@Olli_Koponen:n tuore mielenkiintoinen tviitti löytyy alta, joka herättänee ajatuksia.
![](https://pbs.twimg.com/profile_images/1108281529757773825/60cZfO4D_normal.jpg)
Jukka Lepikkö
![](https://pbs.twimg.com/media/GESIdkPXEAAJ8Vl.jpg)
@Antti_Jarvenpaa ja @Marianne_Palmu juttelivat koroista.
Keskuspankkien odotetaan laskevan pian korkoja, mutta ”stop tykkänään - ei vielä”, todetaan keskuspankkien uumenista. Marianne ja Antti käyvät läpi korko-odotuksia tässä ja nyt sekä tulevaisuudessa.
*Tässä aikaleimat, koska eletään interrnettiaikakautta jolloin ei ehdi edes pitkiä kalsareita pukea.
00:00 Aloitus
00:30 Korko-odotukset
04:10 “Koronlaskuille olisi tilausta”
06:47 Kaksi on uusi nolla koroissa
_*
Von Gerich osallistuu myös “korkoinflaatio” -keskusteluun.
Tässä tviitissä pohditaan jenkkien velkamääriä ja korkokuluja.
Yllättävää tässä kuvaajassa on se kuinka hyljeksitty SP500 on verrattuna Nasseen ja Dow Jonesiin. Pienet ja keskisuuretkin ovat suositumpia
Helsingin pörssin laiskuutta pohditaan alla olevassa jutussa, jossa on lainattu mm. Hannu Angervuota.
Markkinoiden tämän hetken korkohinnoittelu ei ole linjassa keskuspankkien omien signaalien kanssa eikä myöskään etenkään Yhdysvalloissa viime aikojen talousdatan kanssa, arvioivat Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, pääanalyytikko Jan von Gerich ja apulaisjohtaja Kristian Nummelin.
Asiantuntijoiden mukaan keskuspankkikokousten jälkeen julkaistu talousdata ei ole antanut tukea pikaisille koronlaskuodotuksille. Tämä koskee niin euroaluetta kuin Yhdysvaltojakin.
Alaotsikot:
Usein tulee vastaan Michigan ja sen luvut. Tviitin alla on kysymiäni asioita tekoälyltä:
Jos alla oleva tekoälyltä kysytty kysymys kiinnostaa, niin voi klikata täpästä auki.
Michiganin taloustiedot voivat kiinnostaa Suomessa useista syistä:
Vaikka Michiganin taloustiedot eivät suoraan vaikuta Suomen talouteen samalla tavalla kuin kotimaan taloustiedot, ne voivat silti heijastella maailmantalouden muutoksia, joilla voi olla epäsuoria vaikutuksia Suomeen.
Tälläkin kertaa kävi niin, kuin historiassa joka kerta aiemmin, kun ks. asiat olivat tapahtuneet. Mentiin uusiin huippuihin.
Tässä on tviitit koskien jenkkiosakkeita ja kehittyvien maiden osakkeita.
Russelista on alettu puhumaan ainakin omassa kuplassani entistä innostuneemmin… johtuen kai osin tästä:
Ehkä päivä joskus vielä paistaa Hesuli small cap risukasaankin
Ainakin osittain tuttua asiaa alla Punaisenmeren ja Suezin tilanteesta. Ainakin itselleni tuli kuitenkin uusia havaintoja alla olevien juttujen kautta.
Huomioikaa, että alla oleva juttu koskien Punaisenmeren tilannetta on julkaistu 9.1.
We assume the disruption to shipping caused by maritime attacks on commercial vessels in the Red Sea will be relatively short-lived and the recent spike in sea freight prices will reverse. While there will be near-term impacts for some firms and sectors, these won’t be enough to shift our baseline economic or inflation forecasts to any meaningful extent.
We assume the disruption to shipping caused by maritime attacks on commercial vessels in the Red Sea will be relatively short-lived and the recent spike in sea freight prices will reverse.
Est. reading time: 2 minutes
Tässä on lisää ajatuksia liittyen em. aiheeseen.
Tässä on vastaus edeltävään tviittiin. Loppuosan tviitin tekstistä kopsasin tuonne alle äxättömiä varten.
Mielenkiintoinen katsaus. Inflaatiosta ei päästykään eroon palkkainflaation ja Core-inflaation jämähtämisen vuoksi ja korkojen laskuista unelmointi liian aikaista.
Ainakin osittain tuttua asiaa alla Punaisenmeren ja Suezin tilanteesta. Ainakin itselleni tuli kuitenkin uusia havaintoja alla olevien juttujen kautta.
Ilmeisesti saattaa joiltain osin vaikuttaa Q1 hankintahintoihin, kun tuo taisi nousta pinnalle vasta joulukuun lopun aikoihin.
Toki yleisesti yritykset pyrkii tänä vuonna matalampiin varastoarvoihin, jotta saadaan purettua varastoihin sitoutunutta pääomaa korkotilanteen vuoksi.
