Mikäli iso osa inflaatiosta selittyy kallistuneilla autovakuutuksilla, niin olisi mielenkiintoista tietää kuinka iso osa tästä vakuutushintojen noususta on liikenteen sähköistymisen vaikutusta. Ei välttämättä kovinkaan iso osa, mutta sähköautoihin vakuutukset taitavat keskimäärin olla kalliimpia kuin saman hintaluokan polttikseen. Näin ollen vaikka porukka ostaisi edelleen yhtä arvokkaita autoja keskimäärin, nousee vakuutuskustannukset sähkisten yleistymisen myötä oletettavasti ainakin hieman.
Joka tapauksessa ikävän sitkeää tuntuu inflaatio olevan rapakon toisella puolella.
Kyll häätyy ihmetellä kui tonttuja ja pihalla fedin porukka on kun eivät tiputa korkoja, jos inflaatio luvuista jättäisi tietyt ryhmät pois (asuminen,vakuutukset,kuljetuspalvelut yms. turhaa) niin inflaatio on jo tavoitteessa ja korot voi tiputtaa ja hurlumhei voi jatkua…
korot alas ja inflaatio kuuhun, sitä kansa rakastaa
Jossakin oli juttua että sähköautojen lisääntymisen lisäksi johtuu autovarkauksien lisääntymisestä. En nyt sitä löytänyt, tuossa kuitenkin jotakin asiasta:
EKP:n odotetaan pitävän korot nyt ennallaan ja laskevan niitä kesäkuussa.
Maaliskuussa euroalueen inflaatio laski hieman ja oli 2,4%. EKP kertoo päätöksensä huomenna, torstaina.
Inflaatio loppui kuin veitsellä leikaten kesäkuussa 2022 (graafi alla). Se oli aika helppo nähdä kuukausitilastoja (CPI less shelter) seuraamalla. Sen takia oli myös helppoa ennustaa, että vuositason inflaatio tulee alas kuin kivi vuoden 2023 aikana, kun vahvat vertailukaudet tippuu pois. Kuten kävikin.
Heinäkuusta 2022 eteenpäin nähtiin 18 kuukauden aikajakso, kun inflaatio oli alle 2 %. Viime kesänä se kävi itse asiassa alimmillaan 0,65 % vuositasolla (CPI less shelter).
Kuten inflaatiodataa tutkimalla voi todeta, niin inflaatio pysähtyi kun seinään, kun ohjauskorko oli lähellä nollaa. Se taisi olla juuri nostettu 1 prosenttiin kesäkuussa 2022. Korkeat korot eivät inflaatiota tappaneet.
Nyt viimeisten kolmen kuukauden inflaatio on selvästi liian korkeaa ja kun tällä hetkellä vertailukaudet osuvat aikaan, kun inflaatio ei ollut ongelma, täytyy seuraavien kuukausien inflaatiotason selvästi alkaa helpottamaan tai vuositason inflaatiokin lähtee uudestaan selvempään nousuun.
Viimeisien kuukausien ajan olenkin korostanut, että inflaatio ei ole ollut ongelma edellisen 12kk aikana. Tulevaisuuden inflaatioon mulla ei ole ennustetta. 12kk sitten tai 15kk sitten oli lähes helppoa ennustaa, että inflaatio tulee alas. Nyt mulla ei ole mitään ennustetta siitä miten inflaatio tästä eteenpäin kehittyy kuukausitasolla. Jos se jatkuu yhtä korkealla tasolla, niin vuositason inflaatio kyllä nousee.
Jos pakitellaan vähän ajassa taaksepäin ja katsotaan vuoteen 2009-2010, inflaatio kiihtyi silloin ensin 4 prosenttiin (CPI less shelter). Sen jälkeen vuonna 2011 se kiihdytti uudestaan vielä korkeammalle, 5 prosenttiin.
Fedin ohjauskorko oli koko tämän ajan 2009-2012 nollassa. Inflaatio tuli itsestään alas ja kääntyi vielä myöhemmin miinuksen puolelle 2015.
