Pörssien suunta (Osa 3)

Sitten palkkoihin: Lagarden mukaan palkkakehitys on tasaantunut, mutta lähikuukaudet ratkaisevat. 40 % työläisistä ovat joko neuvotelleet palkkansa uusiksi loppuvuonna tai neuvottelevat Q1:llä, ja siitä saatava data kiinnostaa erityisesti.

21 tykkäystä

Samaan aikaan jenkkitalous ei vaikuta hyytyvän.

Real gross domestic product (GDP) in the world’s largest economy expanded at an annual rate of 3.3% in the three months to the end of December, decelerating from 4.9% in the third quarter, according to a key first reading from the Commerce Department. Economists had predicted a mark of 2.0%.

31 tykkäystä

Palkkadynamiikka vaikuttaa myös kulutusnäkymiin. Kun ostovoima kasvaa, Lagarden mukaan se voi antaa positiivisen pyrähdyksen yksityiselle kulutukselle.

21 tykkäystä

Kysymys inflaatioeroista. Lagarden mukaan ne otetaan huomioon, mutta inflaation lähteet ovat erilaisia ja siksi rahapolitiikkaa tehdään koko euroalueen vauhtia silmällä pitäen.

18 tykkäystä

Ilmeisesti tätä meneillään olevaa lehdistötilaisuutta on tulkittu kyyhkymäiseksi. Ohessa kuvakaappaus Bloombergin seurannasta:

image

Datariippuvuutta voi siis ajatella monella tavalla :slight_smile:

33 tykkäystä

Näköjään signeeleita korkojen laskusta kaivettiin siis kaikesta huolimatta esiin. Maaliskuun talousennusteet näyttävät varmasti tietä tulevien laskujen osalta. Ohessa tekemäni kommentti tämän päivän käänteistä. Kiitos taas kaikille mukanaolosta :slight_smile:

EDIT. Kommenttiin jäi vahingossa premium-lukko päälle, mutta nyt on avoinna kaikille :slight_smile:

94 tykkäystä

Kiitos katsauksesta!

Oliko niin että PEPP alla ostetaan vain julkisen puolen velkakirjoja, vai myös yksityisen?

5 tykkäystä

Moikka! Mukana PEPP-ohjelmassa on myös yksityisen sektorin velkakirjoja, mutta valtaosa julkisen

11 tykkäystä

Tässä on OP:n Hännikäisenkin kommentit EKP:n palaverista tviittiketjun muodossa. :slight_smile:

Tässä saman miehen kommentit videon muodossa. :slight_smile:

Eilen iltapäivällä EKP piti vuoden 2024 ensimmäisen korkokokouksensa, josta muodostui erittäin vähäantinen. Keskuspankin antama rahapolitiikkalausunto oli historiallisen lyhyt, sillä se ei halunnut antaa markkinoille täsmällistä ohjeistusta siitä, mitkä ovat keskuspankin seuraavat askeleet. Seniorimarkkinaekonomistimme Jari Hännikäinen repi tyngästä kokouksesta tiukkaa analyysiä videolle!

14 tykkäystä

Kiitos vastauksesta! Miten käytännössä tuo vuoden lopun korkojen alentaminen onnistuu jos samalla vähennetään kysyntää velkapapereille ja siten niiden hinnat laskevat ja korot taas nousevat oletettavasti?

Vai onko vaan niin että ohjauskorko elää omaa elämäänsä versus markkinakorot? Vai syntyykö eri velkakirjojen tuotoille isommat spreadit?

nim. Korkoamatööri kyselee

2 tykkäystä

Euriboreista ja markkinahinnoista lasketuista odotetuista korkotasoista puhutaan paljon mediassa. Onko jossain jokin datasetti / graafi mistä voisi tasaisin väliajoin tarkistaa miten korkoennusteet kehittyy pitkin kevättä? Jonkinlainen markkinakonsensus siis.

1 tykkäys

Jenkkien puolella on olemassa FedWatch, mutta omassa tiedossa ei ole ainakaan EKP/Euroalueelle vastaavaa:

EDIT: Mielestäni paras näkymä on tämä, jossa näkee kunkin korkokouksen “todennäköisyysjakauman” prosentteina:

9 tykkäystä

Joulukuun PCE alle 3 % ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun 2021.

30 tykkäystä

Von Gerich ja hintapaineet:

Euroalueen inflaatioriski on koholla, mutta ei niin vahvasti kuin ennen - ainakin tämän Gerichin tviitin mukaan.

Tämä on mielenkiintoinen, jos nyt ei ehkä yllättävä. Piti googlettaa tuo käsite.

