EKP voisi tässä skenaariossa hillitä inflaatiota myymällä valtion velkakirjoja.
Vaikutus kahta kautta: valtioiden korkomenojen nousu pakottaen budjettileikkauksiin ja likviditeetin väheneminen markkinoilta.
6 tykkäystä
Erityisesti Punaisenmeren tapahtumien takia kansainvälinen kauppa ja meriliikenne ovat kohdanneet vaikeuksia. Meriliikenteen turvallisuuteen on siten keskitytytty ja samoin myös merenalaisten infrasktutuurien suojaamiseen.
Alla olevassa raportissa on pohdintaa siitä, että inflaatio ei olisi kuitenkaan sen erityisemmin kuitenkaan nousemassa. Rahtiyhtiöille tilanne aiheuttaa riskien lisäksi myös mahdollisuuksia.
(juttu bongattu OP:n Olavin X-tililtä: https://twitter.com/Olkurola/status/1771456057455317330 ja https://twitter.com/Olkurola/status/1771456570435477886)
7 tykkäystä
Pörssien suuntaa miettiessä yksi olennainen tekijä on, mistä rahavirrat tulee ja mihin suuntaan ne liikkuu. Jenkeissä yksi voimistava tekijä on varmastikkin ollut vahva työmarkkina, jonka kautta 401k tileille ja sieltä ETF:in ohjautuu koko ajan suuria summia säästöön.
Suomessakin on vastaavaa ilmiötä ja työeläkerahastot onkin yksiä suurimpia omistajia meidän yhtiöissä. Väestöpyramidi huomioiden tämä ilmiö lienee kääntymässä toiseen suuntaan, eli näitä rahastoja alettaneen syömään pikkuhiljaa. Toinen suuri omistajaryhmä monessa yhtiössä Suomessa on valtio / muut julkiset laitokset. Nämäkin lienee nykytilanteessa kääntymässä ennemminkin myyjän kuin ostajan puolelle.
Mistä löytyy sitten ostajat tukemaan osakekurssien kehitystä Helsingin pörssissä? Kun katsoo omistajalistoja, niin yllättävän vähän siellä näkee ulkomaisia sijoituksia. Indeksirahastojenkin osuus omistuksista Suomessa näyttää olevan varsin pieni. Kansankapitalismi on ollut pitkään nousussa, mutta mihin asti se riittää?
Löytyyköhän tästä aiheesta tuoretta, ihan data-/faktapohjaista analyysia jostain? Onko viime vuosina tapahtunut merkittävää muutosta ja mille tulevaisuus näyttää?
25 tykkäystä
S&P on vahvistanut Saksan AAA-luottoluokituksen ja katsonyt, että maan näkymät tulevat pysymään vakaina.
He kuitenkin varoittavat, että luokitus voisi laskea mikäli maan talous luisuu odotettua pidemmälle. Tämä voisi tapahtua, jos maan taloudellinen tilanne heikkenee odotettua enemmän ja velka tai /ja vastuut kasvavat merkittävästi.
https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1771449316155998472
Saksassa on paljon kaikkea hyvää ja joitain hyviä asioita ehkä tiedossakin, mutta energiakriisi, teollisuuden ongelmat, maan omat isot rakenteelliset ongelmat esim. byrokratiajutut ja ikääntyvä työväestö… miten Saksa voi menestyä jatkossa muihin maihin nähden, jos sen kilpailukyky heikkenee ja maassa on pahoja isoja “jäykkyyksiä”, joita ei hetkessä korjata.
“The mood among executives at German industrial companies is constructive, but definitely more sober compared to the optimism of peers in the US and specifically the West Coast,” Dees told Bloomberg News in a recent interview.
EDIT:
Lisää Saksasta:
Saksassa on vihdoin hyväksytty elvytyspaketti… tosin aika pieni, joka tuo 3,2 miljardin euron edestä verohelpotuksia yrityksille. Tavoite oli 7 miljardia, mutta ei tuokaan summa kovin isolta kuulosta huomioiden epäekonomistisesti maan asukasluvun, joka on noin 85 miljoonaa.
https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1771432364431810945
14 tykkäystä
Tässä on OP:n Hännikäisen tviittiketju korkohommiin liittyen.