Ehkä oivolluksena on se, että ohjauskorko ei ehkä ole se tärkein asia inflaation hillitsemisessä tai ruokkimisessa. Näin velkaantuneen talouden yli 5 % korkotaso kyllä saa ennemmin tai myöhemmin kanveesiin, imo. Siksi olen edelleenkin sitä mieltä, että ensimmäinen koronlasku kannattaa tehdä ja siirrytään vähemmän kiristävällä tasolle.
Ja ennen kuin liikaa menettää yöuniaan tästä kolme kuukautta odotukset ylittäneestä ja kiihtyvästä inflaatiosta, niin tältä se näyttää vuositasolla:
Olen kyllä samaa mieltä tästä, ja jos inflaatio piikit (jatkossa) johtuu geopoliittisista asioista niin ohjauskorkojen nostaminen on huono ratkaisu senkin takia koska kotitaloudet, pienet ja keskikokoiset yritykset eivät tahdo nykyistäkään tahtia kestää. Fedin päätökseen laskea korkoja voi vaikuttaa muutamat isot tahot, jotka hyötyvät nykyisistä koroista:
-Hyvä taseiset suuryhtiöt (apple,google,microsoft jne)
-jotkut valtiot (USA…)
-sijoittajat, bondimarkkinat jne
Miksi et käytä seasonally adjusted dataa? Tämä on siis se normi käytäntö ja dataa adjustoidaan ihan syystä. Voi tietenkin kritisoida sitä tapaa, jolla dataa muokataan, mutta yleinen normi ei ole käyttää not seasonally adjusted dataa. Se olisi hyvä tuoda esiin, kun ei ole standardi.
Kun sanot, ettei inflaatio ole ollut ongelma viimeisen 12 kuukauden aikana, niin se ei kyllä pidä paikkaansa. Inflaatio on ongelma, niin pitkää kun se ei ole ankkuroituna 2% tasolle - viimeiset 3 inflaatioraporttia on hyvä todiste tästä. Keskuspankki on asettanut inflaatiotavoitteeksensa 2%, eikä se voi sitä muuttaa ennen, kun inflaatio on saatu palautettua 2% tasolle.
Tämän not seasonally adjusted datan heikkous näkyy myös, kun tarkastelet 2009-2010 ja 2011 ajanjaksoja. Lähtökohtaisesti inflaatiosta ei voi vetää relevantteja johtopäätöksiä, jos katselee ajanjaksoa, jossa on tapahtunut selkeä shokki esim. 2007 finanssikriisi. Se ei anna oikeanlaista kuvaa. Lisäksi kun tässä tarkastelussa käytetään em. lisäksi dataa, joka sisältää mahdollisimman paljon kohinaa (noise), niin se vääristää entisestään datasta tehtäviä johtopäätöksiä.
On myös hyvä huomata että, jos keskuspankit olisivat kanssasi samaa mieltä siitä, ettei inflaatio ole tai ole ollut ongelma viimeisen 12 kk aikana ja tyytyisimme tähän nykyiseen 3,5% vuotuiseen inflaatiotasoon, niin silloin nykyinen korkotaso olisi erittäin lähellä neutraalia ja näin ollen toivomasi koronlaskut eivät olisi vähemmän kiristäviä vain rahapolitiikasta muuttuisi elvyttävä.
The core consumer price index—thought to be a better gauge of inflation trends because it excludes the more volatile prices of food and energy—also rose more than expected on Wednesday.
Core inflation came in at 3.8% year over year in March, according to the Bureau of Labor Statistics. That is in line with the 3.8% level recorded in February and slightly higher than the 3.7% year-over-year gain economists surveyed by FactSet had expected.
The month-over-month gain came in at 0.4% in March from February. That’s higher than economists’ expectations of a 0.3% uptick on a monthly basis and is in line with February’s 0.4% rate.
