Pörssien suunta (Osa 3)

Ei ihan niinkään, sillä “kysyntä” ei ylitä “tarjontaa” missään ikäluokassa, ei ainakaan yllä mainitussa kaaviossa. Yli 80-vee totta kai, mutta tältä osin jo 65+ tarkastelu nollaa vaikutuksen. Ne yli 80-vee kun sattuvat kuulumaan samalla siihen 65+ väkeen.

Yllä olevat taulukot kertovat, että kaikissa ikäluokissa tulot ovat suurempia kuin kulut. Myös ikäluokan 65+ tulot $55+k ylittää kulutuksen $52+k. Tarkista itse, jos et usko.

Eikös se inflaatio tarkoittanut kuluttajahintojen nousemista suhteessa aiempaan? Ja tässä tarkastellaan eri ikäluokkien säästämisastetta? Miten se liittyy inflaatioon? Mikä premissi tässä jää julki tuomatta?

@Jukka_Lepikko @vanha_Qfwfq

1 tykkäys

Alla on Financial Timesin artikkeli maailman inflaatioista ja korkojutuista.

Keskuspankkien oletetaan alentavan lainakustannuksia, koska inflaatio laskee kautta maailman.

Jossain on jo selkeämmin leikattu korkotasoja. Fediltä, EKP:ltä ja Englannin keskuspankilta odotetaan samaa, mutta rauhallisemmalla tahdilla.

Suunnilleen samanlaista viestiä on toitotettu jo aiemmin:

While inflation in most nations has come down from its peak, many policymakers have warned that the last leg of the journey to central banks’ target — which in most advanced economies is 2 per cent — will be the hardest.


Nordean pääekonomistin tviitti liittyen Ranskan inflaatioon ja koronlaskuihin.

Italiassa oli inflaatio 1,3 maaliskuussa, kun odotukset olivat 1,5 prosentissa. Tämäkin helpottanee EKP:n korkojen laskemisia.

https://twitter.com/JanVonGerich/status/1773629894020215219


Tviitti liityen USA:n inflaatioihin ja koronlaskuihin.

USA:n (PCE)-inflaatio oli odotusten mukainen ja todennäköisesti Fed laskee senkin takia korkoja kesäkuussa.

Kuluttajahintaindeksissä tuli sitä vastoin aiemmin pettymyksen poikasia.

https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1773696835636400527

image


EDIT:

Lisään vielä Henrin tviitin tähän:

https://twitter.com/HenriHuovinen2/status/1773671920505856137

14 tykkäystä

Tuottavuuspuolen asiat eivät ole ihan kondiksessa ja investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat kovin matalalla tasolla eikä tilanne ole parantunut. Finanssikriisin ja .com-kuplan jälkeen investoinnit eivät ole lisäntyneet, vaikka tosin työllisyys on kasvanut.

Saksa ei ole toisin kuin muut maat hyotyneet palveluiden ja vähittäiskaupan tuottavuuskasvusta.

Ehkä huolestuttavan asiana voisi nähdä sen, että ICT-alan osuus Saksasta on suhteellisen pieni.

https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1773976392926916780

image


Varman toimitusjohtajan pohdintoja liittyen Suomi vs Ruotsi & Saksa.

Joku arveli eron johtuvan, että Ruotsi ja Saksa ovat enemmän painottuneet jenkkeihin.

https://twitter.com/RistoMurto/status/1773956021884456973

Henri Huovisen mielenkiintoinen huomio keskisuurista Helsinki vs Saksa, vähän vastauksen Murron pohdintoihin. “Toisessa vastauksessa” on enemmän asiaan liittyvää pohdintaa.

https://twitter.com/HenriHuovinen2/status/1774023927901093997

https://twitter.com/HenriHuovinen2/status/1774031480324325656

17 tykkäystä

Pientä karhuilua sallittakoon näin pitkän viikonlopun kunniaksi. Näistä asetelmista voi olla vaikea saada uusi härkämarkkina jatkumaan pitkään, ellei sitten jotain todella mullistavaa tapahdu. (En usko tekoälyn mullistavuuteen, ainakaan tässä mittakaavassa)

16 tykkäystä

Voi olla että kannattaisi uskoa. Jos tietyntyyppisissä tehtävissä olet 25% nopeampi ja laatu paranee 40% [1] niin tuo parantaa tuottavuutta huikeasti. Toki on tehtäviä joissa AI:n apu heikentää lopputulosta, mutta onneksi ihminen on sen verran fiksu että oppii mihin AI on hyvä ja mihin ei. LLM mallien (ChatGPT) ansiosta me kaikki olemme nyt hiukan rikkaampia. Itse odottelen että AIn antama tuottavuus boosti ralli osakkeissa siirtyy seuraavaksi value ja non-US osakkeisiin.

