Amatöörin silmään se näyttäisi olevan juurikin näin.
Jotta inflaatio nousisi, niin hintojen pitäisi jatkaa nousuaan.
Tuosta inflaatiodatasta: bensan hinta oli laskussa, uusien autojen hinta oli laskussa, käytettyen autojen hinta oli laskussa.
Tietenkin yleinen kustannustason nousu näkyy autovakuutuksissa (palkat, huoltoasemien kulut jne), mutta varaosat ja muut logistiikan pullonkaulat on pitkälti purettu koronan jälkeen.
Noista Opan linkeistä nostoja:
New Yorkissa on USA kalleimmat autovakuutukset. Nosto artikkelista: " Recent legislation may also be contributing to higher auto insurance costs. New York’s new supplemental spousal liability law went into effect on Aug. 1, 2023." Tuskin New Yorkissa tehdään uusia lakimuutoksia, jotka nostaisivat jälleen hintoja
" Sinclair said motorists developed “bad habits” on the road during pandemic lockdowns, contributing to current behavior. For example, as the New York Times reported earlier this year, researchers in Nevada discovered that during the pandemic, motorists were speeding more (and driving through intersections), seat belt use was down, and intoxicated driving arrests were up to near-historic highs."
Jos korona-aikana ajettiin useammin kaahaamalla, muusta liikenteestä välittämättä, ilman turvavyötä ja kännissä ja tämä johti onnettomuuksiin ja sitä kautta kohonneisiin vakuutusmaksuihin, niin onko todennäköisempää liikennekulttuurin palata lähemmäs aikaa ennen koronaa vai jatkaa inflaation kiihdyttämistä ja ihmiset jatkossa ajaisivat vielä kovempaa ja vielä useammin kännissä
Ehkäpä sen verran voisi täsmentää, että toden totta USA:ssa on enemmän maantieajoneuvoja kuin Euroopasa
-EU+Efta+UK = 656 kpl / 1000 henkilöä
-USA: 818 kpl / 1000 henkilöä (279 mkpl / 341 mkpl henkilöä)
Eli yllättävän (?) maltillisesti vajaat -20% ero EU vs USA.
Autojen keski-ikäkään ei paljon eroa, molemmilla alueilla 12-13 vuotta, eikä myöskään USA:n tieliikennekaluston keski-ikäkään ole laskenut.
Mutta, inflaation kannalta voi ajatella että koska uusissa autoissa on jo pitkään enemmän ja enemmän kallista korjattavaa niin korjauskustannukset nousevat lisääntyvästi menneitten vuosien jatkuvasti nousseen elektroniikkaintensiivisyyden kasvunkin johdosta, vääjäämättä jos sitten varaosien tuottajat eivät tätä houkuttelevaa markkinaa lähde liialla kilpailulla “pilaamaan”.
Ja itse autovakuutuksen hintaan liittyvä uhka on ihmisten halu ainakin USA:ssa ostaa keskimäärin inflaatiota kalliimpia ajoneuvoja, jos autovakuutuksessa seurataan sen hintaa eikä sen hintaa suhteessa objektin “tason” muutokseen
Eipä tästä enää sen kummempaa, itselle tosiaan yllättävää miten tällaisesta asiasta kuin autovakuutus tuli maailman korkopolitiikan ja pörssikurssien draiveri.
Sun argumentti tuossa yllä perustui voimakkaasti siihen, että inflaatio romahtaa tai on romahtanut. Käyttämällä not seasonally adjusted dataa voi tätä mielikuvaa vahvistaa, mutta se ei ole oikea tapa katsoa inflaation muutosta, juurikin tämän ylimääräisen kohinan takia. Edelleen ihmettelen miksi et tuonut tätä esiin, kun se poikkeaa normista? Moni ei tätä nimittäin bongaa tuosta.
Tämä on juurikin ongelma kun keskustellaan (etenkin somessa). En osaa sanoa tarkkaan, että mitä dataa tuossa Carlsonin kuvaajassa on käytetty. Esim. moni somessa tai telkkarissakin puhuu PE:stä, mutta ei sitten kerro, että mistä tietopankista Earnings on otettu, onko kyseessä LTM, NTM vai 2024, 2025 Earnings jne. Shelter komponentistä kun puhutaan, niin käytetään kuitenkin yleisesti ns. supercorea ts. Seasonlly adjusted CPI – food & energy – shelter. Tämän pitäisi olla kaiken keskiössä, eli että kun käytetään samaa sanaa, niin on myös konsensus siitä ,että mitä sillä sanalla tarkoitetaan.