Earnings revisions are a momentum factor that measures the forecast earnings per share (EPS) change over a rolling timeframe. In fact, back-tested data and empirical research have demonstrated a strategy based on earnings revisions can generate attractive risk-adjusted returns over time.

OP:n Hännikäinen; Lagarden höpinät ja koronlaskuodotukset:

20 tykkäystä

Henri Huoviselta tviitti koskien Yhdysvaltojen taloussuhdanteita ja siitä, miten on käynyt usein, kun ollut täystyöllisyys.

Kopsaan loppuosan tekstistä äxättömiä varten.

image

__

Teknologia on ollut Euroopassakin kasvuajurina ja myös yleisestikin megayhtiöt ajavat indeksiä eteenpäin.

Ja kuitenkin maantieteelinen ja toimialakohtainen hajautuskin on ollut poikaa, jos nyt oikein ymmärsin.

16 tykkäystä

Henri Huovisen makroaiheiset jutut ovat oikein hyviä ja tässä on yksi. :slight_smile:

Tutkimusten mukaan BKTL saattaa olla vähintään yhtä hyvä indikaattori kuin BKT. BKTL on ollut historiallisesti jopa parempi ennakoimaan suhdannevaihteluita ja on ennakoinut useat aikaisemmat taantumat (mukaan lukien vuonna 2007) ennen BKT:ta. Lisäksi BKTL:n ennakkotilasto on tyypillisesti BKT:n ennakkotilastoa lähempänä niiden lopullisia lukuja.

Alaotsikot:

  1. Bruttokansantulo on tärkeä talouden indikaattori
  2. Kireä työmarkkina indikoi keskimääräistä matalampia tulevia osaketuottoja

Mielenkiintoinen viikko on tulossa:

EDIT:

Tässä tviitissä pohditaan sitä, että onko USA:n työmarkkinat oikeasti niin vahvat.

Äxättömiä varten kopsasin loppuosan tekstistä tviitin alle.

image

15 tykkäystä

Moikka! Pahoittelut vastauksen viivästymisestä. Tämä onkin kinkkinen juttu, että miten keskuspankki pärjää kahden “vastakkaisen” toimen kanssa. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että velkakirjaostot vaikuttavat eri tavoin kuin rahapolitiikan perinteiset toimet eli ohjauskoron muutokset. Tiivistettynä voisi todeta, että ohjauskorolla kontrolloidaan velkakirjakorkojen lyhyttä päätä ja velkakirjaostoilla pitkää päätä, joten niiden mekaniikka on erilainen. Riskinä tietenkin on, että korkoerot kasvavat etenkin maakohtaisesti. Tätä osaltaan helpottaa EU:n koronapandemian aikana luotu elvytysohjelma, jossa mm. vihreän siirtymän investointeja rahoitetaan EU-velkakirjoilla ja sillä tavalla vähennetään painetta maakohtaiseen velanottoon. Mutta erikoinen tilanne on kyseessä ja täytyy seurata, miten korkomarkkinalla tähän aikanaan reagoidaan.

18 tykkäystä

Moikka! Kuten @Vara-Paavi kommentoi, Federal Reserven korko-odotuksille löytyy hyvä seuranta, mutta euroalueelle ei vastaavaa yleisesti saatavilla olevaa tietoa. Toki euribor-korot ja niiden muutokset ovat hyvä tapa seurata markkinahinnoittelua, ja niistä löytyy päivittäin julkaistua tietoa Suomen pankin sivuilta. Itse käytän puolestaan ahkerasti makrokatsauksissa Bloombergin terminaalista poimittuja korko-odotuksia, toivottavasti se auttaa pitämään ajan tasalla korkojutuissa. Tänään jälleen tuore kuvio odotuksista saatavilla tuoreessa makrokatsauksessa, jossa käsittelyssä myös Yhdysvaltain investointinäkymä.

19 tykkäystä

Henri Huoviselta juttua tutusta aiheesta, mutta huomio merirahdin hinnannousun viiveestä on kiinnostava.

Tässä on S-Pankin päästrategin nostot tätä viikkoa ajatellen. :slight_smile:

18 tykkäystä

Tämä oli havainnollistava käppyrä kotimaan kuluttajien luottamuksesta viimeisen vajaan 20 vuoden ajalta.

Twiitin näppäillyt Tapiolan ekonomisti Nummiaro väläyttää jopa kuluttajavetoista nousukautta. Kotimaan kuluttajayhtiöitä salkku pullolleen?

28 tykkäystä