[1]

8 tykkäystä

Mielenkiintoista, Erdogan koki yllättävän tappion kunnallisvaaleissa. Äänestäjät rankaisivat, koska inflaatio kohoaa ja Turkin liira heikkenee.

Erdoganin hallituksen tuki on ennätysalhaalla. Mielenkiintoista on nähdä, että tuleeko taloudellisia uudistuksia ja miten käy tämän miehen.

Erdogan lupasi kunnioittaa tuloksia. Pohdin tätä kaikkea vain lähinnä Turkin ja Euroopan talouden kannalta. Turkin taloudella on laajemminkin vaikeuksia muuallekin; onhan siellä asukkaita 85 miljoonaa. Tosin maakohtaisessa bruttokansantuotteessa se oli vuonna 2022 “vain” Alankomaiden ja Espanjan tasolla.

https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1774539136877134237
image



Ihan mielenkiintoinen vastaus joltain tuohon tviittiin.

https://twitter.com/RealNickMugalli/status/1774546238580384246

image


Ensi viikon “tapahtumia”. :slight_smile:

https://twitter.com/JesseCohenInv/status/1774426187449675931

11 tykkäystä

Onko tämä arvostustasoja peilaava (ja ilmeisesti säännöllisesti päivitettävä) taulukko jossain vapaasti saatavilla?
Olisi hyvä pistää kirjanmerkkeihin talteen niin voi palata seuraamaan missä tulevina vuosina mennään.

2 tykkäystä

Bank of American tietoja, jotka bongailen aina ajoittain Twitteristä, blogeista tms. En valitettavasti ole BofA:n sivuilta löytänyt vapaasti luettavassa ja päivittyvässä muodossa.

4 tykkäystä

USA:n teollisuutta koskien hyviä uutisia ja ilmeisesti näkymätkin ovat parantuneet.

https://twitter.com/C_Barraud/status/1774801432056590721
image

image


Vähän lisäinfoa asiaan liittyen:

https://twitter.com/Andrea_Texas_82/status/1774806712756613175
image

6 tykkäystä

ISM:n otos on muistaakseni enemmän suurempiin yrityksiin painottuva. S&P Globalin vastaava USAn teollisuuden ostopäällikköindeksi on ollut yli 50 jo tovin. Mutta tämä vahvistaa teollisuustaantuman päättymistä maailman talousveturissakin.

Tuo hintapaineiden kiihtyminen taas on kaksijakoista. Taas yksi syy Fedillä olla laskematta korkoja.

Pörssille se on tietenkin ihan sama koska osakkeita ohjaa pitkät korot ja talousnäkymät (tarkemmin tulokset…) eikä Fedin ohjauskorko niitä suoraan aseta tietenkään.

15 tykkäystä

Niin hyviä uutisia että jenkkien 10v korko pomppasi selvästi… :grimacing:

Taitaa JPow istuskella higher-for-longer -leirissä tämmöisten jälkeen. EKP sen sijaan tuskin voi chillailla enää kauaa…

12 tykkäystä

EKP:llä on kyllä wicked- luokan ongelma näpeissä. Voisi kysyä, että voiko näillä korteilla edes selvitä menemättä poikki. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin EKP:n laskiessa korkoja inflaatio euro-alueella saatttaisi vain kiihtyä, kun tuontia tehdään dollarikaupalla ja sitten oma vienti heikkenee suhteessa dollariin.

Voin myös olla ymmärtänyt asian täysin väärin, fiksummat korjatkoon niin ei tule levitettyä disinformaatiota enempää.

2 tykkäystä

AI sanoopi

No ku EKP laskoo korkoja oikeen kovaste ja samaan aikaa Fedi pitää korot korkeella, niin osakemarkkinoil vois tapahtuu useempia juttuja.

  1. Valuuttakurssit: Jos EKP laskee korkoja, niin euro voi heiketä verrattuna dollariin. Jos Fedi korot pysyy korkeella, niin dollari voi vahvistua suhteessa euroon.