En ihan ymmärrä tätä ”Inflaatio heiluu aina ja sitä ei voi tarkasti ankkuroida juuri 2 prosenttiin”. On totta, että tämä 2% inflaatio tavoite on arbitraarinen, mutta keskuspankki ei voi muuttaa tätä tavoitetta ennen, kun inflaatio on palautettu tälle tasolle – ja tämä taso ei tarkoita nykyistä 3,5% tasoa. Tässä puhutaan normaalista CPI:stä, ei mistään korjatusta luvusta, jonka tulle olla 2% tasolla.
Ei hämää, puhut kanssani eriasiasta. Minä puhuin Fedin ”neutral ratesta”, ts. se korkotaso, jolla rahapolitiikka ei ole elvyttävää eikä kiristävää. Mm. Larry Summers uumoilee, että tämä olisi korkeammalla, kun ennen.
Alusta alkaen on puhuttu, että on helppoa päästä about tälle nykyiselle tasolle, mutta ns. last mile on se vaikea. Se ei auta, että inflaatio on kehittynyt suotuisasti puolivuotta. Inflaatio ongelma on ratkaistu vasta kun ollaan päästy 2% tasolle, onko se sitten 2,5%; 2,3%; vai 2%, tähän en ota kantaa. Tälle tasolle ei olla vielä päästy ja näin ollen on mielestäni järkevää mieluummin odottaa muutama ylimääräinen kokous, kun että lähdetään laskemaan ennen aikojaan.
Lopuksi haluaisin vielä huomauttaa, että korkojen nostosta lähtien FED ei ole tehnyt yhtäkään väärää liikettä ja näin ollen kaikki kommentit, jotka ovat kritisoineet tätä politiikka ovat olleet vääriä – korkoja ei olisi vielä pitänyt laskea. Ja en puhu nyt tässä sinusta vain yleisellä tasolla kaikista markkina kommentaattoreista, myös tuolla lätäkön toisella puolella.
Iltapäivää ketjuun! Pian julkaistaan EKP:n korkopäätös, ja saa nähdä, pitääkö pokka edelleen vai saadaanko vihdoin vihjeitä ohjauskoron laskuista. Eurotaloudessa on alkuvuosi eletty melko erilaisissa tunnelmissa kuin Yhdysvalloissa: inflaatio on hidastunut ja EKP sai maaliskuussa jopa laskea inflaatioennusteitaan, talous on vuoden päivät flirttaillut taantuman kanssa (vähentää hintapaineita) ja palkoistakin on nähty hidastuvaa kehitystä. Ainekset koronlaskulle ovat siis olemassa, nyt siihen pitäisi vain saada vahvistus. Ohessa vielä ennakko ennen päätöstä.
Joudun valitettavasti jättämään tänään kokousseurannan hieman tyngäksi ja poistumaan ennen neljää Inderesin yhtiökokoukseen, mutta palaan asiaan illalla Turun junasta
Tässä avainlause päätöksessä: “Jos EKP:n neuvoston päivitetty arvio inflaationäkymistä, pohjainflaation kehityksestä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta lisää entisestään EKP:n neuvoston luottamusta siihen, että inflaatio lähenee tavoitetta kestävällä tavalla, rahapolitiikan nykyistä rajoittavuutta on asianmukaista vähentää.”
Vaikuttaa siltä, että intoa korkojen laskuun ennen Federal Reserveä on. Tyypillisesti seikat, jotka on kirjattu itse korkopäätökseen, ovat olleet neuvostossa laajemman keskustelun kohteena
EKP:n päätöksessä luonnollisesti myös todetaan, että rahapoliittiset päätökset tehdään aina saatavilla olevien taloustietojen perusteella, eikä keskuspankki sitoudu mihinkään tiettyyn korkouraan. Kuitenkin, ovi laskuille on nyt ihan virallisesti avattu.
Muutoin sanamuodot olivat hyvin edellisen päätöksen kaltaisia, eikä mm. PEPP-ohjelman ohjeistukseen tehty muutoksia
USA -lukemat (PPI) toivat helpotusta eilisen pettymyksen jälkeen. Jospa eiliset lukemat olivat vain pientä takapakkia, vaikka USA:n elvytyspaketti ei helpota projektia huolimatta nimestään - näin siis markkinat joutuvat tänään pohtimaan.
Jäin miettimään että olenko nyt influenssa -potilaana jonkinlaisista höyryissä, mutta kommentoiko Biden eilen että saadut lukemat nyt siirtävät varmaan kuukaudella koronlaskuja eteenpäin. Näinkö FED on saanut uuden pomon?
Sillä välin EKP vaikuttaisi puksuttavan vakaati kohti kesän koronlaskua.
Bidenillä lienee omat huolensa valtionhallinnon kasvavista korkokuluista. Lainaa otetaan koko ajan lisää eikä korot laske. Omituinen kommentti eilen siltä, jonka myös huomasin.
