22 tykkäystä
https://twitter.com/financialjuice/status/1779849790714482819
https://twitter.com/financialjuice/status/1779849802278129701
17 tykkäystä
Tässä olisi tuorein makrovilkaisu. 
Talousyllätykset ovat pysyneet positiivisina, ja työllisyysnäkymä on suopea erityisesti Yhdysvalloissa, mutta edelleen myös euroalueella. Yhdysvalloissa pitkissä koroissa (ovat nousseet) hinnoitellaan selvästi erilaista talousympäristöä kuin Fedin pitkän aikavälin ennusteissa (pysyneet ennallaan).
Eurotaloudessa ostopäällikköindeksit osoittavat pitkästä aikaa pientä kasvua. Inflaatio euroalueella hidastuu, vaikka palveluissa inflaatiopaineita riittää. Teollisuustuotteissa hintojen nousu on jo alle EKP:n tavoitteen.
25 tykkäystä
S-Pankin päästrategin tviitti, lyhyesti virsi kaunis
https://twitter.com/LippoSuominen/status/1780113853965013495
EDIT:
USA:n talouskasvu on tärkeä tuki maailmalle (yllätys) tämä Reutersin jutun mukaan. Probleemia on, kuten korkea inflaatio ja tiukka rahapolitiikka.
Maan vahvuus heijastuu positiivisena maailmalle, mutta pohdintaa on aiheuttanut se, onko vahva talouskasvu ja laskeva inflaatio samanaikaisesti kestävä yhdistelmä ja onko taustalla vain liian suuret budjettivajeet ja kova kysyntä, jotka aiheuttanevat inflaatiopaineita. Tosin mahtaakohan Kiinan ylituotannot johtaa maailmalla maltillisempaan inflaatioon ja USA:n talouden jäähtymiseen.
Monessa suhteessa tuntuu olevan tasapainoittelua.
10 tykkäystä
Pörsseissä on pientä korjausliikkeen tuntua ilmassa, mikä on normaalia nousumarkkinassa.
Olen viime aikoina nostanut paljon positiivisia näkökulmia pörsseistä. Nyt on aika muistuttaa uhkakuvista.
Yhdysvaltain talous on väkivahva, mutta sieltäkin voi kaivaa heikkoutta. Pienyhtiöillä ei mene vahvasti.
Ja, korkea korkoympäristö tulee rikkomaan lopulta jotain.
Tai mietitään maailman 2. suurinta talousaluetta Kiinaa. Markkinalla perusoletus on, että Kiina ei kriisiydy koska kommunistisen puolueen rautakoura lakaisee ongelmat maton alle (velalla). Mitä jos tämä volatiliteetin painaminen alas ei toimi ikuisesti? Lopulta se lasku tulee muodossa tai toisessa pöytään.
Lisää päivän Vartissa.
Noh, kriisejähän on mahdoton ennustaa tarkasti. Tai jos osaa ennakoida kriisin, on mahdoton ennakoida miten siihen vastataan. Mutta tässä pohdinnan tueksi hieman lukuja Kiinan roolista maailmantaloudessa:
44 tykkäystä
Tervehdys! Pitkän aikavälin talouskasvutekijöistä mielenkiintoinen huomio. Tarkastelin tänään makrokommentissa USA:n kongressin budjettitoimiston pitkän aikavälin (30 v) päivitettyjä ennusteita, ja niissä liittovaltion alijäämäarvioita korjattiin hieman alaspäin kohentuneiden talouskasvuennusteiden vuoksi. Tässä hyvin ennusteita kuvaava käppyrä: maahanmuutosta odotetaan selvää piristysruisketta työn tarjontaan lähivuosina.
Kokonaisuudessaan kuitenkin huomoitava, että budjettialijäämien odotetaan kasvavan, aika kovaakin vauhtia. Katsaus luettavissa täällä:
35 tykkäystä
Nordean pääekonomisti tarttui heti Powellin myöntelyihin.
https://twitter.com/JanVonGerich/status/1780298836230942940
@Jukka_Lepikko ja koronlaskut 
https://twitter.com/JukkaLepikko/status/1780297967301185725
35 tykkäystä
Jukan kommentti “Tammikuussa hinnoiteltiin vielä seitsemää koronlaskua.” pistää miettimään, onko data todellakin muuttunut NIIN paljon? Mielestäni pörssien suuntaan on vaikuttanut korko-odotusten extrapolointi, joka ehkä meni markkinoilla vähän yli koronlasku-odotuksissa, ja nyt on menty toiseen suuntaan extrapoloimaan vielä rankemmalla kädellä. Ei se talous edes USAssa noin nopeasti heittele eri suuntiin.
