Pörssien suunta (Osa 3)

NYCB: Now the $114 billion bank, one of the 30 largest in the US, says in a new filing that the fourth-quarter loss was amended to $2.7 billion due to a new $2.4 “goodwill” non-cash impairment charge.

Melko pieni on suhteellinen käsite, sanoisin US-pankkien lukumäärässä sieltä suurempien joukosta pikemminkin.

Itse olen sitä mieltä, että enemmänkin tässä on tämä sektori taas kiikarissa “commercial real estate lender”. Tämän osalta on esim. CNBC:ssä tämän tästä ollut juttua, että kuinka poskellaan ne taseet onkaan ja mikä on noiden vuokraajien maksukyky. NYCB joutuu tekemään vuosirapsojen korjaukset vuosia taaksepäin, kun on pullaa vähän hiivalla kohotettu. Jos tästä muodostuisi yleisempikin käytäntö, tilanne voisi muuttua. Mutta toistaiseksi, kunhan spekuloin. En ole US pankkien tilintarkastaja :thinking:

14 tykkäystä

Moi! Paljon erittäin hyviä pointteja ja dataa jaettu eri ketjuissa. Tällä hetkelläkin (eikös aina​:joy::grinning:) on asioita, joiden vaikutus on eri suuntiin, muutama nosto joita voi haastaa vapaasti:
-Likviditeetti, josta tässäkin ketjussa ollut paljon dataa. Ja ehkä -08 jälkeen likviditeettiin liittyen sijoittajille (erit. USA ja Eurooppa) tullut valtavirran käsitys, että tiukassa paikassa keskuspankit pelastaa markkinat. -20 jälkeen vahva finanssipoliittinen elvytys (USA ja Eurooppa tehneet toki koko vuosituhannen alijäämäisiä budjetteja, eli joku voisi sanoa elvytetty pian 25 v finanssipoliittisesti…) tukenut. Luottamus näiden jatkumiseen tai kasvuun tuntuu olevan sisäänrakennettu/valtavirran oletus? Politiikkaa tuntevat sanovat, ettei varsinkaan nykytilanteessa länsimaat kestäisi isoa pörssilaskua, koska myös keskiluokka/eläkkeet vahvasti hengittää pörssien mukana(esim kirjassa Lords of finance avataan aika hyvin -20 kuvun lopun vauhtia ja -30 luvun alun merkitystä yhdessä Versaillesin rauhaa toisen maailman sodan syinä) Jenkkien vaalivuosi on oma juttunsa myös…
-Inflaatio&korot: linkittyy toki likviin ja talouskasvuun myös. Täälläkin on ollut hyvin esillä, että vaikka inflaatio laskee, putoaako se 2%:iin vai jääkö korkeammalle? korkeammalla tarkoitan 2,5-4%, ei mitään zimbabwe lukuja. Tätä perustelisi korkeat velkavuoret - näitä velkalasteja ei pureta alle 2%:n talouskasvulla ja alle 2%:n inflaatiolla. Hallituksille ja keskuspankeille lännessä sopisi siis n.3%:n inflaatio positiivisella talouskasvulla ja puheissa sopivan epämääräisesti lupauksia, että sieltä se laskee kohti kahta… Korkojen laskuodotukset tukivat syksyllä pörssejä. Ne olivat liian optimistisia (eka lasku maaliskuussa ainakin). Nyt odotukset käännetty kesään. Siihen voisi nykytiedon valossa jopa uskoa, mutta onko laskutahti niin nopea kuin markkinat odottavat? Jos inflaatio jää lähelle kolmea niin laskisiko EKP alle kolmeen prosenttiin tänä vuonna? Ilman öljyshokkia paineet laskea korkoa ennen syksyä ovat eri syistä molemmissa aika suuret näkisin, toki eri syistä. Euroopassa heikon talouskasvun takia ja jenkeissä politiikan ja toki siellä ollaan korkeammalla myös.
-Geopolitiikka: Tämä taitaa olla vaikein muuttuja eikä poistu täysin pöydältä seuraavan 5 v aikana. Voi myös kumota kaiken ylempänä erityisesti korkoihin liittyen. Venäjän brutaalit toimet Ukrainassa ja vaikutus EU:lle jolla osin sormi suussa yhä, Lähi-Idän tilanne ja eskaloitumisriski erityisesti Iranin ja Israelin (/USAn) on riski jota markkina öljykriisin myötä ei hinnoittele. Todennäköisyys tosin lienee tälle matala? Kiina-Taiwan riski on sitten omassa korkeudessaan, jolloin voi pohtia voiko tuota riskiä sijoittaja edes täysin mitigoida (toki kulta/raaka-aineet jossain määrin, jonka Verneri hyvin nosti esille yhdessä videossa osana portfolion hajautusta).Oma näkemykseni on, että vaikka tämä geopoliittinen riski ei nyt tulisi edes kynsille, se ei tule poistumaan vaan on läsnä/voi laueta 3-5 v kuluttua myös.

