Rajusti yleistäen voisi muotoilla, että molemmat johtuvat “flight to safety” -efektistä eli sijoittajat pakenevat pois riskisemmistä sijoituksista. Syitä voi olla talouden heikentyminen, tai esimerkiksi likviditeettikriisi. Koronakevät 2020 oli melko äärimmäinen esimerkki, samoin finansikriisi.
3 tykkäystä
Tuo on iso teema, mistä ei ole viime vuosina keskusteltu paljoa.
Vaikka Jeff Bezos kuluttaa paljon jahteihin ja bileisiin, hän ei millään oikein pysty suhteessa varallisuuteensa polttamaan rahaa samassa suhteessa, kuin keskiluokkaisempi enemmän kädestä suuhun elävä henkilö.
Rikkaiden paisuvalla säästämisasteella ja osuudella talouden kakusta on selitetty aiemmin muunmuassa korkojen laskua.
Muistaakseni, tämä tulee nyt ulkomuistista, kuitenkin 10 % eniten tienaavista vastaa melkein puolta kaikesta kulutuksesta USAssa.
Mutta periaatteessa mikäli eriarvoisuus jatkaa vain kärjistymistään ja rikkaat harrastavat perisyntiään eli finanssiomaisuuden kerryttämistä, meidän pitäisi nähdä a) lisää velkaantumista valtio / muiden kansalaisten keskuudessa ja periaatteessa, vähän marxilaista pohdiskelua, c) jossain vaiheessa tuo voisi alkaa näkyä talouden kuihtumisena. 
Mutta siihen on kyllä matkaa. Yhteiskuntarauha taitaa ensin olla tulilinjalla Yhdysvalloissa.
17 tykkäystä
Nordean talousennuste: Suomi lähtee kasvuun jälkijunassa. 
Nordea ennustaa Suomen talouden kääntyvän kasvuun loppuvuonna. Taloutta piristävät inflaation hidastuminen ja kotitalouksien ostovoiman koheneminen sekä keskuspankin koronlaskut. Maailmantalouden yleiskuva on alkuvuonna piristynyt hieman, mutta sitä varjostavat edelleen lukuisat geopoliittiset riskit. Maailmantalouden kasvunäkymä on kohentunut alkuvuonna, kun erityisesti Euroopan maissa inflaatio on hidastunut ja Kiinan elvytyspolitiikka on onnistunut vakauttamaan maan kasvunäkymän.
- “Odotamme Euroopan keskuspankin aloittavan koronlaskut kesäkuussa. Euroalueen bruttokansantuote ei ole juurikaan kasvanut kohta kahteen vuoteen ja hintapaineet rauhoittuvat edelleen. Tämä sallii rahapolitiikan keventämisen”, pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo.
Yhdysvalloissa sen sijaan kasvu on jatkanut yllättämistään yläsuuntaan ja osa viimeaikaisista indikaattoreista kertoo uudelleen nousevista inflaatiopaineista. Tämä viivästyttää rahapolitiikan käännettä Atlantin takana ja Nordea odottaakin Yhdysvaltain keskuspankin Fedin aloittavan koronlaskut vasta syyskuussa. Maailmantalouden riskit ovat edelleen kallellaan alasuuntaan ja erityisesti geopolitiikka voi tuoda ongelmia tuotantoketjuihin ja heikentää kasvunäkymää tekemällä yrityksistä ja kuluttajista aiempaa varovaisempia.
- "Yksi syy euroalueen Yhdysvaltoja selvästi heikompaan kehitykseen on ollut juurikin kuluttajien ja yritysten varovaisuus. On epävarmaa, riittääkö korkojen lasku kääntämään euroalueen tunnelman nousuun, " Koivu pohtii.
Muutamat käppyrät.
Nordean koko talousennuste luettavissa täältä (pdf).