Jos tarkastelet kausitasoittamatonta dataa 12kk periodilla, kuinka paljon kausitasoitus voi muuttaa lukua? Vastaus on 0,00 %. Lukuja tasoitetaan kuukausien välillä keskenään, mutta vuositasolla kausitasoituksella ei ole lainkaan vaikutusta.
Inflaatio heiluu aina ja sitä ei voi tarkasti ankkuroida juuri 2 prosenttiin. Se sanottuani inflaatio on ollut poikkeuksellisen hyvin ankkuroituna 2 prosenttiin (ks. keltainen kuvaaja, cpi ex-shelter 6kk annualisoitu, kausitasoitettu luku). Jo käytännössä vuoden ajan!
Sinua hämää nyt tuo shelter-inflaatio, jonka Powellkin on viimeisessä kahdessa FOMC lehdistötilaisuudessa todennut virheelliseeksi suureeksi ja sanonut todellisen asumiskustannusinflaation olleen viimeisen 12kk aikana melko flättiä. Shelter siis nostaa keinotekoisesti CPI-lukua yli prosenttiyksiköllä.
Fedin omissa ennusteissa käyttämä inflaatiomittari on PCE, joka ei ylikorosta samalla tavalla asumiskustannuksia. PCE oli helmikuussa 2,451 % vuositasolla. Maaliskuun luku saadaan parin viikon päästä.
Fed näki muutama viikko sitten julkaistuissa ennusteissaan PCE-inflaation olevan 2,4 % tänä vuonna. Ja tällä inflaatiotasolla voitavan tehdä kolme koronlaskua.
Kuten todettu: riskinä on inflaation maltillinen kiihtyminen, jos kuukausitason lukemat jatkavat samalla tasolla kuin alkuvuonna. Mutta peruutuspeiliin katsottuna on täysin selvää, että inflaatiokehitys oli targetissa 07/2022-12/2023 välisenä aikana.
Itselle yllättävänä piirteenä maailman mahtavimman talouden inflaation isona draiverina on tuo autovakuutuksien hinnan kehitys, joka vaikuttaa koko kansakunnan korkopolitiikkaan, EU:n korkopolitiikkaan, maailman pörsseihin, jne.
Oheisessa jutussa pureudutaan lännen ihmemaan autovakuutusten nousun draivereihin.
Jos jutun sisältö on totta, vaikea kyllä nähdä miten vakuutusmaksujen hinnat voisivat laskea, ja tasaantumista odottavan aika on pitkä.
Autovakuutusten hintojen kehityksen takana monia asenteellisia ja ajoneuvokannan rakenteellista kehitystä, joitten muutos on osin hidasta ja osin käytännössä mahdotonta autojen teknisten ominaisuuksien kehittyessä.
Autovakuutuksen keskihinta on noussut parissa vuodessa 1600 → 2200 usd/vuosi, ja USA:ssa autoa kyllä tarvitsee.
Pääaiheena on ennustamisen vaikeus. Sijoittajat takertuvat toistuvasti markkinaennusteisiin, jotka menevät toistuvasti pieleen. Maailmanmenoa ei voi ennustaa, mutta epävarmuuteen voi varautua!
Katsokaa vaikka tätä kuvaajaa Fedin ohjauskorosta ja markkinaennusteista sen kehitykselle eri aikoina. Ei kukaan, edes Fed, tiedä tarkalleen mitä huominen tuo tullessaan.
Monia ihmisiä ahdistaa epävarmuus, joten en odota mitään suosionosoituksia näille nostoille.
Ehkä enemmän tähän ketjuun sopivasti voisin nostaa suurpankki JP Morganin toimarin Jamie Dimon muistutuksen, miten megaelvytys pitää Yhdysvaltain taloutta ylikierroksilla.
Pankki varautuu jopa 8 % ylittävään korkotasoon! Se ei ole siis ennuste (ei pankkiammattilaiset toivottavasti usko niihin ), mutta kuvaa sitä mihin pankki on varautumassa.
Euroalueen lainadata… Toisin kuin Yhdysvalloissa, missä voisi omaan makuuni puhua jopa koronnostoista (ellei markkinakorot hoida hommaa kotiin), euroalueelle leikkaukset kyllä sopisivat! Yrityksille ei laina maistu, eikä silloin myöskään juuri investoida.