Kiitokset eri ketjuissa hyvistä näkemyksistä useille kirjoittajille sekä jaetusta datasta. Kaikesta yo riskeistä huolimatta näen Helsingin jo aika houkuttelevana arvostustasoiltaan nyt. Muutama vuosi sitten näkemykseni oli toisenlainen ja olin aika minimeillä hesulissa mukana. Vernerille erityiskiitokset hyvistä videoista sekä laajoista katsontakannoista yo teemoihin, poraatavaan pankkikriisiin, velkaantumiseen ja hesuliin liittyen! Monessa kohtaa yhteneväiset näkemykset, erityisesti yhtiöiden joilla uskoo 5%:n osingon olevan kestävällä pohjalla riskit on jo aika vähäiset (ei toki tarkoita, etteikö vieläkin halvemmalla voisimpäästä ostamaan…). Kovimmat kasvajat onkin sitten toinen juttu.

23 tykkäystä

:bear: :bubbles:

Ihan hyvää pohdintaa ja havaintoja.

5 tykkäystä

5 tykkäystä

Nordean Jan Von Gerich oli Kauppalehden haastattelussa aiheena mm. korot. Liitteenä vajaan 12 minuutin haastatteluklippi. Ei muuria.

Laskeeko Fed välttämättä korkoja ennen EKP:ltä, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich?

”On epäilty, miten EKP voisi laskea ennen Fediä, mutta en näe tässä ongelmaa. Usein taloussuhdanteet ovat menneet niin, että USA on näyttänyt suuntaan ja eurotalous on tullut perässä. Nyt tilanne on erilainen: euroalueen taloudella menee paljon huonommin kuin USA:n taloudella, joten mielestäni olisi ihan luontevaa, että EKP laskisi korkoa ennen Fediä.”

19 tykkäystä

Ei kai siitä ole montaakaan vuotta, kun FED nosti korkoja ja EKP ei. Sitten mentiin muistaakseni useampi vuosi niin, että rapakon takana korkotaso oli muistin varassa 3 %:ia ja vanhalla mantereella taisi olla marginaalisesti miinuksella. Eikä tuo johtanut mihinkään valuuttakurssien repeämiseenkään. Toki kaikki asiat eivät ole nyt yhteneviä silloisen tilanteen kanssa, mutta tätä vasten vain tuntuu omituiselta mediassa valloilla oleva yleinen käsitys, että EKP olisi täysin sidottu FEDin toimiin, tai muuten tapahtuu jotain.

31 tykkäystä

Vihkoon Vermeulen arvio about vuosi sitten markkinan korjauksen. Tykkäsin silti, että treidaaja sanoo nyt olevan päällä vahva nousutrendi mitä vastaan ei kannata taistella. Kunhan tiedostaa, jos häntä uskoo, että markkinalla on riskit korjata kymmeniä prosentteja alemmas. Jää nähtäväksi lukiko hän tällä kertaa oikein markkinasykliä ja price actionia.