Jäsenistön konsensus vaikuttaa kallistuvan kesäkuun koronlaskun suunnalle, vaikka osa jäsenistä on vihjaillut huhtikuun laskun mahdollisuudella ja osa on varoittanut, että laskua ei välttämättä tule tänä vuonna lainkaan
https://twitter.com/JariHnnikinen1/status/1772208954036146231
11 tykkäystä
Saksa on aika riippuvainen Kiinasta ja tämän lisäksi Kiinan sähköautot myyvät entistä enemmän maailmalla, mikä vaikuttanee jatkossakin Saksan autoalaan. Tuskin Saksa ainakaan hetkessä pystyy muuttamaan nykyistä trendiä.
https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1772508187524038698
Kiina on luvannut lupaa tasavertaista kohtelua ulkomaisille yrityksille ja siihen ei luonnollisesti Saksassa ihan uskota - enemminkin ehkä koetaan päinvastoin.
In a bid to attract more foreign money, Chinese Vice Commerce Minister Guo Tingting told the China Development Forum in Beijing that the country would “fully guarantee national treatment for foreign companies”, without elaborating further. “We are seeing more and more of what I’ll call it friendly signals,” said Oliver Wack, Asia expert at German engineering association VDMA, which represents heavyweights including Siemens and Thyssenkrupp.
12 tykkäystä
33 tykkäystä
Tuohon @Sijoittaja-alokas viestiin vähän liittyen, kiinalainen Leapmotor alkaa huhujen mukaan valmistaa sähköautoja Stellantiksen Puolassa sijaitsevalla tehtaalla.
Unohtui linkki uutiseen.
4 tykkäystä
Aika hyvin Saksa kuitenkin luotti Venäjään…niin kun hyötyi siitä itse…pihtarit 
1 tykkäys
Onko nämä etusykliset konepajat ja metsäyhtiöt edes niin kovin aliarvostettuja tällä hetkellä. Wärtsilästä Konecranesiin tuntuu, että odotus suhdanteista olisi ainakin jossain määrin jo hinnoissa sisällä.
26 tykkäystä
Muutama poiminta aamun Vartista.
Euroopassa pääoman siirto omistajien taskuun on noussut ennätystasoille. 600 miljardin euron tasossa mukana omien osakkeiden ostot sekä osingot.
MSCI Europe indeksin (josta nuo on laskettu) markkina-arvo on noin 10 biljoonaa euroa, joten “yield” on noin 6 %.
Tämä reflektoi firmojen ennätyskannattavuuksia samalla, kun vaisu talouskasvu ei houkuttele investoimaan. Siispä rahat omistajille. Erityisesti pankkisektori on innokas jakamaan varoja, mistä kotimaassa Nordea on hyvä esimerkki.
Tämä kuvaaja jäi videolla pienempään rooliin, niin sitä voisi pohtia enemmän tässä. Paljon puhutaan siitä, miten korkojen lasku elvyttäisi kulutusta ja investointeja. Tässä näkyy euroalueen BKT:n kasvun komponentit. Kulutus (sininen) näyttäisi silmämääräisesti olleen melkein puolet kasvusta ja investoinnit merkittävä osa toista puolta nettoviennin (vienti = plussaa BKT:lle, tuonti = miinusta) kanssa.
Mikäli korkojen lasku rohkaisee kuluttamaan, nuo noussee korkeammalle tasolle kuin nykyinen nollataso. 
Koroista jatkaen… Näytin edellisessä Vartissa kuvaajaa missä oli SP500 ja käänteisellä asteikolla markkina-odotus Fedin ohjauskorosta vuoden päästä. Kokeilin samaa Hesulille ja markkina-odotukselle EKP:n ohjauskorolle vuoden päästä. Siinä missä vahva tuloskasvu ja talous ovat riuhtoneet SP500-indeksin irti korkojen kahleista, Hesuli on jatkanut mörnimistään korko-odotusten mukana.
Muutamia ajatuksia.
Jos käsikynkkä jatkuu (huom. ihan eri asteikot, eli tämä ei ole mitään tiedettä vaan visuaalisesti näyttävän käppyrän subjektiivista kvalitatiivista pohdiskelua) Hesulin voisi odottaa nousevan kun korot kääntyvät selkeään laskuun.
