@LS2 ja @Verneri_Pulkkinen esittivät tämän ketjun ykkösosassa erittäin mielenkiintoisia ajatuksia liittyen Buffett-indikaattoriin. Esille nostettiin erityisesti tekijöitä jotka ovat vaikuttaneet indikaattorin osoittajan nousuun - arvostus sekä pääoman kasvu.
Jos keskitytään koronadipin jälkeiseen aikaan, jenkkien tulokset, osakkeiden hinnat ja bkt ovat kaikki kasvaneet. P/E ei ole sitten 2020 lopun kasvanut älyttömästi. Shillerin P/E on kasvanut tasaisesti. Itselläni on vaikutelma että Buffett-indikaattorin osoittaja kasvaisi siis sekä arvostuksen että pääoman kasvun vuoksi. Toisaalta, Buffett-indikaattori on kasvanut tasaisesti 2009 alkaen. Tämä puoltaisi erityisesti pääoman kasvun ajatusta.
Pohdin myös, olisiko jakajan (BKT) samanaikainen lasku myös mahdollinen selittäjä Buffett-indikaattorin nousuun? Onko esim. isojen jenkkifirmojen tulosten osuus ulkomailta kasvanut tasaisesti? Tällöinhän tulokset kasvaisivat nopeammin kuin BKT.
Näihin pohdintoihin liittyen, olisiko jollain vinkata hyvää lähdettä tällaisten asioiden kaivamiseen (tulos, bkt, bkt:n eri osa-alueet yms.)? FRED on ainakin yksi vaihtoehto.
jenkeistä fredin lisäksi yardeni research saattaa julkaista jotain osakemarkkinoita kuvaavia kuvaavia
bkt:n osa-alueiden hahmottamiseen kannattaa tutustua siihen miten se lasketaan. Bkt:n voi laskea kolmella eri tavalla, jotka käyttävät keskenään eri tilastoja Gross domestic product - Wikipedia
SP500 myynnistä noin 40 % tulee maailmalta. Täten SP500 (tai oikeastaan koko USAn osakemarkkinan vertaaminen eli Wilshire5000 vai mikälie indeksi se onkaan) vertaaminen BKT:hen ontuu hieman.
Toki korkea pörssin suhde BKT:hen ja se seikka, että 60 % myynnistä tulee kuitenkin jenkeistä pistää miettimään.
Katson itse sellaista hehtaaripyssyä kuin globaalit pörssit vs. globaali BKT. Tuo suhdeluku on yli 100 %, ja voisinkin nostaa seuraavassa Vartissa tätä mittaria uudelleen.
BTK:hen vertaillessa kannattaa muistaa, että
-Pörssiyhtiöiden kyky ekstraktoida voittoja taloudesta itselleen (omistajilleen) on parantunut
-Pörssissä on eliittifirmat, mutta ei kaikkia firmoja. Mutta esim. listautumiset kasvattaa tuota suhdelukua.
-Tuo mittari ei ota kantaa tuottovaateeseen, korkoihin, tuloskasvuun yms.
Muutama nosto aamun Vartista. Aiheina Euroopan ja Hesulin Q1’24 tuloskausi sekä muutama lisäsananen korkojen ja osakkeiden suhteesta.
Maailman Amerikka-keskeisyys näkyy Blummallakin. Vastaavaa kvartaalikohtaista dataa on vaikea löytää muista pörsseistä, kuin jenkkipörsseistä. Onneksi pari blumman nohevaa analyytikkoa tekivät tuloskautsauksen Eurooppaan mistä sain tuon vasemman kuvaajan irti.
Keskimäärin tulosten odotetaan laskevan Q1 -11 %. Mutta, koko vuodelta odotetaan kasvua. Odotukset pakkautuvat siis loppuvuoteen.