4 tykkäystä

Handelsbankenin aamukatsauksessa (linkki) käytiin läpi pohjoismaisten pörssien alkuvuoden kehitystä. Tanskaa lukuun ottamatta on mörnitty, ja Tanskassakin Novo Nordisk selittää “lähes täysin” indeksitason kurssinousut. “Ilman Novoa kehitys olisi lähellä nollaa.”

HB:n mukaan Suomessa Neste selittäisi peräti “yli 80 % Helsingin yleisindeksin laskusta”. Ruotsissa taas vastaava virka on ollut H&M:llä. Norjan menoa ei lyhyessä kommentissa tarkemmin käsitelty. Tässä vielä kuvakaappaus aamukatsauksesta.

35 tykkäystä

Kyllä tätä “kuka leikkaa ensin” -leikkiä pitävät käynnissä myös keskuspankkiirit (tai EKP:n haukat) itse, kuten viime viikolla julkaistussa uutisessa näkyy.

Eurotalous tarvitsisi Yhdysvaltoja kipeämmin ohjauskoron laskuja, mutta palvelualojen inflaatio- ja palkkadata pitää keskuspankkiirit itsepintaisesti varovaisella linjalla. Fedin jahkailu on haukoille yksi peruste lisää pitää jarru pohjassa.

44 tykkäystä

Suomi kaipaa koronlaskuja, euroalue ei vielä niinkään. Suomen talous on kanveesissa, kun taas euroalue toistaiseksi on välttänyt taantuman. Inflaatio on paikoitellen sitkeää. Tämän takia koronlaskuja saa vielä odotella. Kun ne alkavat, Suomen talouden odotetaan elpyvän.

Päivän Vartissa on aiheena inflaatio ja korot Yhdysvalloissa ja euroalueella.

Muutaman slaidin voisin nostaa suoraan ketjuun.

Haastaisin edelleen koronlaskujen tarpeellisuutta Yhdysvalloissa. Inflaatio-odotukset ovat pysyneet vakaina päälle 2 %:ssa, mutta pörssi ja velkakirjojen korot reflektoivat hyvin vahvaa taloutta. Työttömyysaste on edelleen olematon. Osakemarkkinan ylikuumentumisen riski on todellinen.

Fedin mandaatti on inflaation ja työttömyyden pitäminen mahdollisimman alhaalla. Inflaatiossa on edelleen sitkeyttä. Mikä kiire on laskea ohjauskorkoa?

Euroalueen talous on hapan, mutta meilläkin on inflaatiossa sitkeyttä ja taloudessa resilienssiä (kts. esim. ostopäällikköindeksien viestit, palkkojen nousu, matala työttömyysaste, Välimeren talouksien suhteellinen vahvuus, erirytminen inflaatio). Ei ihme, että EKP vetkuilee koronlaskujen suhteen.

Toisiin aiheisiin… SP500:lla on ollut historiallisen paljon nousuviikkoja viimeisen 4,5 kuukauden aikana:

SP500 alasektoreista kaikki, paitsi teknologiat (IT ja Comm) ja kuluttajat ovat jääneet indeksin jalkoihin. Kuvaajassa kehitys suhteessa indeksiin. Luulen, että amerikkalaissijoittajienkin parista löytyy paljon ihmisiä joilla on sama fiilis kuin olisi Hesuliin pistänyt rahansa. :smiley:

43 tykkäystä

Naapurimaan eri alojen konkurssit.

Detaljhandel = vähittäiskauppa


Henri Huovinen ja valtionlainamarkkinan tuottojen heilunta :slight_smile:


EDIT:

Gerich ja 12kk:n euriborin huiput

9 tykkäystä

Iltapäivää! Tänään julkaistiin tärkeitä tietoja Yhdysvaltain palvelualoilta ISM-indeksien muodossa. Pientä hiipumista tammikuusta, mutta kasvu jatkui sektorilla. Alaindekseissä kaikki hyvin: hintapaineet taittuivat tammikuun piikin jälkeen, ja uudet tilaukset kasvoivat. Työllisyydessä hieman heikompaa virettä, mutta työmarkkinan tasapainottumistahan moni nyt toivoo. EDIT. Kuten kuvasta näkyy, teollisuudessa tilanne on aika lailla heikompi, mutta palvelualat se suurin työllistäjä.