29 tykkäystä
Minusta tuossa tulee selvä ajatusvirhe sitä kautta, että katsotaan vain kysyntäpuolta. Päin vastoin näkisin, että rikkaiden törkykuluttaminen on se perisynti ja nimenomaan säästäminen on hyvä asia. Näin, koska sillä kuluttamisella on inflatorinen vaikutus, kun taas säästämisellä/investoinneilla tuotetaan lisää yhteiskunnan tarvitsemia hyödykkeitä, jolloin kaikkien elintaso paranee. Nimellisesti mitattu ja reaalinen BKT voivat toki käyttäytyä ainakin lyhyellä aikavälillä eri tavalla.
Esimerkiksi, jos vaikka joku Kyösti Kakkonen päättäisi, että tuhlaisi kaikki tulonsa ja rahansa rakentaakseen omaan käyttöönsä alppien korkuisen keinovuoren Kiihtelysvaaralle. Tuolla olisi hetkellisesti taloutta kiihdyttävä vaikutus. Kuitenkin huonona puolena tuohon käytettäisiin samalla sellaisia yhteiskunnan resursseja, jotka olisi voitu käyttää vaikka infran korjaamiseen, tai asuintalojen rakentamiseen. Näin ollen tällaisten tavallisten kansalaisten tarvitsemien hyödykkeiden hinnat nousisivat.
Sitten taas, jos he sijoittavat yrityksiin joilla tuotetaan yhteiskunnan ja tavallisten kansalaisten tarvitsemia hyödykkeitä, ja sitä kautta kyseisiin tuotantokoneistoihin ja kyvykkyyksiin investoidaan lisää, niin syntyy enemmän ihmisten tarvitsemia tuotteita ja halvemmalla. Väittäisin, että keskimäärin tässä vielä pätee sellainen luonnonlaki, että mitä tuottoisampi investointi (suhteessa riskiin) tekijälleen on, niin todennäköisesti se on myös sitä tuottoisampi yhteiskunnallekin. Näin, koska tuotot tuppaa olemaan kovimpia siellä missä tarve on suurinta.
En näe, että USA:ssakaan ongelmana on rikkaiden/pääomien suuri määrä, vaan ongelma on se köyhien määrä, eikä näiden asettaminen vastakkain korjaa mitään. Jos rikkaista hankkiuduttaisiin eroon, niin köyhistä tulisi reaalisesti vielä köyhempiä. USA:n tapauksessa yksi suuri eroarvoisuutta aiheuttava tekijä taitaa olla ennemmin dollarin reservivaluutta status, ja siten henkilötyön kannalta liian korkea valuuttakurssi. Tuota vastaan voikin olla, että oikea ratkaisu onkin liittovaltion rajumpi velkaantuminen tasaamaan ongelmaa ja ehkä tähän suuntaan onkin viime vuosina tarkoituksella menty.
Suomi taas on esimerkki pääomaköyhyydestä. Jos rikkaita ja pääomia olisi samaan tapaan kuin Ruotsissa, niin kyllä meilläkin myös huono-osaiset voisivat paljon paremmin.
24 tykkäystä
Tämä halvemmalla tuottaminen edellyttäisi että niitä tuotettaisiin joko vähemmällä väellä sama määrä tai samalla porukalla enemmän, eli automaation/tekoälyn lisäämistä ja työtuntien vähenemistä per tuotettu hyödyke. Ihmisiä jäisi työttömäksi.
Jos kaikki tekisivät saman nousisi työttömien määrä yhteiskunnassa merkittävästi ja samaan aikaan veronmaksajat vähenisi. Jos yhteiskuntarauha haluttaisiin säilyttää pitäisi työnsä säilyttäneiden veroja nostaa, eli heidän ostovoimansa laskisi, eikä työttömillekkään enempää voisi maksaa. Lopputulos deflaatiokierre.
2 tykkäystä
Tämä on mielenkiintoinen keskustelu. Pahoittelut tässä seuraa hieman pidempi kommentti, mutta toivottavasti antoisa ja ajatuksia herättävä.
Perinteinen ajattelumalli on, että säästäminen on hyve, sillä sillä voidaan rahoittaa investoinnit ja tätä kautta yleisen elintason nousu.