Amatöörin silmään se näyttäisi olevan juurikin näin.
Jotta inflaatio nousisi, niin hintojen pitäisi jatkaa nousuaan.
Tuosta inflaatiodatasta: bensan hinta oli laskussa, uusien autojen hinta oli laskussa, käytettyen autojen hinta oli laskussa.
Tietenkin yleinen kustannustason nousu näkyy autovakuutuksissa (palkat, huoltoasemien kulut jne), mutta varaosat ja muut logistiikan pullonkaulat on pitkälti purettu koronan jälkeen.
Noista Opan linkeistä nostoja:
New Yorkissa on USA kalleimmat autovakuutukset. Nosto artikkelista: " Recent legislation may also be contributing to higher auto insurance costs. New York’s new supplemental spousal liability law went into effect on Aug. 1, 2023." Tuskin New Yorkissa tehdään uusia lakimuutoksia, jotka nostaisivat jälleen hintoja
" Sinclair said motorists developed “bad habits” on the road during pandemic lockdowns, contributing to current behavior. For example, as the New York Times reported earlier this year, researchers in Nevada discovered that during the pandemic, motorists were speeding more (and driving through intersections), seat belt use was down, and intoxicated driving arrests were up to near-historic highs."
Jos korona-aikana ajettiin useammin kaahaamalla, muusta liikenteestä välittämättä, ilman turvavyötä ja kännissä ja tämä johti onnettomuuksiin ja sitä kautta kohonneisiin vakuutusmaksuihin, niin onko todennäköisempää liikennekulttuurin palata lähemmäs aikaa ennen koronaa vai jatkaa inflaation kiihdyttämistä ja ihmiset jatkossa ajaisivat vielä kovempaa ja vielä useammin kännissä
Ehkäpä sen verran voisi täsmentää, että toden totta USA:ssa on enemmän maantieajoneuvoja kuin Euroopasa
-EU+Efta+UK = 656 kpl / 1000 henkilöä
-USA: 818 kpl / 1000 henkilöä (279 mkpl / 341 mkpl henkilöä)
Eli yllättävän (?) maltillisesti vajaat -20% ero EU vs USA.
Autojen keski-ikäkään ei paljon eroa, molemmilla alueilla 12-13 vuotta, eikä myöskään USA:n tieliikennekaluston keski-ikäkään ole laskenut.
Mutta, inflaation kannalta voi ajatella että koska uusissa autoissa on jo pitkään enemmän ja enemmän kallista korjattavaa niin korjauskustannukset nousevat lisääntyvästi menneitten vuosien jatkuvasti nousseen elektroniikkaintensiivisyyden kasvunkin johdosta, vääjäämättä jos sitten varaosien tuottajat eivät tätä houkuttelevaa markkinaa lähde liialla kilpailulla “pilaamaan”.
Ja itse autovakuutuksen hintaan liittyvä uhka on ihmisten halu ainakin USA:ssa ostaa keskimäärin inflaatiota kalliimpia ajoneuvoja, jos autovakuutuksessa seurataan sen hintaa eikä sen hintaa suhteessa objektin “tason” muutokseen
Eipä tästä enää sen kummempaa, itselle tosiaan yllättävää miten tällaisesta asiasta kuin autovakuutus tuli maailman korkopolitiikan ja pörssikurssien draiveri.
Sun argumentti tuossa yllä perustui voimakkaasti siihen, että inflaatio romahtaa tai on romahtanut. Käyttämällä not seasonally adjusted dataa voi tätä mielikuvaa vahvistaa, mutta se ei ole oikea tapa katsoa inflaation muutosta, juurikin tämän ylimääräisen kohinan takia. Edelleen ihmettelen miksi et tuonut tätä esiin, kun se poikkeaa normista? Moni ei tätä nimittäin bongaa tuosta.