8 tykkäystä
Saataisiko myös makro-tason kommentteja Suomen hallituksen uusista suuntauksista? Kiinnostaisi itseä noiden vaikutus, ALV-nostot, eläkkeiden verot, “korkea”-tuloisten lisäverotus. Jne.
Onko näillä se oikea vaikutus mitä hallitus lupailee? Aiemmat hallitukset ovat lupailleet näitä “100k lisää työpaikkaa tulee tapahtumaan niin sillä meidän matematiikka täsmää” tason juttuja…
1 tykkäys
Tässä tunnelmat Powellin puheista by WSJ | 16.4.202 - ”korkojen laskua saa odotella USA:ssa aiemmin ennakoitua pidempään” - sijoittajat sopeutuivat oraakkeli Jeromen viestiin, osakkeet
stabiloituivat ja korkoihin pientä säätöä pohjoiseen.
toimittaja: Sam Goldfarb
1 tykkäys
En ole veroasiantuntija, mutta Talouden jäljillä -sarjan verotusjaksoa Antin kanssa tehdessämme tuli käytyä läpi VM:n Verokartoitus 2023 -julkaisua. Siinä alv-nostojen osalta viitattiin VATTin aikaisempaan tutkimukseen seuraavasti:
“VATTin arvion mukaan (alv)verokantojen (1 %-yksikön) korottaminen alentaisi bruttokansantuotetta 0,4 prosenttia, tavaroiden ja palveluiden kokonaiskysyntää 0,7 prosenttia, investointeja 0,4 prosenttia, vientiä 0,3 prosenttia ja tuontia 0,5 prosenttia perusurasta. Työllisyyden arvioitiin laskevan 0,6 prosenttia perusurasta verokantojen korottamisen jälkeisinä vuosina, mutta palautuvan vähitellen perusuran tasoon. Korotuksen arvioitiin laskevan työllisten määrää erityisesti kaupan, majoituksen ja rakentamisen piirissä.”
Lisäksi alv-korotukset vaikuttavat sosiaaliturvamenoihin ja VM:n mukaan “karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että sosiaaliturvamenojen kasvu on nettona noin 20–30 prosenttia arvonlisäverotuoton lisäyksestä”.
Toki laskuissa oli korotus kaikkiin alv-kantoihin, mitä nyt ei tapahtuisi. Mutta kyllä tuosta selvästi näkyy, että kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat tämän osalta etenkin kokonaiskysyntään negatiivisia. Tuolta verokartoituksesta löytyy laskelmia kunkin verolajin osalta erikseen.
67 tykkäystä
OP:n Hännikäinen ja korkohommat.
https://twitter.com/JariHnnikinen1/status/1780529730413793400
Helpompi lukea Äxässä, mutta tämä on äxättömiä varten:
3 tykkäystä
@LS2 ja @Verneri_Pulkkinen esittivät tämän ketjun ykkösosassa erittäin mielenkiintoisia ajatuksia liittyen Buffett-indikaattoriin. Esille nostettiin erityisesti tekijöitä jotka ovat vaikuttaneet indikaattorin osoittajan nousuun - arvostus sekä pääoman kasvu.
Jos keskitytään koronadipin jälkeiseen aikaan, jenkkien tulokset, osakkeiden hinnat ja bkt ovat kaikki kasvaneet. P/E ei ole sitten 2020 lopun kasvanut älyttömästi. Shillerin P/E on kasvanut tasaisesti. Itselläni on vaikutelma että Buffett-indikaattorin osoittaja kasvaisi siis sekä arvostuksen että pääoman kasvun vuoksi. Toisaalta, Buffett-indikaattori on kasvanut tasaisesti 2009 alkaen. Tämä puoltaisi erityisesti pääoman kasvun ajatusta.
Pohdin myös, olisiko jakajan (BKT) samanaikainen lasku myös mahdollinen selittäjä Buffett-indikaattorin nousuun? Onko esim. isojen jenkkifirmojen tulosten osuus ulkomailta kasvanut tasaisesti? Tällöinhän tulokset kasvaisivat nopeammin kuin BKT.