Kuten jo kerran huomautin, kausitasoitettu ja kausitasoittamaton luku ovat täysin sama luku, kun tarkastellaan vuosi-inflaatiota. Ei ole siis mitään merkitystä, katsooko “seasonally adjusted” vai “not seasonally adjusted” dataa, kun katsoo vuosi-inflaatiota.
Nyt on tärkeää ymmärtää, että Fedin tavoite ei ole tällä hetkellä saada nykyistä 3,5 % CPI-lukua laskemaan tasolle 2 %.
Ensinnäkin Fed yleensä viittaa inflaatiosta puhuttaessa PCE-lukuun, joka on nyt 2,45 %. Fedin uusin arvio PCE:stä vuodelle 2024 oli 2,4 %. Ollaan siis hyvin lähellä tämän vuoden “tavoitetta”.
Powell on useaan kertaan todennut, että CPI-luvussa isoimmalla painolla oleva shelter luku ei anna oikeaa kuvaa viimeisen 12 kk inflaatiokehityksestä. Sen takia oletan, ettei Fed myöskään anna paljoa painoarvoa virheellisenä pitämälleen datalle. Fed todennäköisesti käyttää omissa arvioissaan jotain vaihtoehtoista dataa shelter komponentin arviointiin. Alla yksi esimerkki reaaliaikaisesta shelteristä käyttämällä kahden eri datalähteen keskiarvoa (Zillow & Apartment List).
Ihan uunituoretta juttua niistä jenkkien autovakuutuksista. Hinnat nousseet vuodessa yli 22% ja vuodesta 2021 yli 45%. Vaikka paino “inflaatiokorissa” ei ole kuin 2.85% niin kyllähän noin suuret nousut jonkun vaikutuksen aiheuttaa.
“Instead of having to replace a plastic or steel bumper on many vehicles, a simple fender bender can now damage cameras, proximity sensors and varying other technologies used for newer safety features and tools such as cruise control, parking and emergency braking.”
Ehkä hieman pilkunviilausta, mutta tämä ei sinänsä pidä paikkaansa, koska kausitasoittaminen on matemaattinen harjoitus. Kausitasoittamaton data ei käy tätä manipulointia läpi, kun taas kausitasoitettu käy. Maalaisjärkisesti ajateltuna näin on, että vuositasolla vuodesta toiseen toistuvaa kausivaihtelua ei olisi vuosisarjoissa. BLS käyttää X-13ARIMA-SEATS metodia kausitasoittamiseen ja revisioi aikasarjaa aina viisi vuotta taaksepäin. Mallin parametrit muuttuvat vuoden alussa, kun se päivitetään, jolloin myös aikasarjan arvot edellisen 5 vuoden ajalta muuttuvat.
Ruuvitukkuri (ja vähän muutakin) Fastenal raportoi tuloksen, joka osoitti markkinan olleen odotuksissaan hiuksen hienosti liian innokas. Heikko kysyntä on ongelma, mutta yhtiö on näkemässä käännettä parempaan teollisuudessa.
Fastenalista saa jonkinlaista kuvaa USAn teollisuuden kuulumisista.
Samalla firma on harvoja, jotka raportoi ROICin suoraan puritaniisesti NOPATilla laskettuna. Ehdoton laatuyhtiö, jos markkina joskus romahtaisi niin että tätä vain saisi halvalla…
Kiitos pilkunviilauksesta. Jälkikäteen tosiaan tehdään vielä jotain revisioita, jotka muuttaa… ei isossa kuvassa yhtään mitään. Jotta nyt kaikki on tyytyväisiä, niin tässä on allekkain kausitasoitettu sekä tasoittamaton data.
Tässä on vielä OP:n Hännikäisen ajatukset EKP:n korkopaltsusta.
Tänään EKP järjesti huhtikuun korkokokouksensa ja piti odotetusti ohjauskorkonsa ennallaan. Kysymys kuitenkin kuuluu, aikooko keskuspankki laskea ohjauskorkoa kesäkuussa vai ei? Videolla seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen käy läpi markkinoiden odotuksia tulevista koronlaskuista ja kertaa, minkälaisten haasteiden kanssa EKP tällä hetkellä kamppailee.
Aiheet:
00:09 Huhtikuun korkokokouksen anti 01:24 Mitä EKP kommunikoi lähitulevaisuudesta? 02:42 Voiko EKP todella laskea korkoja ennen FEDiä? 04:03 EKP:n näkemys Euroalueen talous- ja inflaatiokuvasta 05:14 Mitäs Jari tuumaa EKP:n korkojenlaskuista?
Ehdoton laatuyhtiö, jos markkina joskus romahtaisi niin että tätä vain saisi halvalla…