Useissa maissa talouskasvun “alkuvaiheessa” on talous pistetty säästömoodiin, millä ruokitaan investointeja. Kasvavat taloudet tuppaavat jopa olemaan niin pääoman nälkäisiä, että ne ovat kasvuvaiheen alkupäässä alijäämäisiä (esim. USA 1800-luvulla, E-Amerikka samana aikana jne.).
Suomessakin 1952 pääministerinä toimiva Urho Kekkonen julkisti käsittääkseni kuivan kirjapamfletin “Onko maallamme malttia vaurastua”, jonka ydinviesti korosti säästämisen tärkeyttä, jotta ne säästöt voidaan kanavoida teollisuuden investointeihin ja tätä kautta koko maan elintason nousuun.
Tästä johtuen monet täällä ovat saattaneet kuulla vanhempien sukupolvien anekdootteja, miten pankista ei kotitalous saanut lainaa kuin anenemalla jos silloinkaan! Tämän havainnon takana oli ihan oikea teollisuuspolitiikka: säästöt lainoina teollisuuteen, ei kotitalouksien käyttöön. Tämä muuttuikin radikaalisti 1980-luvulla, mutta se on eri tarina.
Sitten nykyaikaan. Useimmat kypsät taloudet ovat vaiheessa, missä kokonaiskysynnän heikkous on se suurempi ongelma. Investointeja tehdään vähemmän, kun ne ei kannata. Tosin tätä teemaa sotkee herkästi se, miten nyt aineettomat investoinnit kuvioon lasketaan. Kaiken kaikkiaan, kehittyneet taloudet eivät ole niin pääoman nälkäisiä enää, kuin ennen.
Tässä mielessä säästäminen (eli muiden tulojen pidättäminen itsellään), ei välttämättä enää olekaan kansantalouden tasolla liiassa määrin niin jees.
Muutama tarkennus. Näin siis yleistasolla. Ehdottomasti kannattaa säästää yksilönä. Ongelma on, jos on, enemmänkin varallisuuden pakkautuminen suhteellisen pienelle porukalle.
Todellisuudessa varallisuuden tarkka mittaaminen on vaikeaa, ja käsitys siitä kuinka paljon yhteiskunnat ovat eriarvoistuneet 1950-luvun “kultaisen ajan” jälkeen vaihtelee. Enkä siis sano, että rikkaista pitäisi hankkiutua eroon. Päinvastoin. Mutta jos varallisuus keskittyy liikaa ja liian pitkäksi aikaa samalle poppoolle, se voi olla ongelma. Ja nyt en puhu mistään spurgumiljonääreistä, jotka rähisevät sikarit suussa jotain parempaa mutta huonosti istuvaa päällään, vaan superrikkaista luokkana. Kuten joskus tokaistaan, kapitalismi pitää välillä pelastaa kapitalisteilta.
Jep. Ainakin tuo linkkaamani paperi ja muitakin tutkimuksia viittaavat siihen, että osasyy julkiseen velkaantumiseen länsimaissa saattaa tulla tietyn ryhmän säästöjen paisumisesta.
Tämä voi nopeasti kuulostaa ristiriitaiselta: miten mukan tietyn kansanryhmän säästäminen “pakottaa” valtion ja muut velkaantumaan? Jos säästöt eivät mene yleistä elintasoa kasvattaviin investointeihin (ja sitä kautta kiertoon talouteen), ne on pois muiden tuloista (systeemitasolla säästöjen on muuten kirjanpidollisesti pakko vastata investointeja, mutta ei mennä nyt siihen Maatasolla ei, mutta maapallon tasolla kyllä). Toisen meno on toisen tuloa. Kuten yllä jo totesin, toisen säästäminen on tulojen leikkaamista toiselta. Koko talouden tasolla tämä on kivuliasta, joten helpompi tapa adjustoitua on ottaa velkana tuo toisen säästö. Nuohan pitääkin siis jälleen kokonaisuuden tasolla mätsätä: raha ei voi hävitä tyhjyyteen. Valtioiden velkaantuminen voi siis ainakin osassa länsimaita olla tällainen hätäventtiili mikä mahdollistaa suuremmat säästöt ylisäästäjille.