43 tykkäystä

Tämä on vähän kahvihuonekamaa mutta kaappaa silti oleellisen tämän hetken sentimentistä.

AI-firmoille halutaan lainata (siis lainata) rahaa sellaisella tyrkyllä, että velkakirjojen korot ovat kääntyneet negatiivisiksi!

Eli vaikka esimerkiksi Yhdysvaltain velkakirjoista saa 4-5 % korkotuottoa (niin riskitöntä kuin vain voi olla) tai Saksalta päälle kahta pinnaa, sijoittajat haluavat AI-altistusta lainaamalla negativiisella korolla… Eli he maksavat siitä että he saavat lainata AI-firmoille.

Toki nämä ovat vaihtovelkakirjoja eli ne saa myöhemmin (ehkä) muuttaa osakkeiksi.

Mutta silti.

Tämä on järjetöntä! :smiley:

76 tykkäystä

8 tykkäystä

@Tuomas_Tuominen ja @Jukka_Lepikko ovat markkinatunnelmissa. Onneksi ei Hesulin veliosakepörden tunnelmissa.

Markkinatunnelmat ovat muuttuneet selkeästi kahden kuukauden aikana niin koronlaskuodotusten, inflaatiokehityksen kuin talousnäkymienkin osalta. Mitä tämä tarkoittaa osakemarkkinoiden kannalta? Jukka ja Tuomas jakavat jälleen markkinanäkemyksensä ja kertovat tuoreimmista peliliikkeistä omissa salkuissaan.

Aiheet: 0:00 Intro 0:38 Bitcoin 8:43 Pörssit nyt 18:18 Markkinakatsaus 35:05 Kurkistus salkkuihin

14 tykkäystä

Handelsbankenin Suomen pääekonomistin tviitti maailman talouteen liittyen :slight_smile:

Avoimet työpaikat ovat vähenemässä USA:ssa.

Yksityishenkilöiden maksamat korkokulut ovat nousseet yli 550 miljardiin dollariin Yhdysvalloissa. Tämä summa on korkein sitten vuoden 1959. Kuluttajalla ei mene erityisen lujaa huomioiden vielä sen, että velkaantumisen taso on jo ennestään korkea.

19 tykkäystä

fully agree - melkein yhtä hullua kuin joku lainasi 0-korkoaikana Itävallan valtiolle 100 v bondeihin hyvin halvalla. Viime vuonna nuo bondit oli jossain vaiheessa -60+ prosenttia…

4 tykkäystä

Tämä on mielenkiintoista, miten samasta aiheesta voi tulla niin erilaisia tulkintoja riippuen siitä, kuinka dataa käyttää. Jos absoluuttisten lukujen sijaan tarkastelee velanhoitokustannuksia osuutena käytettävissä olevista tuloista, niin tulokset eivät vielä ole kovin hälyyttäviä kuluttajan kannalta. Moni tahohan tosin povaa, että korkokustannukset alkavat vasta tänä vuonna lyödä toden teolla läpi.

Sitten euroalueelle. EKP:n korkokokous on luvassa tänään ja tuttuun tapaan seuranta alkaa täällä klo 14.45, kun päätös julkaistaan. Keskuspankki ei vielä laske ohjauskorkojaan ja pääjohtaja Lagarde pitänee sanaisen arkkunsa kiinni, mitä tulevaisuuteen tulee (datariippuvuus, tiedetään), mutta pinnan alla kuplii jo inflaatioluvuissa. Bloomberg nimittäin julkaisee mainiota inflaation nowcast-ennustetta, jossa hintojen nousu olisi tyrehtynyt jo alle EKP:n tavoitteen. Tämä ei ole keskuspankin virallisesti seuraama mittari, mutta lupaa hyvää tulevaisuuden kehitystä ajatellen. Myös ennakkokommentti päätöksestä ohessa.