Olen pitkään huudellut halvoista euro-osakkeista. Nyt kun pörssit huitelevat ATH:ssa tai lähellä sitä, voisi arvostusta kuvailla peukalosäännöin neutraaliksi. Pankkisektori näyttää halvalta, muutoin arvostus tuntuu oikealta kun miettii euro-osakkeiden vaimeampia kasvunäkymiä ja SP500:sta heikompaa kannattavuutta.
Huomatkaa kuitenkin, että eurooppalaisuus itsessään ei tee yhtiöistä mitenkään halvempia. Euroopan teknologiaindeksi (jossa ASML valtavalla painolla ja myös kotimainen Qt hengailee siellä) treidaa tismalleen samalla P/E-luvulla, kuin Nasdaq100! Myös Euroopan teknot saavat ansaittua rakkautta.
Hirveä pumppuhaulikkokuvaaja korkojen ja osakkeiden hinnoittelukertoimen eli P/E-luvun suhteesta. Heikko nyrkkisääntö on, että kun korot nousevat hinnoittelukertoimet laskevat.
Pitkästä aikaa Amerikoissa osakkeiden tulostuotto jää alle riskittömän koron tuoton. Tämä on kuitenkin melko pönttö tapa katsoa osakkeita, kuten argumentoin videolla (nyt en ehdi kirjoittaa enempää ).
Pohdin sitä että josko tuo 40 % on ollut aiemmin merkittävästi pienempi ja noussut tasaisesti. Eli jos se olisi 90-luvulta noussut tasaisesti vaikkapa 20 prosentista 40 prosenttiin, tällöinhän sen pitäisi kaiketi näkyä myös BKT:ssa? Eli hypoteesi olisi tällöin että tuloskasvun valuminen ulkomaille selittäisi Buffett-indikaattorin nousun.
Näitä mielenkiintoisia pointteja täytyy pohtia. Välittömästi tulee kuitenkin mieleen että jos pörssiyhtiöiden tuloksentekokyky nousee, sen vaikutus BKT:n kasvuun näkyisi samassa suhteessa kuin aiemmin. Ellei sitten yhtiöt muuta jotain oleellista toiminnassaan ja esim. makuuta kaikkia voittojaan.
Aivan, mutta näinhän on aina ollut. Onko jotain muuttunut suhteessa BKT:hen, jotta kasvanut Buffett-indikaattori selittyisi tällä.
Miten listautumiset muuttavat tuota lukua? S&P500 ja Wilshire5000 sisältävät kuitenkin aina saman määrän firmoja. Toki sisältö muuttuu.
Tästä olisi erittäin mielenkiintoista kuulla! Tekijöitä osoittajan (market cap) ja nimittäjän (BKT) muutoksiin.
Aikasarjoissa vertaaminen on hieman mielekkäämpää jos tuo koti-/ulkomaa suhde pysyy joksenkin vakiona. (toki korjatunkin version voisi tehdä) Onko sinulla mitään käsitystä miten tuo suhde on muuttunut vuosien varrella? Näin äkkinäisesti voisi kuvitella, etei se muutu kovinkaan vauhdilla johtuen mm. siitä, että USA:n talouden koko on niin valtava ja talouskasvu ollut varsin vahvaa.
No joo. Samalla tasolla kuin 14 vuotta sitten. Siksakkia siinä välissä.
Mielenkiintoista kuinka suhde on kasvanut finanssikriisiin mennessä ja pyörinyt sen jälkeen keskimäärin n. 10 % tasolla. Ennen 2000-lukua pyörittiin vuosikymmeniä 5-7 % tasolla. Mistä muutos?
Teknologiasektorin merkityksen ja koon kasvu näkynee ainakin osittain tässä. Kuitenkin kyseessä pääomakevyempää toimintaa kuin jokin perinteinen raskaan teollisuuden yrityksen pyörittäminen. Panoksista kuten työvoima saadaan puristettua vähän isommalla prosentilla kannattavuutta irti.
Hi this is my first post here. As my Finnish is not the best I prefer to write in English, if this is not acceptable feel free to let me know and I’ll try my best to write in Finnish moving forward.
I saw a lot of interesting discussions here on this platform and decided to tune in.
