Tottakai voi ottaa ja pitääkin. Euron historian aikan Euron ja USD:n suhde on heilunut välillä 0,84-1,6 ja olemme kestäneet sen.
Kun minulla ei ole äksää, niin mutkan kautta Macro-Alfin näkemys lainaten alokkaan viestiä:
Lyhyesti referoiden; USA:n nimelliskasvu on 5%, joten korkoja ei ole siellä syytä leikata.
Meillä täällä Euroopassa reaalikasvun painuessa ja inflaatiuon hiipuessa, emme ole lähelläkään USA:n kasvua, joten neutraali korkotasomme on siis matalampi. Koron lasku täällä varmasti heikentää Euroa jonkin verran, mutta epäilen, että sen vaikutus verrattuna raaka-aineiden suoriin hintojen muutoksiin, on marginaalinen.
Talousyllätykset ovat pysyneet positiivisina, ja työllisyysnäkymä on suopea erityisesti Yhdysvalloissa, mutta edelleen myös euroalueella. Yhdysvalloissa pitkissä koroissa (ovat nousseet) hinnoitellaan selvästi erilaista talousympäristöä kuin Fedin pitkän aikavälin ennusteissa (pysyneet ennallaan).
Eurotaloudessa ostopäällikköindeksit osoittavat pitkästä aikaa pientä kasvua. Inflaatio euroalueella hidastuu, vaikka palveluissa inflaatiopaineita riittää. Teollisuustuotteissa hintojen nousu on jo alle EKP:n tavoitteen.
USA:n talouskasvu on tärkeä tuki maailmalle (yllätys) tämä Reutersin jutun mukaan. Probleemia on, kuten korkea inflaatio ja tiukka rahapolitiikka.
Maan vahvuus heijastuu positiivisena maailmalle, mutta pohdintaa on aiheuttanut se, onko vahva talouskasvu ja laskeva inflaatio samanaikaisesti kestävä yhdistelmä ja onko taustalla vain liian suuret budjettivajeet ja kova kysyntä, jotka aiheuttanevat inflaatiopaineita. Tosin mahtaakohan Kiinan ylituotannot johtaa maailmalla maltillisempaan inflaatioon ja USA:n talouden jäähtymiseen.
Tai mietitään maailman 2. suurinta talousaluetta Kiinaa. Markkinalla perusoletus on, että Kiina ei kriisiydy koska kommunistisen puolueen rautakoura lakaisee ongelmat maton alle (velalla). Mitä jos tämä volatiliteetin painaminen alas ei toimi ikuisesti? Lopulta se lasku tulee muodossa tai toisessa pöytään.
Lisää päivän Vartissa.
Noh, kriisejähän on mahdoton ennustaa tarkasti. Tai jos osaa ennakoida kriisin, on mahdoton ennakoida miten siihen vastataan. Mutta tässä pohdinnan tueksi hieman lukuja Kiinan roolista maailmantaloudessa:
Tervehdys! Pitkän aikavälin talouskasvutekijöistä mielenkiintoinen huomio. Tarkastelin tänään makrokommentissa USA:n kongressin budjettitoimiston pitkän aikavälin (30 v) päivitettyjä ennusteita, ja niissä liittovaltion alijäämäarvioita korjattiin hieman alaspäin kohentuneiden talouskasvuennusteiden vuoksi. Tässä hyvin ennusteita kuvaava käppyrä: maahanmuutosta odotetaan selvää piristysruisketta työn tarjontaan lähivuosina.
Jukan kommentti “Tammikuussa hinnoiteltiin vielä seitsemää koronlaskua.” pistää miettimään, onko data todellakin muuttunut NIIN paljon? Mielestäni pörssien suuntaan on vaikuttanut korko-odotusten extrapolointi, joka ehkä meni markkinoilla vähän yli koronlasku-odotuksissa, ja nyt on menty toiseen suuntaan extrapoloimaan vielä rankemmalla kädellä. Ei se talous edes USAssa noin nopeasti heittele eri suuntiin.