  2. Sijoittajien käyttäytyminen: Jos EKP laskee korkoja, niin sijoittajat voi olla valmiimpia ottamaan riskejä. Tää voi lisätä osakkeiden kysyntää ja nostaa osakemarkkinoiden hintoja.

  3. Talouden kasvu: Ku korot laskee, yritykset voi innostuu ottamaan lainaa ja investoimaan enemmän. Tää voi edistää talouskasvua ja siten tukiakki osakemarkkinoita.

Mutta täytyy muistaa, että osakemarkkinoiden liikkeisiin vaikuttaa monia muitaki tekijöitä, kuten taloustilanne, poliittiset tapahtumat ja muut markkinaolosuhteet. Yksittäisten keskuspankkien päätökset on vaa yks osa tätä monimutkasta kuvioo.

Teollisuus ja vienti

No ku EKP laskee korkoja torellaki ja Fed pitää korot korkeella, niin se voi olla vaikutusta kans teollisuuteen ja vientiin.

  1. Teollisuus: Ku EKP laskee korkoja, niin se voi auttaa alentamaan yritysten lainakustannuksia. Tää voi kannustaa yrityksiä investoimaan uusiin laitteisiin ja teknologiaan, mikä voi vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä. Myös alhaisemmat korot voi lisätä kulutuskysyntää, mikä voi hyödyttää teollisuutta.

  2. Vienti: Jos EKP:n koronlasku heikentää euroa verrattuna dollariin, niin se voi auttaa vientiyrityksiä. Heikompi euro voi tehdä tuotteista halvempia ulkomaisille ostajille, mikä voi lisätä vientiä ja parantaa yritysten kannattavuutta.

Tietysti nämä vaikutukset voi olla riippuvaisia monista muista tekijöistä, kuten maailmantalouden tilasta, kilpailutilanteesta ja valuuttakurssien kehityksestä. Ei voi siis ihan suoraan sanoo, miten tarkalleen ottaen asiat menee, mutta nämä on yleisiä mahollisuuksia.

1 tykkäys

Jenkkilässä kuluttaja on ollut vahva ja pitänyt tuloksia ylhäällä, mutta mikäs selittää tämän? Onko inflaatio ottanut ylemmästäkin keskiluokasta viimein otteen?

image

6 tykkäystä

Eilen puhistun ISM teollisuusdatan päälle tässä hyvä kuvaaja maailman konttiliikenteen aktiviteetista. Se elpyy muhkeasti, indikoiden maailmantalouden kiihtymistä.

Tässä toinen käppyrä samasta asiasta:

Varteissa olen aiemmin nostellut, miten vientitalouksien kuten Japanin ja Kiinan tasavallan (Taiwan) ja E-Korean vienti on lähtenyt rajuun elpymiseen. Toisen vienti on tietysti toisen tuontia suljetussa globaalissa taloudessa. :sweat_smile:

Ps. Hesulille globaalin talouden parantuva veto ei pitäisi ainakaan olla haitaksi!

42 tykkäystä

Hyvä juttu WSJ:ssä miten jatkuva maahanmuutto kasvattaa Yhdysvaltain taloutta, siinä missä ovensa visusti kiinni pitävät Aasian maat surkastuvien väestöjensä kanssa ovat talouskasvun trendinomaisessa pulkkamäessä. Olen usein nostanut täällä/Varteissa pitkän aikavälin talouskasvuennusteita ja juurikin maahanmuutto on osasyy sulatusuuni Yhdysvaltain suhteelliseen vahvuuteen kansainvälisessä vertailussa.

Ennen niin hekumoitu Aasia (Kiinan kasvuihme, “Aasian tiikerit”, “Japani valloittaa maailman” ja mitä näitä nyt on ollut) muuttuu vanhainkodiksi.

Tämä ei sinällään ole oikein tai väärin ja maahanmuuton määrä on poliittinen päätös, mutta linkki tulevaisuuden kasvuun on kohtuullisen selkeä. Kehittyvien talouksien väestöt kun eivät enää omasta takaa kasva tai ole kasvaneet vuosikymmeniin.

https://www.wsj.com/world/asia/immigration-is-helping-the-u-s-edge-out-asia-076971c9?mod=hp_lead_pos4

“Immigrants have helped cap inflationary pressures by expanding the workforce, despite falling birthrates, and will boost growth and public finances for years. Goldman Sachs estimated recently that above-trend immigration this year and last will boost potential growth by around 0.3 percentage point to 2.1% in 2024. Japan, meanwhile, struggled to expand at all in late 2023. Taiwan grew just 1.3% last year.”