Näihin pohdintoihin liittyen, olisiko jollain vinkata hyvää lähdettä tällaisten asioiden kaivamiseen (tulos, bkt, bkt:n eri osa-alueet yms.)? FRED on ainakin yksi vaihtoehto.
5 tykkäystä
Taas se aika viikosta kun kuullaan Lepikön ja Tuomaksen tarinat markkinatilanteesta!!! 
8 tykkäystä
- hakusanana kansantalouden tilinpito ja suomessa esim tilastokeskuksen julkaisut aiheesta. Kansantalouden tilinpito – Wikipedia
- jenkeistä fredin lisäksi yardeni research saattaa julkaista jotain osakemarkkinoita kuvaavia kuvaavia
- bkt:n osa-alueiden hahmottamiseen kannattaa tutustua siihen miten se lasketaan. Bkt:n voi laskea kolmella eri tavalla, jotka käyttävät keskenään eri tilastoja Gross domestic product - Wikipedia
1 tykkäys
20 tykkäystä
Hei, kiitos nostosta!
SP500 myynnistä noin 40 % tulee maailmalta. Täten SP500 (tai oikeastaan koko USAn osakemarkkinan vertaaminen eli Wilshire5000 vai mikälie indeksi se onkaan) vertaaminen BKT:hen ontuu hieman.
Toki korkea pörssin suhde BKT:hen ja se seikka, että 60 % myynnistä tulee kuitenkin jenkeistä pistää miettimään.
Katson itse sellaista hehtaaripyssyä kuin globaalit pörssit vs. globaali BKT. Tuo suhdeluku on yli 100 %, ja voisinkin nostaa seuraavassa Vartissa tätä mittaria uudelleen.
BTK:hen vertaillessa kannattaa muistaa, että
-Pörssiyhtiöiden kyky ekstraktoida voittoja taloudesta itselleen (omistajilleen) on parantunut
-Pörssissä on eliittifirmat, mutta ei kaikkia firmoja. Mutta esim. listautumiset kasvattaa tuota suhdelukua.
-Tuo mittari ei ota kantaa tuottovaateeseen, korkoihin, tuloskasvuun yms.
Muutama nosto aamun Vartista. Aiheina Euroopan ja Hesulin Q1’24 tuloskausi sekä muutama lisäsananen korkojen ja osakkeiden suhteesta.
Maailman Amerikka-keskeisyys näkyy Blummallakin. Vastaavaa kvartaalikohtaista dataa on vaikea löytää muista pörsseistä, kuin jenkkipörsseistä. Onneksi pari blumman nohevaa analyytikkoa tekivät tuloskautsauksen Eurooppaan mistä sain tuon vasemman kuvaajan irti.
Keskimäärin tulosten odotetaan laskevan Q1 -11 %. Mutta, koko vuodelta odotetaan kasvua. Odotukset pakkautuvat siis loppuvuoteen.
Olen pitkään huudellut halvoista euro-osakkeista. Nyt kun pörssit huitelevat ATH:ssa tai lähellä sitä, voisi arvostusta kuvailla peukalosäännöin neutraaliksi. Pankkisektori näyttää halvalta, muutoin arvostus tuntuu oikealta kun miettii euro-osakkeiden vaimeampia kasvunäkymiä ja SP500:sta heikompaa kannattavuutta.
Huomatkaa kuitenkin, että eurooppalaisuus itsessään ei tee yhtiöistä mitenkään halvempia. Euroopan teknologiaindeksi (jossa ASML valtavalla painolla ja myös kotimainen Qt hengailee siellä) treidaa tismalleen samalla P/E-luvulla, kuin Nasdaq100! Myös Euroopan teknot saavat ansaittua rakkautta.
Hirveä pumppuhaulikkokuvaaja korkojen ja osakkeiden hinnoittelukertoimen eli P/E-luvun suhteesta. Heikko nyrkkisääntö on, että kun korot nousevat hinnoittelukertoimet laskevat. 
Pitkästä aikaa Amerikoissa osakkeiden tulostuotto jää alle riskittömän koron tuoton. Tämä on kuitenkin melko pönttö tapa katsoa osakkeita, kuten argumentoin videolla (nyt en ehdi kirjoittaa enempää ).
30 tykkäystä