Tämä on juurikin ongelma kun keskustellaan (etenkin somessa). En osaa sanoa tarkkaan, että mitä dataa tuossa Carlsonin kuvaajassa on käytetty. Esim. moni somessa tai telkkarissakin puhuu PE:stä, mutta ei sitten kerro, että mistä tietopankista Earnings on otettu, onko kyseessä LTM, NTM vai 2024, 2025 Earnings jne. Shelter komponentistä kun puhutaan, niin käytetään kuitenkin yleisesti ns. supercorea ts. Seasonlly adjusted CPI – food & energy – shelter. Tämän pitäisi olla kaiken keskiössä, eli että kun käytetään samaa sanaa, niin on myös konsensus siitä ,että mitä sillä sanalla tarkoitetaan.
En ihan ymmärrä tätä ”Inflaatio heiluu aina ja sitä ei voi tarkasti ankkuroida juuri 2 prosenttiin”. On totta, että tämä 2% inflaatio tavoite on arbitraarinen, mutta keskuspankki ei voi muuttaa tätä tavoitetta ennen, kun inflaatio on palautettu tälle tasolle – ja tämä taso ei tarkoita nykyistä 3,5% tasoa. Tässä puhutaan normaalista CPI:stä, ei mistään korjatusta luvusta, jonka tulle olla 2% tasolla.
Ei hämää, puhut kanssani eriasiasta. Minä puhuin Fedin ”neutral ratesta”, ts. se korkotaso, jolla rahapolitiikka ei ole elvyttävää eikä kiristävää. Mm. Larry Summers uumoilee, että tämä olisi korkeammalla, kun ennen.
Alusta alkaen on puhuttu, että on helppoa päästä about tälle nykyiselle tasolle, mutta ns. last mile on se vaikea. Se ei auta, että inflaatio on kehittynyt suotuisasti puolivuotta. Inflaatio ongelma on ratkaistu vasta kun ollaan päästy 2% tasolle, onko se sitten 2,5%; 2,3%; vai 2%, tähän en ota kantaa. Tälle tasolle ei olla vielä päästy ja näin ollen on mielestäni järkevää mieluummin odottaa muutama ylimääräinen kokous, kun että lähdetään laskemaan ennen aikojaan.
Lopuksi haluaisin vielä huomauttaa, että korkojen nostosta lähtien FED ei ole tehnyt yhtäkään väärää liikettä ja näin ollen kaikki kommentit, jotka ovat kritisoineet tätä politiikka ovat olleet vääriä – korkoja ei olisi vielä pitänyt laskea. Ja en puhu nyt tässä sinusta vain yleisellä tasolla kaikista markkina kommentaattoreista, myös tuolla lätäkön toisella puolella.
Iltapäivää ketjuun! Pian julkaistaan EKP:n korkopäätös, ja saa nähdä, pitääkö pokka edelleen vai saadaanko vihdoin vihjeitä ohjauskoron laskuista. Eurotaloudessa on alkuvuosi eletty melko erilaisissa tunnelmissa kuin Yhdysvalloissa: inflaatio on hidastunut ja EKP sai maaliskuussa jopa laskea inflaatioennusteitaan, talous on vuoden päivät flirttaillut taantuman kanssa (vähentää hintapaineita) ja palkoistakin on nähty hidastuvaa kehitystä. Ainekset koronlaskulle ovat siis olemassa, nyt siihen pitäisi vain saada vahvistus. Ohessa vielä ennakko ennen päätöstä.
Joudun valitettavasti jättämään tänään kokousseurannan hieman tyngäksi ja poistumaan ennen neljää Inderesin yhtiökokoukseen, mutta palaan asiaan illalla Turun junasta
Ei välttämättä kovinkaan iso osa, mutta sähköautoihin vakuutukset taitavat keskimäärin olla kalliimpia kuin saman hintaluokan polttikseen. Näin ollen vaikka porukka ostaisi edelleen yhtä arvokkaita autoja keskimäärin, nousee vakuutuskustannukset sähkisten yleistymisen myötä oletettavasti ainakin hieman.