With a lot of different things currently going on in the market like conflict in the Middle East, the Bitcoin halving, the ongoing war in Ukraine, I thought it was worth taking a quick look at some notable charts and things that happened over the last week.
Starting of with the large divergence between large and small caps over the last 3 years.
Over the last 3 years the S&P500 ETF (SPY) returned 26.83%, while The Russell 2000 ETF (IWM) has a negative 9.20% total return over that same period. This over 35% difference between large and small caps is significant and the question arises if we should soon expect an outperformance of small caps.
For the one’s interested, I’ll insert a link here to an article I made discussing the topic from above and much more is discussed there. As I don’t want this post to get too long and I’m not even sure I’m posting this in the right thread, I’m looking forward to some feedback or to spark an insightful conversation of what lies ahead!
Melkoinen setti Russell Napierilta, joka vain paranee loppua kohden, jos jaksaa keskittyä:
Referointi olisi lähes mahdoton tehtävä, mutta poimintana Russell mainitsee USA:n markkinan mahdollisena esimerkkinä yliarvostetusta osakemarkkinasta (johon ei välttämättä kannata sijoittaa, vaikka tulevaisuus näyttääkin hyvälle). Monessa opissa viittaa myös Kiinaan, jota ei näe hyvänä sijoituskohteena.
Hyvä esimerkkihuomio, jota en ollut aiemmin niin hyvin sisäistänyt oli se, että valuutan arvoon vaikuttaa suuresti myös pääomamarkkinoiden houkuttelevuus. Tästä johtuen esim. USD lienee verrattain vahva, vaikka bigmac yms. indekseillä mitattuna sen tulisi olla paljon nykyistä heikompi. Kiinan valuutta saattaa juurikin tästä johtuen (Pääomien pako markkinalta) ollakin aivan liian vahva toisin kuin moni olettaa.
Financial Timesissä artikkeli NYSE:n muuttamisesta 24/7 börsiksi. Alla tärkeimmät:
The New York Stock Exchange is polling market participants on the merits of trading stocks around the clock as regulators scrutinise an application for the first 24/7 bourse.
The issue has become a hot topic in recent years, prompted in part by the 24-seven operation of cryptocurrency trading and the rise in retail investor activity first spurred by coronavirus pandemic lockdowns.
Stock exchanges have become something of a laggard in a world where other big markets, including US Treasuries, major currencies and leading stock index futures, can be traded around the clock from Monday to Friday.
Tervehdys ketjuun! Eurotalouden ostopäälliköiltä hieman parempia uutisia: palvelualat ovat palanneet Saksan johdolla odotettua vahvempaan kasvuun huhtikuussa, mikä on hyvä asia mm. työllisyysnäkymän kannalta. Teollisuudessa sen sijaan edelleen synkät tunnelmat.
Osakkeet ovat ennätyssuosittuja Yhdysvalloissa, jos katsotaan omistajien määrää tai osakepainoa suhteessa muuhun finanssivarallisuuteen. Tämä ei yleensä ole ennakoinut hyvää osakemarkkinan seuraavan 10v tuotoille.
Videolla on toinenkin kuvaaja, mutta tässä on itse eniten seuraamani hehtaaripyssy USA-sijoittajien osakepainosta. Linkki löytyy videon alta automaattisesti kvartaaleittain päivittyvään kuvaajaan. Tuohon voisi sovittaa aika hyvin SP500:sen rullaavat 10v tuotot tai kumulatiiviset tuotot käänteisellä asteikolla: korkea osakepaino = yleensä heikko tuleva tuotto ja päin vastoin.
Tästä toisesta hehtaaripyssystä eli “Buffett-indikaattorista” oli aiemmin ketjussa keskustelua. Tässä globaali osakemarkkinoiden markkina-arvo ja paikoitellen karkea suhde globaalii BKT:hen. Sanoisin, että tämäkään ei huuda mitään erinomaista ostopaikkaa niin yleisesti ottaen osakkeissa.