Toisaalta herää kysymys, miksi muut europörssit DAXista Ranskan CACciin ja Italian borsaan ovat ATH:ssa tai vuosikymmenen huipputasoilla samalla? Niissähän on samat korot. Eurotalous on vaihtelevan heikkoa (esim. Saksa, Ranska, Suomi) tai kädenlämpöistä (esim. Espanja, Italia) koko alueella. Kenties vika on siis meidän yhtiöissä.
Esimerkiksi Italian pörssit ovat raketoineet. Ja keitä siellä majailee? Suurimmat kolme firmaa kukin 10 % painolla ovat Unicredit (pankki hyötyy koroista), Stellantis (halvat auto-osakkeet ovat elpyneet) ja Ferrari (ei tarvitse lisäselityksiä).
Hesulin useat jättiläiset ovat kompuroineet sen sijaan, vaikka ne eivät olekaan enemmistö arvoansoja.
26 tykkäystä
Metsäsektori on aikamoisessa kohmeessa ja arvostukset sen mukaisia, mutta kieltämättä isoista konepajoista useimmat ovat ATH:ssa tai elpyneet merkittävästi.
Talouden ilmapuntarit Cargotec ja Konecranes eivät elä tyhjiössä: sykliset osakkeet ovat ylipäätään Euroopassa ja Yhdysvalloissa pärjänneet todella hyvin, kun talousodotukset ovat piristyneet.
Tämän takia on aina paha kun vitsikkäästi puhutaan (ja itsekin puhun) Hesulin mörnimisestä, niin herkästi tuo yksinkertaistus yleistää liikaa. Hesulinkin sisällä on yhtiöitä ja sektoreita, jotka tekevät para’aikaa ennätystuloksia ja joiden osakkeet huitelevat huipuissa. Edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi Sampo ja Nordea ovat suoriutuneet erinomaisesti. Niiden voima ei ole vain riittänyt ihan kompensoimaan KONEen ja Nesteen sekä Nokian kompurointia eikä mid/small-cap sektorien yleistä kosahdusta.
25 tykkäystä
Monikansalliset ovatkin kansainvälisiä firmoja, mutta nämä pienemmät jotka operoivat lähinnä kotitantereella ovat kyllä ottaneet sitäkin pahemmin siipeensä.
Jos nyt esimerkiksi sijoittaisi wärtsilään niin siinä saa mukana jo aika hyvin maantieteellistä hajautusta euroopan, jenkkien ja aasian välillä mm.
2 tykkäystä
2 viestiä yhdistettiin ketjuun: Kurssien ja niiden muutosten kyselyt, kauhistelut ja hehkuttelut (Osa 3)
Todellakin indekseistä puhuttaessa ne ovat ne isoimmat yhtiöt, jotka ajavat indeksin liikettä suuntaan tai toiseen. Helsingin pörssin arvokkaimmat yritykset: Nordea, Kone, Sampo ja Neste.
Pidemmän päälle markkina-arvo seuraa liiketoimintaa, mutta lyhyellä aikavälillä aika paljon kurssi heiluu spekuloinnin tai odotusten ja niiden muuttumisien kanssa.
Peilataan yhtiöiden arvoa ja liiketoimintaa:
- Sampo: sanot että on suoriutunut erinomaisesti. En kiellä Sammon erinomaista tekemistä, mutta Inderesin datan mukaan Sampo arvostetaan nyt korkeammalla PE-kertoimella kuin 2020-2023.
