USA ylivoima johtuu käytännössä useita kymmeniä prosentteja aliarvostetusta Dollarista, siksi isot firmat tekee satumaisia voittoja siellä. Euroopan firmat vaikeuksissa, Euron devalvoituminen olisi erinomainen asia jokaiselle euromaalle, esimerkiksi Italialle ja Suomelle jopa välttämätönkin.
Tästä päädytään toiseen inflaatioajuriin, palkkainflaatioon. Jo tällä kysynnän tasolla moni toimiala kärsii tekijäpulasta, jos tähän vielä lisättäisiin kasvava vienti EU:n ulkopuolelle tilanne pahenisi entisestään.
EKP:n tehtäviin ei kuulu taantuman välttely vaan inflaation kurissa pitäminen, tuokin seikka siis puoltaa näkemyksiä että korkoa ei tulla laskemaan ainakaan merkittävästi ennen kuin FED aloittaa sen.
No sitähän me tietysti toivomme. Mutta selviääkö OP:n julkaisusta, että mihin ennuste perustuu?
Meinaan kun tuntuu nämä ennusteet yleensä olevan sellaista mallia, tätä en tokikaan voi tieteellisesti todistaa, että kun näyttää huonolta, niin kuitenkin oikeastaan enemmän tai vähemmän aina povataan, että vuoden päästä sitten kuitenkin kääntyy parempaan. Ikään kuin optimismia viran puolesta. Ja jos huono aika sattuukin jatkumaan pidempään, niin seuraavana vuonna kuitenkin kääntyy parempaan. Mutta jos velkataakka ei vähene, energian hinta ei halpene ja porukka jatkaa ikääntymistä ja verot sen takia kasvavat, niin ei minun silmiin heti tartu sellaista ilmeistä ajuria noususuhdanteelle. Muuta kuin historia, että sadetta seuraa aurinko.
Israelin pörssisä nousua
https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1779410234328453344?s=19
Tuosta lausunnosta voi olla eri mieltä. Tuskinpa Iranilta voi odottaa lausumaa, että ketuiks män.
The fact that Iranian officials called the attack a success despite it causing only minimal damage indicates the aim was always more about sending a message of deterrence than inflicting harm, BBG says.
Iranin lausunnot on tarkoitettu oman maan sumuttamiseen. Totta kai kun laukaistiin iso hyökkäys, Israelia sattui isosti leukaan. Mikä tahansa muu lopputulos olisi valtava arvovaltatappio.
Nyt sitten odotellaan Israelin täysin odotettavissa olevaa vastausta. Jenkit tietenkin toivovat että homma jäisi tähän ja Israel ottaisi lähes 100% torjuntaprosentin riittävänä “voittona” mutta itse epäilen että tämä ei Israelille kelpaa.
Ja jos vastausta ei tule heti, maanantaina on markkinoilla kenties lievää levottomuutta kun arvuutellaan kuinka paljon tämä vielä eskaloituu…
Siinä olisi viikolle 16 “ohjelmaa”, eli 15.4.-21.4.2024:
https://twitter.com/JesseCohenInv/status/1779579770558103960
Tottakai voi ottaa ja pitääkin. Euron historian aikan Euron ja USD:n suhde on heilunut välillä 0,84-1,6 ja olemme kestäneet sen.
Kun minulla ei ole äksää, niin mutkan kautta Macro-Alfin näkemys lainaten alokkaan viestiä:
Lyhyesti referoiden; USA:n nimelliskasvu on 5%, joten korkoja ei ole siellä syytä leikata.
Meillä täällä Euroopassa reaalikasvun painuessa ja inflaatiuon hiipuessa, emme ole lähelläkään USA:n kasvua, joten neutraali korkotasomme on siis matalampi. Koron lasku täällä varmasti heikentää Euroa jonkin verran, mutta epäilen, että sen vaikutus verrattuna raaka-aineiden suoriin hintojen muutoksiin, on marginaalinen.
https://twitter.com/financialjuice/status/1779849790714482819
https://twitter.com/financialjuice/status/1779849802278129701
Tässä olisi tuorein makrovilkaisu.
Talousyllätykset ovat pysyneet positiivisina, ja työllisyysnäkymä on suopea erityisesti Yhdysvalloissa, mutta edelleen myös euroalueella. Yhdysvalloissa pitkissä koroissa (ovat nousseet) hinnoitellaan selvästi erilaista talousympäristöä kuin Fedin pitkän aikavälin ennusteissa (pysyneet ennallaan).
