OP:n Hännikäisen tviittiketju Euribor-korkoihin liittyen on kiintoisaa luettavaa.
Isojen hankintojen kannalta yksittäisen vuoden korkonäkymä on kiinnostava, mutta tämän pidemmän aikavälin korkonäkymien muutos on huomattavasti isommassa roolissa ja ehdottomasti positiivinen muutos talouden näkymien kannalta
Wall Street Journalin Real Time Economics -uutiskirjeestä poimittuna aivan havainnollistava graafi, miten lähihistoriankin perusteella voisi olettaa, että ensimmäinen koronlasku nähdään USA:ssa lähikuukausina.
EDIT: Koronlasku siis.
Mielenkiintoinen nosto @Verneri_Pulkkinen kirjoituksessa/vartissa tekoälyn potentiaaliin liittyvistä väärinymmärryksistä ja niiden vaikutuksesta mahdolliseen pörssikuplaan. Kannattaa lukea itse twiitti, mutta TLDR: tekoälyä hypettävät kaikki, mutta vain NVIDIA tekee sillä rahaa - buyer beware. Ja sitten lueteltu kasa firmoja kuten Texas Instruments, Micron, Intel, AMD ja TSMC, joiden pitäisi tekoälybuumista hyötyä, mutta todisteet tulosriveillä antavat odottaa itseään.
Jäin miettimään, että onko tämä kuitenkaan järkevä tapa katsoa asiaa. Kaikki mainitut yritykset ovat niitä, jotka mahdollistavat tekoälyn hyödyntämisen - mutta missä on rajattu, että juuri mahdollistajien pitäisi olla suurimmat taloudelliset hyötyjät? Samalla logiikalla Nokian ja Ericssonin pitäisi olla maailman suurimmat firmat, sillä niiden teknologia mahdollistaa internetin, mutta kuten suomalaiset sijoittajat tuskallisen hyvin tietävät, internetillä rahaa tekevät ihan muut. Miksi tekoälyssä olisi toisin?
Tämähän ei tarkoita etteivätkö nämä tekoälyn ”infrafirmat” voisi olla yliarvostettuja, mutta samaan aikaan tekoälyn mahdollisuudet - ja siten sen yleinen vaikutus talouteen, tuottavuuteen ja sitä kautta pörsseihin - voivat pörssihinnoittelumielessä olla jopa aliarvostettuja. Positiiviset vaikutukset eivät myöskään välttämättä kohdistu mihinkään tiettyyn rajalliseen joukkoon yrityksiä, vaan jos tuottavuusloikka on samankaltainen kuin Internetin kanssa, vaikutukset ulottuvat hyvin laajalti kaikkiin firmoihin ja koko talouteen ja luovat sellaisia liiketoimintamahdollisuuksia joita ei ole vielä edes tunnistettu. Toki aina löytyy niitä jotka hyötyvät enemmän kuin muut, ja jos joku näitä osaa kristallipallollaan tunnistaa, oikein mielellään luen näkemyksiä foorumilta 
Nvidian ainoa kilpailija eli AMD julkaisi omat AI-chippinsä vasta Q4 2023 eli varmasti tulee näkymään tämän vuoden luvuissa ja tätä onkin hinnoiteltu aika reippaasti sisään. Lisäksi TSMC antoi vuodelle 2024 +20% liikevaihdon kasvuennusteen, jossa varmasti ainakin osa on AI-chippien lisääntyneen kysynnän ansiota.
Teknisesti se on kylläkin totta, että eivät näy luvuissa vielä.
Jep.
Tällasta tekoälybuumin laaja-alaista “murusten putoamista pöydältä” skenaariota kävin läpi tässä Vartissa hetki sitten.
Eli tekoälyn soveltaminen kiihdyttää oikeasti vuosiksi tuottavuuskasvua ja sitä kautta talouskasvua, ja sitä kautta melkeinpä kaikkea.
Eri asia sitten tosiaan on, mitkä firmat ovat lopullisia voittajia vai ovatko käytännössä kaikki.