Sama tapahtuu myös maatasolla. Esim. Kiinan ja muiden, esim. öljymaiden ylisäästäminen pakottaa reservivaluutta USAn velkaantumaan.
Jos aihe kiinnostaa enemmän, Michal Pettis on sivunnut aihetta esim. blogissa sekä erinomaisessa ja napakassa kirjassa “Trade Wars are Class Wars”.
Tässä vanhempi blogiteksti. Varoitus: nämä ovat sitten tervaisia tekstejä! 
https://carnegieendowment.org/chinafinancialmarkets/69838
Lisäys: lainaus pätkästä:
"There are only two ways investment can rise and two ways savings elsewhere can drop. A savings glut, in other words, must result in one or more of the following adjustments, enough to fully offset the savings glut:
-
Productive investment rises. If productive investment has been constrained by a lack of savings, productive investment will rise. There may be a rise in debt associated with an increase in productive investment, but because this debt can be fully serviced by the increase in productive capacity, higher debt will not result in a higher debt burden.
-
The debt burden rises. Nonproductive investment can also rise. Excess savings can cause unsold inventory to rise because the economy produces more than it consumes. It can also cause large speculative flows into real estate or other assets, perhaps even setting off asset bubbles. When this happens, it can create additional investment outlets for excess savings in the form of projects, including most often real estate projects, whose economic value can only be justified by rising price expectations. The debt associated with a rise in unproductive investment represents a rise in the debt burden.
-
The debt burden rises. Rising asset prices can unleash a consumption boom if this causes ordinary households to feel wealthier and so increase their consumption (the wealth effect). This increased consumption creates what I will call, perhaps clumsily, a consumption glut. A savings glut can also force changes through the financial system. As deposits pile up in the banking system or as money flows into funds, there is pressure within the banks and funds to deploy them into riskier assets. One way this happens is through a weakening of credit standards, so that households that once might have been denied access to consumer credit suddenly find it easy to borrow. They expand consumption. Needless to say, in either case, the debt associated with a rise in consumption represents a rise in the debt burden.
-
Unemployment rises. If the reduced consumption caused by a savings glut is not matched by higher investment or by a consumption glut, total demand drops, resulting in higher unemployment. Unemployed workers stop producing goods and services but do not stop consuming. Because savings is simply the gap between production and consumption, unemployment causes the savings rate to drop.
Economists almost always miss this point. A global savings glut must be accompanied by one or more of the four adjustments listed above, two of which result in a rise in overall global savings and two of which don’t. The former occurs if the economy rebalances either in the form of higher productive investment or in the form of higher unproductive investment (although in the second case it is only temporary). The latter occurs if the economy rebalances either in the form of a consumption glut or in the form of a rise in unemployment."
Lisäys 2: tässä kans toinen mielenkiintoinen tutkimuspaperi aiheesta.
Pahoittelut viestin pituudesta, tämä on yksi lempiaiheitani.
77 tykkäystä
Varallisuuden epätasaisesta jakautumisesta tulee jotenkin aina itselle se Pikettyn pääoma 2000-luvulla kirja mieleen, ja lopulta omasta mielestä sen esittämä argumentti oli sinänsä pätevä. (Olettaen että nyt ymmärsin mikä oli kirjan pääargumentti :))
Eriarvoisuuden ongelma tiivistyi siihen, että jos tuotot ovat suurempia kuin talouskasvu (r-g), rikkaat jatkaa rikastumistaan väistämättä jos asiaan ei puututa.
Piketty pelkäsi paluuta kullattuun aikaan, tai aikaan jolloin käytännössä yhteiskunta ei ollut meritokraattinen. Tekemällä töitä tai kouluttautumalla ym. et ikinä voinut päästä samaan elintasoon mitä vain naimalla oikeaan perheeseen. Kovatkin palkkatulot kalpenivat pääoman tulojen rinnalla.