Eurotaloudessa ostopäällikköindeksit osoittavat pitkästä aikaa pientä kasvua. Inflaatio euroalueella hidastuu, vaikka palveluissa inflaatiopaineita riittää. Teollisuustuotteissa hintojen nousu on jo alle EKP:n tavoitteen.
S-Pankin päästrategin tviitti, lyhyesti virsi kaunis
https://twitter.com/LippoSuominen/status/1780113853965013495
EDIT:
USA:n talouskasvu on tärkeä tuki maailmalle (yllätys) tämä Reutersin jutun mukaan. Probleemia on, kuten korkea inflaatio ja tiukka rahapolitiikka.
Maan vahvuus heijastuu positiivisena maailmalle, mutta pohdintaa on aiheuttanut se, onko vahva talouskasvu ja laskeva inflaatio samanaikaisesti kestävä yhdistelmä ja onko taustalla vain liian suuret budjettivajeet ja kova kysyntä, jotka aiheuttanevat inflaatiopaineita. Tosin mahtaakohan Kiinan ylituotannot johtaa maailmalla maltillisempaan inflaatioon ja USA:n talouden jäähtymiseen.
Monessa suhteessa tuntuu olevan tasapainoittelua.
Pörsseissä on pientä korjausliikkeen tuntua ilmassa, mikä on normaalia nousumarkkinassa.
Olen viime aikoina nostanut paljon positiivisia näkökulmia pörsseistä. Nyt on aika muistuttaa uhkakuvista.
Yhdysvaltain talous on väkivahva, mutta sieltäkin voi kaivaa heikkoutta. Pienyhtiöillä ei mene vahvasti.
Ja, korkea korkoympäristö tulee rikkomaan lopulta jotain.
Tai mietitään maailman 2. suurinta talousaluetta Kiinaa. Markkinalla perusoletus on, että Kiina ei kriisiydy koska kommunistisen puolueen rautakoura lakaisee ongelmat maton alle (velalla). Mitä jos tämä volatiliteetin painaminen alas ei toimi ikuisesti? Lopulta se lasku tulee muodossa tai toisessa pöytään.
Lisää päivän Vartissa.
Noh, kriisejähän on mahdoton ennustaa tarkasti. Tai jos osaa ennakoida kriisin, on mahdoton ennakoida miten siihen vastataan. Mutta tässä pohdinnan tueksi hieman lukuja Kiinan roolista maailmantaloudessa:
Tervehdys! Pitkän aikavälin talouskasvutekijöistä mielenkiintoinen huomio. Tarkastelin tänään makrokommentissa USA:n kongressin budjettitoimiston pitkän aikavälin (30 v) päivitettyjä ennusteita, ja niissä liittovaltion alijäämäarvioita korjattiin hieman alaspäin kohentuneiden talouskasvuennusteiden vuoksi. Tässä hyvin ennusteita kuvaava käppyrä: maahanmuutosta odotetaan selvää piristysruisketta työn tarjontaan lähivuosina.
Kokonaisuudessaan kuitenkin huomoitava, että budjettialijäämien odotetaan kasvavan, aika kovaakin vauhtia. Katsaus luettavissa täällä:
Nordean pääekonomisti tarttui heti Powellin myöntelyihin.
https://twitter.com/JanVonGerich/status/1780298836230942940
@Jukka_Lepikko ja koronlaskut
https://twitter.com/JukkaLepikko/status/1780297967301185725
Jukan kommentti “Tammikuussa hinnoiteltiin vielä seitsemää koronlaskua.” pistää miettimään, onko data todellakin muuttunut NIIN paljon? Mielestäni pörssien suuntaan on vaikuttanut korko-odotusten extrapolointi, joka ehkä meni markkinoilla vähän yli koronlasku-odotuksissa, ja nyt on menty toiseen suuntaan extrapoloimaan vielä rankemmalla kädellä. Ei se talous edes USAssa noin nopeasti heittele eri suuntiin.
Saataisiko myös makro-tason kommentteja Suomen hallituksen uusista suuntauksista? Kiinnostaisi itseä noiden vaikutus, ALV-nostot, eläkkeiden verot, “korkea”-tuloisten lisäverotus. Jne.
Onko näillä se oikea vaikutus mitä hallitus lupailee? Aiemmat hallitukset ovat lupailleet näitä “100k lisää työpaikkaa tulee tapahtumaan niin sillä meidän matematiikka täsmää” tason juttuja…