Jep, ohjeistukset ja markkinakommentit vaihtelevat. Esim. ASML, joka on vähän kuin leipureille koneita valmistava firma (jostain syystä kukaan muu ei pysty tekemään yhtä edistyneitä keittiökoneita 
) ohjeisti liikevaihdon pysyvän paikallaan tänä vuonna. Joskin olen ymmärtänyt firman olevan melko konservatiivinen ohjeistaja.
Tokkopa sitä aamuvirkuilta enää pidättelemään: tässä uusin Vartti! 
Missä siis sama teema, kuin eilen julkaistussa Premium-artikkelissa.
Ovatko osakkeet taas kuplassa?
Rajun romahduksen jälkeen useat teknologiaosakkeet, kärjessä NVIDIA, ovat moninkertaistuneet alle parissa vuodessa. Tämä ralli on vienyt arvostukset uusiin huippuihin puolijohdealan firmoilla (jotka ovat tekoälypöhinän keskiössä) ja teknologiayhtiöiden tapauksessa lähelle vanhoja, kuplaisia huippuja.
Vaikka korkotaso on paljon korkeammalla, kuin 2021! Korkojen kyllä odotetaan laskevan, mutta ei nollaan…
Nostin jälleen mahdollisuuden kunnon “melt downiin”, kuten 90-luvun lopulla Fedin laskiessa korkoja samaan aikaan kuin aikoinaan internetkupla keräsi samalla vauhtia…
Toisaalta pörssin arvostus on kireä lähinnä näissä hypelapuissa. Keskiverto SP500 firma on melkoisesti edullisempi. En siksi teilaisi koko jenkkipörssiä kuplaiseksi.
Ja, taloushan on käyttäytynyt osakkeille kuin unelma: BKT kasvaa, inflaatio taittuu hissukseen. Ei ihme, että useat makrotalouteenkin enemmän liitännäiset osakkeet kuten Berkshire Hathaway pörräävät ATH:ssa.
Lisää käppyröitä ja havaintoja Vartissa, nautinnollisia katseluhetkiä! 
Éuroopan talousveturi yskii edelleen
Gross domestic product (GDP), 4th quarter of 2023
-0.3% on the previous quarter (price, seasonally and calendar adjusted)
-0.4% on the previous year’s quarter (price adjusted)
-0.2% on the previous year’s quarter (price and calendar adjusted)
Juu Saksa vajosi tekniseen taantumaan Q4:llä. BKT supistui odotetusti 0,3 % edellisestä kvartaalista ja Q3:lla laskua oli 0,1 %. Muualla eurotalouksissa tilanne ei näyttäisi olevan yhtä heikko, sillä op-indekseistäkin näkyi, että talous köhii nyt Saksassa ja Ranskassa, mutta muualla nähdään kasvua.
Mietin onko tämä oikea ketju mutta saan tästä lyhyestä uutisesta kaksi pointtia liittyen pörssien yleiseen suuntaan.
Ensinnäkin, UPSin kokoinen logistiikka leikkaa, mikä kielii heikkoudesta.
Tämä on mielenkiintoinen nosto ylemmästä WSJ:n uutisesta taas liittyen tekoälybuumiin. Konkreettisesti aiotaan korvata teknologialla tämä 12 000 leikatun managerin tarve:
"UPS has around 85,000 workers in management. Chief Executive Carol Tomé said that the company is using artificial intelligence and other new technologies to boost its operations. "
OP:n Olavin tviitti kansainvälisen valuuttrahaston kasvuennusteista:
@Jukka_Lepikko:ltä mielenkiintoinen tviitti liittyen USA:n inflaatiokuvioihin:
Tässä olisi vielä Sijoittaja.fi:n juttu alkaneesta globaalista tuloskaudesta. Jutussa ei ole muuria.