Tämä tarkoittaa pienempiä kerta eriä ja vähemmän paljousalennuksia eli myytävää hankitaan joka tapauksessa sisään kalliimmalla.
Myös vaikuttaa siihen, mistä tavaraa tilataan. Toimitusten hidastuessa ja toimitusvarmuuden heikennytty on yhä järkevämpää tilata toimituksia Etelä- ja Pohjois-Amerikasta, Euroopasta.
Aika komeasti tosiaan on kauppareitit Euroopan ja Aasian välillä jälleen kerran tukittu.
#UudetSilkkitiet
Tviitissä on aiheellinen muistutus, joka on usein kuultu, mutta joka myös usein unohtuu.
Ja tässä tviitissä toistaa vähän sama teema:
Ja kyllä se on ne matalat korot, jotka ratkaisevat :
Alla olevassa tviitissä on video, joka pitää klikata pyörimään. Toisaalta nämä näyttää aina niin ihanilta näissä, mutta jos katsoo omaa kusetusmarkkinasalkkua, johon kriisit (saatana) ovat osuneet niin ei voi kuin todeta aivan sama mitä ostaa niin paskaa se näyttää aina olevan.
Onko tähän asti tarkkana pidetty taantuman ennustaja yield curve ollut sittenkin väärässä ja taantumaa ei tullutkaan Amerikkaan?
Ei välttämättä,
National Bureau of Economic Research (NBER) on järjestö joka tutkii talouden tilaa ja ilmoittaa suhdannemuutoksista (taantumista…) , ongelmana tässä on se että NBER katsoo usein taustapeiliä ja on auttamatta myöhässä jolloin taantuma voi olla jopa ohitse.
Mediat ja päättäjät mieluisasti puhuu GDP:stä vaikka fiksua on myös katsoa GDI:tä. Gross domestic index voi kertoa paremmin ennakoivasti suhdannevaihteluista ja tulevasta taantumasta…
Real GDP measures the value of goods, while real GDI measures the income of employees and corporations. Alla olevassa kuvaajasta voi nähdä että nykyaikana on vielä isompi erkaantuminen GDPn ja GDIn välillä kuin GFCn aikana.
Myös Conference Board Leading Economic Index näyttää että taantuman pitäisi jo olla taloudessa, tai ainakin odottaa nurkan takana.
kuva1652×1026 170 KB
LEI, mitä tykkään itsekin välillä nostella Varteissa, painottaa aika paljon teollisuutta kuten alakomponenteista näkee.
Linkki:
The Conference Board Leading Economic Index® (LEI) for the United States
Jos kuitenkin mietitään viimeistä vuotta taloudessa, globaalistikin juuri teollisuus on ollut taantumassa samalla, kun palvelualat (se suurempi osuus kehittyneissä talouksissa) ovat pöristelleet menemään.
“Oudosti” sykliset osakkeet kehittyneet vahvasti viime aikoihina asti mikä vihjaa myös sijoittajien odottamaan käänteeseen teollisuudessa parempaan päin.
Tässä tviitissä hieman kritisoidaan tuottavuusboomista puhumisesta ja todisteeksi tviitissä osoitetaan, että näyttäisi tuottavuuden pysyneen siinä, missä se on ollutkin.
Aktian pääekonomisti osoittaa tviitillään, että korkojen laskeminen on haasteellisempaa, kun työmarkkinat ovat edelleen vahvoina.
Korkojen laskusta ei enää puhuta niin innostuneesti kuin aiemmin ja mielenkiinnolla odotamme EKP:n kokousta, joka on torstaina ja ensi viikolla FED tarjoilee draamaa.
Korot on yksi juttu, mutta sitten on tietysti taustalla Punaisenmeren probleemat ja tutut aiheet, kuten finanssipolitiikan kiemurat, Ukrainan sota, Lähi-itä jne. Eniten aina itseäni mietityttää, että se on aina yllättävää, jos ei tule lisäyllätyksiä, joten mitä seuraavaksi, mikä saattaisi ihanasti lisätä inflaatiota. Tosin karhuiluni on usein johtanut härkäilyihin.
Draamaa on luvassa muutenkin tällä viikolla ja tulevinakin viikkoina:
Huomenta! Olen makrokatsauksissa käsitellyt moneen otteeseen USA:n asuntomarkkinaan, mutta tänään on tarjolla laajempaa, globaalia, näkökulmaa, asuntohinnoista. Tekstin pohjalla on IMF:n blogi loistavine havainnollistuksineen siitä, kuinka asuntojen hinnat tippuivat vuonna 2023, mutta ovat silti monissa talouksissa pandemiaa edeltäviä aikoja korkeammalla. Ei siis syytä suureen synkkyyteen, edes vaihtuvakorkoisten asuntolainojen talouksissa, etenkään jos/kun korot lähtevät tänä vuonna laskuun.