Artikkelissa oli myös siteerattu tutkimuksia aiheesta. 1 %-yksikön kasvu maahanmuutossa suhteessa kokonaistyöllisyyteen nosti kokonaistuotosta melkein yhdellä prosentilla viiden vuoden päästä. Tuottavuuskasvu nosti myös keskimääräistä “natiivien” (mikä nyt on alkuperäisasukas missäkin, etenkin Yhdysvalloissa, vai aina kysyä :smiley: ).

“A 2020 International Monetary Fund study found that, for advanced economies, a 1 percentage point rise in immigration relative to total employment tends to boost total output by almost 1% five years later. Strikingly, the model also found that productivity boosts delivered by higher immigration tended to raise the average income of native workers as well. One likely reason: Immigrants tend to bring different skill sets to the labor force, helping the overall economy grow more efficiently, and faster.”

:warning:Koska tämä foorumi sijaitsee internetissä ja maahanmuutolla on tendessi kiihdyttää ihmisissä hallitsematonta mielihalua kirjoittaa asiasta oma mielipide, (ei tutkimustietoa, vaan “miltä musta tuntuu”) niin jos sellaiseen halua on, suosittelen menemään Politiikka-ketjuun. :warning:

52 tykkäystä

Saksan inflaatio alle odotusten, mikä lupaa hyvää huomiselle koko euroalueen inflaatiodatalle.

“Germany’s consumer price inflation fell to 2.2% in March 2024 from 2.5% in the previous month, and in line with market expectations, a preliminary estimate showed. It was the lowest inflation rate since May 2021, edging closer to the European Central Bank’s target of 2.0%. In addition, the EU-harmonized rate also dropped to 2.3%, also the lowest in nearly three years and slightly below the market consensus of 2.4%.”

41 tykkäystä

Minkähän takia kymppivuotinen puskee vain ylöspäin?

2 tykkäystä

Saksa seuraa pitkäaikaisten korkojen nousussa Yhdysvaltoja. Jenkeissä talous näyttää “vahvemmalta”, mikä vähensi Fedin korkojen leikkausodotuksia.

Saksan inflaatio hidastui maaliskuussa 2,2 prosenttiin helmikuun 2,5 prosentista odotetusti, mutta kuluttajahintaindeksi pysyi sitkeämpänä. Pohjainflaatio hidastui 3,3 prosenttiin helmikuun 3,4 prosentista. (vähän toistoa)

https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1775052225741533530


Danske Bankin pääekonomisti muistuttaa tällaisista haasteista, mitä Saksalla(kin) on edessään:

https://twitter.com/Pasi_Kuoppamaki/status/1775119081030467787

13 tykkäystä

Keskuspankin Holzmann - josta Reutersin artikkelissa puhutaan yhtenä EKP:n konservatiivisemmistä - pohdiskelee ja aprikoi kysymyksen äärellä - ollakko vai eikö olla - korkoja laskemassa.

Tästä voisi poimia sen ongelman, eli jos Fed ei laske korkoja kesäkuussa niin korkojen laskun hyöty voisi valua hukkaan. Saattanee viitata heikentyvään euroon, ja tuontipanosten ja USD-raaka-aineiden hintojen nousuun rahana kuin inflaation ajurina.

But he warned that if the U.S. Federal Reserve does not cut rates in June, the market reaction to the policy divergence would negate much of the benefit of an ECB cut, so the central bank should be careful in going it alone.

“If by June the data shows a strongly based environment for a cut, a week before the Fed makes its own decision, then quite likely we’ll do it, hoping that the Fed comes along,” Holzmann said during the interview in his office in Vienna. “If it doesn’t come along, then it may reduce the economic impact of our move.”

Pitemmästä aikavälistä hän aprikoi että 3% voisi olla sopiva korkotaso, mutta nostaa kädet antautumisen merkiksi - voipi olla sekin liikaa.

Holzmann, who has already said he would not seek a new term when his mandate expires in August 2025, argued that with inflation at 2% and productivity expanding by 1%, a 3% deposit rate could be a “good target”. However, this greatly depended on whether the 20-nation euro zone can overcome its recent productivity dip.

“If the productivity gap towards the U.S. is as wide as now, then even 3% may be too tight,” Holzmann argued.

9 tykkäystä