Alaotsikot:
Tähän mennessä tuloksensa julkaisseet yhtiöt ovat FactSetin mukaan keskimäärin alittaneet ennusteet 5,3 prosentilla, kun historiassa (5v) tulokset ovat ylittäneet odotukset noin 8,5 prosentilla. Tällä hetkellä näyttääkin, että viime vuoden lopulla analyytikoiden ennustama tuloskasvu jää haaveeksi. Jos lasketaan yhdistetty tuloskehitys jo raportoiduista luvuista, sekä tuloksensa myöhemmin julkaisevien yhtiöiden ennusteista, saadaan S&P:n Q4-tuloskasvuksi -1,4 prosenttia vertailukauteen verrattuna.
Jotkut saattavat ajatella, että alla olevan kuvaajan esittämä kehitys ei ole kestävällä pohjalla.
Mites nyt mahtaa mennä; massilla työpaikkoja ja talouskasvua sekä mitä myöden muutkin asiat kuntoon vai meneekö se pitkässä juoksussa liialliseen velkaantumiseen ja taloudellisiin ongelmiin, joka taas kostautuu hyvinvoinnissakin.
Only God knows.
Minun mielestäni perinteitä pitää kunnioittaa… 
Meneeköhän markkinat ja iso osa sijoittajista masistunnelmissa kuuntelemaan huomisia tai siis tämän päiväisiä höpinöitä (kello on 1.20).
Odotukset eivät ole erityisen korkealla.
Huomenta!
The Federal Reserve System eli FED julkaisee tänään korkopäätöksen kello 21.00 ja tässä ketjussa Economist at Inderes @Marianne_Palmu on juontamassa tätä draamaa. Erilaiset asiapitoiset lisäarvoa antavat ajatukset, kommentit ja kysymykset ovat varsin tervetulleita. 
Tässä on linkkejä erilaisiin ketjuihin, mihin voi laittaa viestejä, jotka eivät sovi välttis tähän ketjuun.
Ennen illan tapahtumaa kandee lukea Mariannen eilen kirjoittama makrokatsaus:
Laittakaa hälytys kännykkään ja olkaa täällä paikalla viimeistään kello 20.55, vaikka toki vähän myöhemminkin ehtii mukaan.
Tervetuloa!
Laitellaanpa Nordean viimeisin tutkimustulos tänne, vaikka kokonaisuuden osalta hieman liikutaankin kahvihuone-materiaalin puolella. Nordean tutkimuksen mukaan sijoitussummat ovat vähentyneet merkittävästi parin vuoden takaisesta ja näin piensijoittajien rahaa virtaa vähemmän pörssin puolelle kuin aikaisemmin. 
"Kaksi kolmesta suomalaisesta toteaa mahdollisuutensa säästää tai sijoittaa heikentyneen yleisen kustannustason nousun vuoksi, selviää Nordean teettämästä tutkimuksesta. Vuositasolla sijoitetaan 3000 euroa (mediaani), mikä on merkittävästi vähemmän kuin vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2021, jolloin yleisin summa oli 3981 euroa. Säästämisellä tavoitellaan nyt aiempaa enemmän taloudellista puskuria pahan päivän varalle. Yhä useampi kokee sijoitustietämyksensä riittämättömäksi.
Kaikista suomalaisista 37 prosenttia kertoo, että heidän mahdollisuutensa säästää tai sijoittaa ovat heikentyneet melko tai erittäin paljon. Naiset kokevat näin miehiä useammin. Oman taloustilanteen heikkeneminen on noussut (+7 %-yksikköä) suurimmaksi huolenaiheeksi varojen menettämisen rinnalle niiden joukossa, jotka sijoittavat. Vuoden aikana säästämistään oli vähentänyt 23 prosenttia ja lopettanut 4 prosenttia.
Naiset sijoittavat vuodessa keskimäärin 2000 euroa, kun taas miehet laittavat sijoituksiin puolet enemmän eli 4000 euroa. Suomalaisista 20 prosenttia ei säästä tai sijoita lainkaan. Siihen ylivoimaisesti suurin syy on rahan puute, joka mainitaan esteenä merkitsevästi useammin (+7 %-yksikköä) kuin vastaavassa kyselyssä vuonna 2021."