- Nordea: sanot että on suoriutunut erinomaisesti. Tulos on nostettu ATH tasolle ja Inderesin mukaan se siellä myös pysyy, mutta kurssi on vetänyt vaakalentoa (eli mörninyt) 10 vuotta putkeen. Omistajia on palkittu osingoilla ja takaisinostoilla, mutta joku voisi sanoa “arvostuskertoimien tervehtyneen”
- Kone: “kompuroinut”. Osakekurssi on melkein puolittunut huipuistaan. Kiinan näkymät varmasti montaa huolettaa, mutta Inderesin ennusteissa Kone tekee ATH nettotuloksen tänä vuonna, ensi vuonna tulos paranee, 2026 tulos paranee vielä lisää. Onko se sitä kompurointia vai arvostuskertoimien tervehtymistä
- Neste: “kompuroinut”. Osakekurssi on yli puolittunut huipuista. Ennusteita on laskettu. Ja silti: tänä vuonna tehdään toiseksi eniten käyttökatetta koskaan, ensi vuonna tehdään ATH käyttökate, 2026 käyttökate paranee ATH tasosta, 2027 käyttökate paranee ATH tasosta. Onko se sitä kompurointia vai arvostuskertoimien tervehtymistä
23 tykkäystä
Jenkkipörssit ovat olleet kaksi kertaa historiassa korkeammalle arvostetut kuin nyt, 1929 elokuussa ja 2021 joulukuun lopussa. Jos halut tietää lisää, niin oheisesta Hussman Market Commentista löytyy faktaa.
7 tykkäystä
Ranskan julkisen sektorin alijäämä vuodelle 2023 nousi 5,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta
Tämä ei ainakaan luo presidentti Macronille uskottavuutta talousuudistajana, joka kykenee ratkaisemaan maan taloudelliset haasteet. Aiempi virallinen hallituksen alijäämäarvio oli 4,9 prosenttia bruttokansantuotteesta ja oliko sekään kovin intohimoinen tavoite.
https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1772523232467308748
Ranskalla on myös ongelmia taloutensa kanssa, kuten Saksalla.
Finance Minister Bruno Le Maire said tax revenue, which tends to track inflation, was a weaker-than-expected 21 billion euros ($22.8 billion) because inflation fell faster than planned.
The government has already flagged 10 billion euros in extra budget cuts this year and said it might need to pass legislation mid-year to come up with additional savings.
https://www.reuters.com/world/europe/france-overshoots-2023-budget-deficit-target-2024-03-26/
Tässä vähän osakemarkkinoiden kehityksestä.
CAC 40 -indeksi seuraa Pariisin pörssissä noteerattujen 40 suurimman ja vaihdetuimman yhtiön kehitystä. Osakemarkkinoilla voi olla luonnollisesti hyvin erilainen meno kuin itse maalla.
11 tykkäystä
Demografia ja tendenssi säästää ovat mielenkiintoisia teemoja, mutta käsittääkseni yksioikosta linkkiä näiden välillä ei ole.
Klassinen ajatus on, että keski-ikäiset säästävät osakkeisiin ja muutenkin ja sitten vanhuksena pistetään kaikki haisemaan. Käytäntö on monimutkaisempi.
Ja jos Hesulissa olisi maailman parhaat firmat ja suomalaiset eläkeläiset myisi niitä (joko suoraan tai rahastojen kautta), niin todennäköisesti osakkeet kelpaisi sitten ulkomaisille säästäjille. Tai jos niiden arvostus painuu liikaa kotimaisten myyntien takia, eiköhän ostajia löydy muualta.
Varallisuus myös kasaantuu yli ajan ja periytyy. Eläkeläiset eivät välttämättä ole myymässä, vaan siirtämässä varallisuutta jälkipolvelle jne.
Osakestrategi tai mikälie poppahenkilö Tom Lee on jopa argumentoinut, että osakkeet raketoivat varallisuuden siirtyessä riskinjanoisille meemittelijä milleniaaleille. Kertooko tämä näkemys sitten enemmän syksyn 2021 tunnelmista, jätän lukijan pohdittavaksi.
Markkinan roolilla maailmassa on myös väliä. SP500 kokoinen “maailman” indeksi tuntuu keräävän rahaa kuin sieni sijoittajien rohmutessa USA-assetteja.
18 tykkäystä
- Tom Lee is a managing partner and head of research at Fundstrat Global Advisors.
- He holds a Bachelor of Science degree in Economics from the Wharton School of the University of Pennsylvania.
- He’s known for his expertise in equity research, market analysis, and investment strategy.
- He has appeared as a market commentator on several financial news outlets, including CNBC and Bloomberg.
- He’s been in the financial industry for over 30 years and has a deep understanding of market trends, economic policy, and investment strategies.
- He founded his own firm, Fundstrat, in 2014, which focuses on providing investment research and strategies to clients.
2 tykkäystä