Tämä sitten muuttui ja tulotaso kasvoi, mutta kirjassa povattiin että olemme matkalla samanlaiseen tilanteeseen. Eihän tuo voi talouden dynamiikallekaan olla hyvä asia 
Tällainen osui vähän asiaan liittyen silmiin.
Pitäisikö superrikkaita verottaa enemmän ? Ottamatta kantaa, veikkaisin, että tämä on vielä asia joka nousee enemmänkin keskusteluun tulevina vuosina.
21 tykkäystä
Johonkin näiden menneiden vuosikymmenien superrikkaiden varallisuus on joutunut vaikkei verotuksella, ainakaan kaikkien kohdalla, ole korjausta tehty.
The 10 Richest People of All Time | Money
Yleensä se kai pirstaloituu perinnön jaossa ja osa “palautuu kiertoon” tuhlaajapoikien kautta. Muutokset ovat vain hitaita, lähes ihmisiän pituisia. Esim. Bill Gates on notkunut maailman rikkaimpien listoilla niin kauan kuin minä muistan, mutta tuskin hänen jälkeläisensään sinne pääsevät vaikka Bilistä aika joskus jättääkin?
8 tykkäystä
Hyvä pointti. Ehkä se ihmisluonto ennen pitkää tosiaan tuhoaa omaisuudet sukupolvi kerrallaan Ei paljoa taida olla esim. Carnegien tai Vanderbilttien omaisuuksista enää jäljellä. (Carnegie tosin taisi lahjoittaa paljon hyväntekeväisyyteen. Vandrbiltit kai ihan lahjakkaasti vain laittoivat menemään :D)
4 tykkäystä
Pitäisi ehkä jatkaa jossain muussa ketjussa, mutta yhden vastauksen uskallan laittamaan tänne. Kuvittelisin, että eniten vaikuttaa se, miten resurssit allokoidaan, johon toki vaikuttaa se, että paljon rahaa menee kulutukseen ja paljon säästöön, mutta ei täysin. Esim. jos säästöjen sijaan isot pääomat kanavoituisivat kulutukseen, joka kohdistuisi vaikka koristeellisiin suippokärkisiin kenkiin, niin syntyisi suuri - ja työllistävä - teollisuus tuottamaan tuollaisia kenkiä. Mutta lopputuloksena maailman tuottava työvoimareservi vain allokoituisi tuottamaan koristeellisia kenkiä. Olisiko se sitten hyvä vai huono juttu, niin voi miettiä.
Jos pääomat kasautuvat, niin vaihtoehdot lienevät, että niitä voi haudata vähän kuin Roope Ankan rahasäiliö, jolloin käytännössä rahaa poistuu kierrosta ja tuon kai pitäisi olla deflatorista? Mutta useinmiten kai tuollaiset pääomat sijoitetaan, jolloin sillä on inflatorista vaikutusta tuottaviin assetteihin ja vastaavasti se ohjaa resursseja kohti uuden kehittämistä (vrt. ylemmässä esimerkissä kenkien valmistukseen), koska sijoituskohteita on vähemmän, kuin sijoituskohdetta etsivää rahaa. Toki tämä myös ohjaa resursseja kohti erilaisia huijauksia, mutta olettaisin näiden jäävän vähemmistöön.
Eli ei kai kulutuksella ja säästämisellä (jos säästöjä ei vain haudata maahan) pitäisi olla fundamentaalisti kummoista eroa? Ne vaan muodostavat kysyntää eri asioihin valinnoista riippuen. Vai meneekö joku tässä pohdiskelussa pahasti metsään?
4 tykkäystä
https://twitter.com/FirstSquawk/status/1783473657358029272
Korko-odotukset alas, apuva, JPow, leikkaa jo.
Edit: mitäs ihmettä, 10v korko ensin dippasi ja sitten pomppasi voimakkaasti…?