Minkälainen on tilanne Foorumilla?
Saksan inflaatio alle odotusten:
“German consumer price inflation dropped to 2.9% year-on-year in January 2024, down from 3.7% the previous month and falling short of the market consensus of 3.0%, a preliminary estimate showed. It was the lowest rate since June 2021, driven by a slowdown in goods inflation (2.3% vs 4.1% in December). Within goods, energy costs fell by 2.8%, following a 4.1% surge in December, and food inflation cooled to 3.8% from 4.5%. Meanwhile, services prices rose at a faster pace (3.4% vs 3.2%). The core inflation, which excludes volatile items such as food and energy, declined to 3.4% in January, reaching the lowest rate since June 2022. source: Federal Statistical Office”
Pääosissa @Jukka_Lepikko ja @Tuomas_Tuominen
USA:n osakemarkkinoilla on nähty poikkeuksellisen vahvaa nousua alkuvuodesta. Tarkoittaako tämä, että kasvun eväät on nyt syöty ja loppuvuodelle on luvassa heikompia tuottoja? Vai ollaanko sittenkin vasta härkämarkkinan alkutaipaleella? Ammattitreidaaja Jukka Lepikkö ja Nordnetin tuottaja Tuomas Tuominen luovat jälleen katsauksen markkinaan ja kertovat viimeisimmistä peliliikkeistä omissa salkuissaan.
0:00 Intro 1:18 Pörssit nyt 14:56 Markkinakatsaus 27:33 Kurkistus salkkuihin
Jos katsoo vain mekaanisesti työttömyyslukuja, niin 2008 aikaan Fed alkoi laskea korkoa vasta kun työttömyys oli 10 %. Dotcomin aikaan työttömyys piikkasi 6,3 %:ssa, ja 90-luvun alussa 7,8 %.
USA:n työttömyys on tällä hetkellä 3,7 % eli pelkästään sillä mittarilla ei koronlaskut ole ajankohtaisia - ainakin siltä vaikuttaa kun vertaa historiaan
Hyvää iltaa, foorumilaiset!
Federal Reserven korkopäätös on luvassa piakkoin, ja näytelmän kulku on hyvin samankaltainen kuin viime torstaina EKP:n korkopäätöksessä. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän ennallaan 5,25-5,5 %:n vaihteluvälillä eikä talousennusteista julkaista, joten siinä mielessä on kyseessä “välikokous”. Mielenkiintomme lepääkin kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa ja siinä, mitä keskuspankin kulisseissa jo häärätään. Viime kokouksessa pääjohtaja Powell myönsi, että hiljaisuus rahapolitiikan keventämisen suhteen on rikottu. Ohjauskoron laskuja sivuttiin kokouksessa ennusteiden laadinnan yhteydessä, kun aiemmin niitä ei edes ajateltu. Vahva signaali tuolloin oli, että Fed aloittaa ohjauskoron laskut jo ennen kuin inflaatio hidastuu kahteen prosenttiin.
Nyt luonnollisesti odotetaan vahvistusta tälle näkemykselle ja lisävihjeitä siitä, lasketaanko korkoja jo maaliskuussa. Edelleen FedWatchin antamat todennäköisyydet maaliskuun kokoukselle ovat lähes tasan sen suhteen, lasketaanko korkoa ensimmäisen kerran vai ei. Odotukset voivat siis illan jälkeen heilahtaa suuntaan jos toiseenkin. Bloombergin kokoamassa hyvässä havainnollistuksessa näkyy, miten pohjainflaatioennusteet ovat linjassa koronlasku per kvartaali -näkemyksen kanssa.
Ja signaalit korkojen laskusta ovat erityisen tärkeitä myös eurotalouksille. EKP tuskin haluaa lähteä ohjauskoron laskuihin ennen Fediä, sillä se heikentäisi euroa ja lisäisi paineita tuontihintainflaatiolle. Siksikin Powellin puheita kannattaa kuunnella tarkkaan.