Olen useaan otteeseen kirjoittanut asuntomarkkinan tilasta etenkin Yhdysvalloissa: siitä, kuinka nopeasti nousseet korot ovat pakottaneet asunnon omistajat pitäytymään muuttoaikeistaan ja nousseet kustannukset ovat pelotelleet uudet ostajat...
Olen vasta alkuvaiheessa kuuntelua, mutta tässä alla on Sijoituskästin tuore jakso, jossa @Kevin:in ja Teemu Liilan haastateltavana oli @Jukka_Lepikko.
Tämä jakso kannattaa katsoa videon kanssa, sillä siinä esitetään graafeja ja kuvaajia. Jaksossa salkunhoitaja, ammattitreidaaja ja Trader’s Clubin juontaja Jukka Lepikkö avaa näkemyksensä siitä, mihin suuntaan talous ja osakemarkkinat ovat suuntaamassa. Jaksossa avataan mm. Nvidian, Applen ja Metan liiketoimintaa viime vuodelta, sekä inflaatiolukuja.
Aiheet:
0:00 Intro ja lämppäkyssärit 2:35 Salkunhoito vs. treidaaminen 8:33 2024 sijoittajan vuosi 18:42 Megacap vs. S&P 500? 22:27 Meta 25:34 Asiaa koroista, mikä ohjaa markkinoita vuonna 2024? 30:43 Inflaation tila 41:22 Alkujakson tiivistys, teknistä analyysiä 48:37 Millaisia teknisiä tasoja Jukka seuraa? 53:23 Bitcoinin nykytila 1:02:39 Riskit 2024
Tähän perään vielä päivän Vartista pari nostoa.
Blumman kolumnissa oli hauska kooste eri SP500 versioiden tai muiden indeksien U-muotoisesta paluusta huippuihin. Ralli ei selity pelkällä Magnificent seiskalla: esimerkiksi vanhan talouden kokoelmayhtiö Berkshire Hathaway on ATH:ssa tai öljyfirma Exxon lähellä huippujaan.
Inflaation vuoksi SP500 on tosin nimellisesti edelleen ~10 % päästä huipuista.
Efecten ostotarjous viime viikolla melkein 100 % preemiolla muistutti Helsingin pörssin edullisuudesta. Forward P/E 12,5x… En siis sano että koko pörssii pitäisi tuplata, vaan että aika moni ihan laadukaskin firma treidaa kohtuullisin hinnoin enkä ihmettelisi jos tänä vuonna nähdään lisää ostotarjouksia.
Kiinan pörssit näyttävät räkähalvoilta kovan laskun jälkeen (forward P/E 8x), mutta maan talous on heikossa hapessa eikä kommunistisen puolueen rautaisen otteen vahvistuminen taloudesta helpota sentimenttiä.
Kävin Vartissa enemmän maailman toiseksi suurimman talouden kuulumisia. Vaikka maan kiinteistösektorin tuttu kriisi tuskin leviää finanssikriisiksi, näyttää Kiina yrittävän elpyä jamastaan osin viennillä. Tämä taas kiristää kilpailua, kuten monet suomalaisfirmat Wärtsilästä Vaisalaan ovat kertoneet. Luonnollisesti vienti on toisen tuontia, mikä näinä polarisoituina aikoina ruokkii herkästi protektionismia.
Huomenta! Huomenna EKP:n korkokokous (päätös klo 15.15) ja seuranta täällä. Ei odotettavissa muutoksia korkoihin eikä ennusteitakaan julkaista, eli kiinnostuksen kohteena Lagarden puheet. Markkinoiden koronlaskuodotuksissa on otettu etukenon jälkeen hieman takapakkia viime päivinä, mikä vähentää toki myös negatiivisten yllätysten mahdollisuutta. Positiivista on sekin, että kuluttajasektorilla inflaatio-odotukset ovat tulleet nopeasti alas.
Euroopan keskuspankin huominen korkokokous tuskin järisyttää tapahtumillaan. Ohjauskoron odotetaan pysyvän vielä 4,5 %:ssa ja talletuskoron 4 %:ssa. Koska päivitettyjä talousennusteitakaan ei saada ennen maaliskuuta, huomio kiinnittyy jälleen...
Handelsbankenin pääekonomistin tviittaama taulukko on ihan havainnollistava.
Tviitissä on myös linkki heidän talousennusteeseen, jossa lukee näin:
Talouskasvu jää kuitenkin tänä vuonna yhä vaimeaksi, sillä aiemmat rahapolitiikan kiristystoimet vaikuttavat talouteen viiveellä. Tämän seurauksena työttömyys nousee jonkin verran. Vuosina 2025–26 maailmantalous elpyy ja työmarkkinatilanne tasaantuu. Talouden pehmeän laskun riskit ovat kuitenkin edelleen koholla – inflaatiokehitys voi kokea takaiskun, jolloin korot pysyvät korkealla ja talouden näkymät heikkenevät. Vaihtoehtoisesti äkillinen taantuma voi ajaa keskuspankit voimakkaisiin koronlaskuihin.