65 tykkäystä

Muutama nosto aamun Vartista! =)

Tähän asti tiivein paketti USA-osakkeiden ylituoton syistä sitten finanssikriisin. Keksin muutaman uudenkin näkökulman paljon käsiteltyyn aiheeseen.

Tämä on vähän provo mutta… Mag7 ei ole haavoittumaton!

Nyt kun USA-pörssien ja yhtiöiden ylituotto on kaikkien huulilla, pitäisi sijoittajan mielestäni entistä enemmän miettiä mikä kaikki voi mennä pieleen sielläkin.

Kaikki tietävät Kiinan riskit (esim. kommunismi). Kaikki tietävät Euroopan ongelmat (ikääntyvä väestö, vähemmän dynaaminen talous, riehuva ydinasediktatuuri itänaapurina). Kaikki tietävät Hesulin ongelmat (Euroopan ongelmat potenssiin kolme plus suuryhtiöiden saralla harvinaisen epäonniset viime vuodet).

Nämä ongelmat heijastuvat kyseisten markkinoiden hinnoitteluun ja näkyy mörnivinä osakkeina.

Mutta ei USA-osakkeetkaan ole ongelmattomia. Arvostus? Kireän puoleinen. Mag8 (Netflix eksynyt mukaan seiskaan) on jo 30 % SP500 painosta. Onko nämä firmat lopulta haavoittumattomia? Hesulikin on mörninyt paremmin kuin Tesla viime vuodet. Tiedä sitten kummasta se kertoo enemmän. :smiley:

Lisää videolla.

Puhuin myös Kiinan uusista talouskasvutavoitteista ja niiden implikaatioista muulle maailmalle.

BKT:n laskutavassa vienti on plussaa, tuonti miinusta (BKT:han mittaa tuotantoa ja muiden tekemät tuotteet ja palvelut ei ole tietenkään omaa ansiota :smiley: ). Kiina aikoo siirtää painopistettä talouskasvussa vientiin rakentamalla aiempien kiinteistökuplien raunioiden päälle maailmanluokan teollisuuskeskuksia.

Vienti on ihan ok kasvustrategia, jos talous on pieni. Esimerkiksi Suomi voisi, jos poliittista tahtotilaa löytyy, yrittää nojata vientiin: rusikoidaan paikalliset palkat ja työolot alas, houkutellaan tuotantoa tänne verohelpotuksin ja nautitaan kun satamista vain virtaa suomalaisia hyödykkeitä maailmalle.

Suomi on niin pieni, ettei tämä muiden kysynnällä suoranainen “loisiminen” haittaa tai tunnu missään.

Kiina on maailman 2. suurin talous. Katsokaa luvut kuvasta alla.

Kuka voisi imeä Kiinan vientiä? Käytännössä vain Eurooppa. Vaikka EU:n politiikka on joskus omaan nilkkaan ampumista, epäilen vahvasti haluaako ranskalaiset ja saksalaiset todellakin EU:n deiundustrialisaatiota kiinalaisen kilpailun alla.

Veikkaisin, että tuontitulleja ja kauppasotaa pukkaa entisestään ellei Kiina vaihda suuntaa.

Tästä ei puhuta tarpeeksi. Esimerkiksi kilpailun voisi olettaa kiristyvän joka tontilla, missä kiinalaiset osaavat tehdä yhtä hyvän vempaimen, auton, moottorin, nosturin kuin eurooppalainenkin valmistaja.

