva pysyy epävarmana. Tämä johtuu geopoliittisista riskeistä sekä vilkkaan vaalivuoden aiheuttamasta epävarmuudesta talouspolitiikassa.
Maailmantalouden kasvunäkymän odotetaan parantuvan loppuvuotta kohti mentäessä. Inflaatio on hidastunut monissa maissa odotettua jyrkemmin, mikä helpottaa kotitalouksien ostovoiman kehitystä ja sallii keskuspankkien koronlaskujen aloittamisen.
Pikakommenttia ostopäälliköistä tarjolla täälläkin. Mielenkiintoinen tosiaan tuo huomio, että isot maat ovat nyt niitä suurimpia murheenkryynejä ja muualla on palattu jo viiden kuukauden jälkeen kasvuun. Ostopäällikköraportissa mainittiin myös Punaisenmeren konfliktin aiheuttamat viivästykset toimitusajoissa. Ajat ovat pidentyneet, mutta vielä ei olla lähelläkään 2020-2022 tasoja.
Ei sentään. Se on indeksilukema, kuten kuluttajaluottamusluvuissakin. Nämä inflaatio-odotukset kerätään samaan aikaan kuin muut kuluttajaluottamusluvut. Suhteellinen muutos siis on se mikä kiinnostaa
Eli tuosta indeksilukemasta ei voi johtaa mitenkään %-lukemaa, jonka kuluttajat odottavat hintojen nousevan?
Eikös kuluttajaluottamus kuitenkin ole siten normalisoitu, että 50 on neutraali ja sen molemmilla puolilla sitten liikutaan sentimentin mukaan, vai sekoitanko nyt vain lahjakkaasti ostopäällikköindekseihin yms.?
Korjaus: Kuluttajaluottamuksessa taisikin olla 0 neutraali, ja liikutaan plussan ja miinuksen puolella?
Juu tämä on eri juttu kuin ostopäälliköiden 50:n taso. Kyseessä on tasapainoindeksi eli otetaan osuus positiivispainotteisista ja negatiivispainotteisista vastauksista, ja tästä muodostetaan indeksilukema. Kaivoin esimerkiksi sen, mitkä ovat tarkat kysymykset kuluttajille. Samalla metodilla koostetaan komission julkaisemat kuluttajaluottamusluvut.
Päivän Vartissa tuloskauden kylkeen lyhyt Erikoisjakso megatrendeistä.
Vaikka Helsingin pörssin viime vuosien performanssi on ansaitusti luonut sille pahemman sortin mörnijän maineen, on meillä monia sektoreita tai yksittäisiä yhtiöitä joilla on takanaan suotuisia megatrendejä. Ne mahdollistavat parhaillaan yleistaloutta nopeamman kasvun vuosikymmeniksi eteenpäin.
Nostin kolme eri megatrendiä: ilmastonmuutos (sen taklaaminen siis), digitalisaatio ja varallisuuden kasvu.
Ilmastonmuutos on noista lavein: lähes jokainen firma väittää jollakin tavalla auttavansa siinä. Niinpä rajasin tarkastelua tylysti konkreettisemmin sitä torjuviin firmoihin. Toki nämä on enemmän nostoja: varmasti konepajojen kuten Cargotecin tai Metson laitteet säästävät päästöissä. Tiedän, että Aspon alukset auttavat asiakkaita vähentämään päästöjä (Ruoholahden konttorilta näkee hyvin miten Aspon vihreä alus tuo KIVIHIILTÄ Helenin Salmisaaren voimalaan ).
Mutta mielestäni Nesteelle (pörssin 2. arvokkain yhtiö), Fortumille, Wärrelle ja Kempowerille tuo megatrendi tuo konkreettista bisnestä. Se ei tee yhtiöistä automaattisesti hyviä. Kempowerilla on aidosti suuri arvonluonnin mahdollisuus liiketoimintamallinsa ansiosta. Sen sijaan Fortum on pääomaraskas sähkönhinnan johdannainen.
Digitalisaatioon pörssistä löytyy selkeä sektori: it-konsultit. Mutta kuten videollakin veistelen, yhtiöiden suoriutuminen on melko erilaista. Gofore on sektorin tähtiä, toisaalta meillä on Solteqin kaltaisia hulivilifirmoja.
Varallisuuden kasvu on megatrendeistä mielenkiintoinen, koska varallisuus voi kasvaa pitkäänkin nopeammin kuin talous. Globaali varallisuus on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 7 % vuodessa. Suomessa Inderes arvioi markkinakasvuksi 5 %, vaikka yleistalouden meno on paljon heikompaa.
Seuraavan 20 vuoden aikana arviolta 84 biljoonaa dollaria globaalia varallisuutta siirtyy sukupolvelta toiselle, ruokkien varainhoidon kysyntää.
Itseäni varainhoitajissa kiehtoo myös liiketoimintamalli. Koska ne pelaavat muiden rahoilla, ne voivat kasvaa ilman investointeja (paitsi avainhenkilöiden rooli ja muhkea kompensaatio korostuu …) ja jakaa samaan aikaan kassaa ulos omistajille.