Saataisiko myös makro-tason kommentteja Suomen hallituksen uusista suuntauksista? Kiinnostaisi itseä noiden vaikutus, ALV-nostot, eläkkeiden verot, “korkea”-tuloisten lisäverotus. Jne.
Onko näillä se oikea vaikutus mitä hallitus lupailee? Aiemmat hallitukset ovat lupailleet näitä “100k lisää työpaikkaa tulee tapahtumaan niin sillä meidän matematiikka täsmää” tason juttuja…
En ole veroasiantuntija, mutta Talouden jäljillä -sarjan verotusjaksoa Antin kanssa tehdessämme tuli käytyä läpi VM:n Verokartoitus 2023 -julkaisua. Siinä alv-nostojen osalta viitattiin VATTin aikaisempaan tutkimukseen seuraavasti:
“VATTin arvion mukaan (alv)verokantojen (1 %-yksikön) korottaminen alentaisi bruttokansantuotetta 0,4 prosenttia, tavaroiden ja palveluiden kokonaiskysyntää 0,7 prosenttia, investointeja 0,4 prosenttia, vientiä 0,3 prosenttia ja tuontia 0,5 prosenttia perusurasta. Työllisyyden arvioitiin laskevan 0,6 prosenttia perusurasta verokantojen korottamisen jälkeisinä vuosina, mutta palautuvan vähitellen perusuran tasoon. Korotuksen arvioitiin laskevan työllisten määrää erityisesti kaupan, majoituksen ja rakentamisen piirissä.”
Lisäksi alv-korotukset vaikuttavat sosiaaliturvamenoihin ja VM:n mukaan “karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että sosiaaliturvamenojen kasvu on nettona noin 20–30 prosenttia arvonlisäverotuoton lisäyksestä”.
Toki laskuissa oli korotus kaikkiin alv-kantoihin, mitä nyt ei tapahtuisi. Mutta kyllä tuosta selvästi näkyy, että kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat tämän osalta etenkin kokonaiskysyntään negatiivisia. Tuolta verokartoituksesta löytyy laskelmia kunkin verolajin osalta erikseen.
@LS2 ja @Verneri_Pulkkinen esittivät tämän ketjun ykkösosassa erittäin mielenkiintoisia ajatuksia liittyen Buffett-indikaattoriin. Esille nostettiin erityisesti tekijöitä jotka ovat vaikuttaneet indikaattorin osoittajan nousuun - arvostus sekä pääoman kasvu.
Jos keskitytään koronadipin jälkeiseen aikaan, jenkkien tulokset, osakkeiden hinnat ja bkt ovat kaikki kasvaneet. P/E ei ole sitten 2020 lopun kasvanut älyttömästi. Shillerin P/E on kasvanut tasaisesti. Itselläni on vaikutelma että Buffett-indikaattorin osoittaja kasvaisi siis sekä arvostuksen että pääoman kasvun vuoksi. Toisaalta, Buffett-indikaattori on kasvanut tasaisesti 2009 alkaen. Tämä puoltaisi erityisesti pääoman kasvun ajatusta.
Pohdin myös, olisiko jakajan (BKT) samanaikainen lasku myös mahdollinen selittäjä Buffett-indikaattorin nousuun? Onko esim. isojen jenkkifirmojen tulosten osuus ulkomailta kasvanut tasaisesti? Tällöinhän tulokset kasvaisivat nopeammin kuin BKT.
Näihin pohdintoihin liittyen, olisiko jollain vinkata hyvää lähdettä tällaisten asioiden kaivamiseen (tulos, bkt, bkt:n eri osa-alueet yms.)? FRED on ainakin yksi vaihtoehto.
jenkeistä fredin lisäksi yardeni research saattaa julkaista jotain osakemarkkinoita kuvaavia kuvaavia
bkt:n osa-alueiden hahmottamiseen kannattaa tutustua siihen miten se lasketaan. Bkt:n voi laskea kolmella eri tavalla, jotka käyttävät keskenään eri tilastoja Gross domestic product - Wikipedia