44 tykkäystä

Liittyen kauppataseiden epäsuhtaan, mitä @Verneri_Pulkkinen nostaa usein esille, niin jäin miettimään tätä. Jos nyt otetaan vaikka pelkkä autoteollisuus esimerkiksi, niin mikäli Kiina subventoi autoteollisuuttaan ja Eurooppa ei laita niille riittävän korkeita suojatulleja, niin kuluttajallehan tämä tarkoittaisi, että saavat halpoja autoja, joita kiinalainen veronmaksaja subventoi, eli tulonsiirtoa kiinalaiselta veronmaksajalta eurooppalaiselle - ei kai tämä eroa maan sisäisestäkään tulonsiirrosta.

Mutta sitten varjopuolena Euroopan autoteollisuus kuolisi, jolloin moni menettäisi työnsä ja siten eurooppalainen veronmaksaja ja talous köyhtyisi. Tästä kai seuraisi, ettei eurooppalaisilla olisi enää samassa määrin varaa ostaa (kiinalaisia) autoja, ja siten myös Kiinalla alkaisi taloudellinen alamäki. Tämä sitten laskisi viime kädessä kustannuksia ja jollain tapaa löytyisi tasapaino.

Optimisti sanoisi, että autoteollisuudesta vapautuva työvoima ja pääoma voisi alkaa tekemään jotain muuta samalla, kun kuluttajat nauttivat kiinalaisten veronmaksajien heille maksamasta edusta niin, että Euroopan talous uudistuisi ja pysyisi vaikka samalla tasolla samalla, kun kuluttajien ostovoima tai elintaso paranisi. Pessimisti, että tuollaista ei tapahtuisi ja Euroopan talous jäisi pysyvästi matalammalle ja työttömyys korkeammalle niin, että hetken aikaa saataisiin velaksi halpoja autoja, mutta sen jälkeen oltaisiin krapulassa pohjalla vanhenevan autokannan kanssa.

No entä, jos laitetaan ne suojatullit ja torpataan sillä Kiinan uhka? Tässä vaihtoehdossa kuluttajan ostovoima kärsii, koska joutuu maksamaan autoista enemmän ja siten rahaa jää vähemmän johonkin muuhun. Eurooppalainen autoteollisuus tuskin hirveästi silti juhlisi, koska vaikka ne kävisivät kotimarkkinalla kaupaksi, koska muutakaan ei olisi tarjolla, niin kukapa niitä Euroopan ulkopuolella ostaisi? Kiina nyt ei varmasti, koska siellä olisi halvempia autoja tarjolla. Ja tuskin mikään muukaan maa, ellei kyseisessä maassa oltaisi laitettu suojatullia Kiinan suuntaan, mutta ei Euroopan. Tästä varmasti seuraisi mörnimistä ja vaikka talous varmasti löytäisi stabiilimman pohjan hieman alempaa.

Eli mitä sitten pitäisi tehdä? Mikäli logiikkani ei täysin onnu, niin mikäli (auto)teollisuus ei pysty kilpailemaan subventoitua ulkomaista vastaan, niin vaihtoehdot ovat ilman tulleja alas, tai tullien kanssa alas. Kummassa tilanteessa sitten mennään alemmas, niin lienee väiteltävissä. Kummassa tilanteessa on paremmat edellytykset nousta, niin lienee myös väiteltävissä, mutta vaikea kuvitella, miten kilpailun kieltäminen lisäisi luovuutta, innovointia ja riskinottoa, mitä ilman kummastakaan kuopasta on tuskin mahdollista nousta.

Eli onko se sitten niin huono idea ottaa vastaan tulonsiirtoja kiinalaisilta veronmaksajilta? Ja mitä ylipäänsä voidaan tehdä maailmassa, jossa Puolue haluaa niitä tänne työntää? Tai enkö vain tajua?

Edit. Tähän voisi tietty lisätä vielä kiinalaisen veronmaksajan/tehdastyöläisen tilanteen. Eli siellä sitten olisi töitä tarjolla, hyvä, mutta toisaalta hänen ostovoimaansa heikentäisi kovasti se, että joutuu maksamaan tulonsiirtoja ulkomaalaisille asiakkaille.

15 tykkäystä