Saksa on sellainen maa, ja sellainen on myös maan yritysten luottamus.
Huomatkaa kuitenkin että teollisuudessa vähän valoa…
“The Ifo Business Climate indicator for Germany fell for a second consecutive month to 85.2 in January 2024, down from a revised 86.3 seen in the previous month and falling short of the market consensus of 86.7. Sentiment reached its weakest level since the aftermath of the COVID-19 outbreak back in May 2020 as companies became more pessimistic about both their expectations for the coming months (83.5 vs 84.3 in December) and their current business situation (87.0 vs 88.5). Breaking down the data by industry, sentiment deteriorated among service providers (-4.9 vs -1.7 in December), traders (-29.7 vs -26.7) and constructors (-35.9 vs -33.5), but improved among manufacturers (-16.0 vs -17.4). source: Ifo Institute”
Tervehdys kaikille! Jatkona Vernerin jakamalle kuvalle Seppo Rädystä kehtaan laittaa tähän aiheeseen sopivasti yhden Rädyn loistavista sitaateista, Atlantasta 1996: “Jenkkilässä pitää saada joka paikkaan jonninjoutavaa souta.”. Ja sitä souta tarvitaan keskuspankkipiireissäkin, mitä tulee laskeviin korkoihin. Nimittäin hyvin todennäköisesti EKP ei lähde laskemaan korkojaan, ennen kuin Federal Reservessä niin tehdään. Tämä johtuu siitä, että tässä tilanteessa euron ei haluta heikkenevän liikaa dollaria vastaan, sillä se taas nostaisi tuontihintoja ja vaikuttaisi inflaatioon.
Muutoinkin keskuspankilla ainakin pieniä murheenkryynejä riittää: kuljetusviivästymät ja siitä aiheutuvat paineet hintaindekseihin Punaisenmeren tilanteen vuoksi sekä edelleen voimakkaat palkkapaineet (joiden kylläkin pitäisi helpottaa tänä vuonna, ks.kuva). Näihin seikkoihin olisi mukava saada selvennystä Lagardelta, kun lehdistötilaisuus alkaa 15:45. Ohjauskorot sen sijaan pysynevät vielä ennallaan. Tervetuloa seuraamaan korkopäätöspäivää siis
Myös arvopapereiden osto-ohjelman alasajo pysyi ennallaan, eli toisella vuosipuoliskolla 2024 PEPP-salkkua aiotaan pienentää keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa. Uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa aiotaan lopettaa kokonaan vuoden 2024 lopussa.
Tästä korkopäätöksestä ei oikein yllätyksiä revitä. EKP:n rahapolitiikan linjan muotoilu on sanasta sanaan samankaltainen kuin joulukuun päätöksessä (datariippuvuus, EKP katsoo ohjauskorkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan hintavakauden saavuttamista). Positiivista lienee se, että inflaatiokehitys on ollut keskuspankin odotusten mukaista, mikä mainitaan myös. Eli ei ainakaan negatiivisia yllätyksiä ole tällä saralla saatu.
Lehdistötilaisuus alkaa näillä näppäimillä. Luulenpa, että kyyhkyt eivät lentele tänään Frankfurtin EKP-tornien yllä, vaan Lagarde toppuuttelee markkinaodotuksia korkojen laskusta.
Lagarden mukaan euroalueen lyhyen aikavälin talousindikaattorit ovat lyhyellä aikavälillä heikohkoja, mutta työllisyysnäkymä on ollut vakaa. Talouskasvu pyshätyi Q4:llä eli tulkittavissa on taantuman välttäminen (hurraa!).
Tosin työvoiman kysyntä on heikentynyt viime aikoina. Jännä nähdä, tuoko Lagarde esiin alueellisia eroja kasvussa: ostopäällikköindekseistähän kävi ilmi, että teollisuuden ja palvelujen yhdistetty indeksi palasi kasvuun muissa kuin suurmaissa (Saksa, Ranska)
Rahoitusolot ovat pysyneet kireinä, mikä osaltaan vaikuttaa negatiivisesti talouskehitykseen ja hintoihin. Tätä keskuspankki ajaa takaa korkopolitiikallaan.
Heti ensimmäinen kysymys koronlaskujen ajoituksesta, eli keskusteltiinko niistä tässä kokouksessa ja ovatko Lagarden Davosin näkemykset (1. lasku kesällä) edelleen voimissaan. Lagarden mukaan laskuista puhuminen on ennenaikaista, ja hän pysyy näkemyksissään. Sen sijaan keskuspankin neuvoston konsensus on lähinnä sitä mieltä, että datariippuvaisia ollaan. Ei uutta informaatiota tämän suhteen.
Lagarde vastaa myös kysymykseen Punaisenmeren konfliktin vaikutuksista. Sen suhteen hänen näkemyksensä on pikemminkin neutraali: keskuspankki seuraa tarkkaan tilannetta kuljetuskustannusten ja energiakustannusten suhteen mutta paniikkiin ei ole aihetta
Ei varmaan tarkoita, että inflaatio-odotus on 10 % p.a.?
).
…) ja jakaa samaan aikaan kassaa ulos omistajille. 