Saa nähdä mitä osakkeet tästä keksii. Onko tarpeeksi huono että on hyvä, vai miten käy…
Jaaha niin siellä oli inflaatiodataa myös…
https://twitter.com/LiveSquawk/status/1783473910584914427
GDP laskee, inflaatio nousee? Oivoivoi… Stagflaatiota?
37 tykkäystä
Oi voi, soppa sakenee.
Mahtaako kaduttaa jo joulukuun kyyhkyily? Olisiko meillä ilman sitä GDP-kehitys vaisua hetken aikaa (KAUHISTUS!) ja hieman korkeampi työttömyys, mutta inflaatio huomattavasti paremmin hallinnassa, ja ihanat koronlasku aivan nurkan takana?
Edit: GDP-luvun heikkoudesta. Korot ovat ainakin samaa mieltä.
Tämä on hyvä nosto. Neutraali korko saattaa olla korkeammalla.
"Joseph H. Davis, global chief economist at Vanguard, said in a recent study that federal debt and an aging population had driven the neutral rate of interest higher by perhaps a percentage point, meaning Fed policy isn’t as tight as thought. That would help explain the ongoing growth, but also make it harder to lower inflation.
“When you zoom out, the evidence is building that the Federal Reserve is not as restrictive as they think,” said Davis, who at this point expects the central bank won’t cut rates at all this year. “You can infer by financial conditions, the labor market, inflation - you look at all three and the neutral rate is higher … If someone had been asleep for 10 years, you’d wonder why there was strong conviction in an easing cycle” given how the economy is performing."
En ennusta, mutta en olisi myöskään yllättynyt, jos Fediltä nähtäisiinkin tässä syklissä vielä lisää koronnostoja.
Myös markkina tekee töitä finanssiolojen kiristämiseksi. 10-vuotinen nousi yli 4,7 %:iin.
23 tykkäystä
Ihmisiä jää enemmän pois työelämästä kuin uusia tulee tilalle, kilpailu tekijöistä kiristyy ja palkat nousee = inflaatio. Samalla työvoimapula jarruttaa kasvua = GDP laskee.
Työelämän ulkopuolella ostovoima heikkenee, kuluttaminen vähenee ja tämän väestönosan määrän kasvu nostaa sen painoarvoa kulutusmittareissa.
7 tykkäystä
Korkeat korot on myrkkyä Suomelle, jossa talous ei kasva, asuntolainojen korot on sidottu euriboriin, tuottavuus ei pysy muiden pohjoismaiden perässä, väestö ikääntyy, huoltosuhde heikkenee, velkamäärä kasvaa, verot nousee eikä ulkomailta saada tänne investointeja. En tiedä mitähän tästä oikein tulee. Ei ole hirveä innostus sijoittaa suomi osakkeisiin, jolla ei ole kv-myyntiä.
27 tykkäystä
Tilapäinen Euro-ero ja korko omiin käsiin, kuten Ruotsissa on. Very simple, all problems solved. Maahanmuuttokin nousi samalle tasolle jo ja työvoima lisääntyy sen vuoksi Suomessakin tällä hetkellä. Historiassakin kaikki on kopioitu lahden takaa.
9 tykkäystä
Seurauksena jäätävä inflaatio heikon markan tuloksena ja nflaatio-devalvointikierre menneiden “hyvien aikojen” tapaan? Ai että kun saatais takas +15% korot ja tiukka keskuspankkivetoinen kiinteän valuuttakurssin järjestelmä. 
22 tykkäystä
Kai se markka kelluva valuutta olisi kruunun tapaan? Tai en ymmärrä miksi haluttaisiin kiinteään systeemiin. Olisi sillä varmaan hyviä puolia - sopeutuminen valuuttakurssien kautta helpompaa kuin reaalisesti
Mutta tuskinpa tuo fixit on realistista, eikä se ikääntymisongelmaa ratkaisisi.
1 tykkäys
Miksi pitäisi olla kiinteän valuutan järjestelmä? Oman valuutan arvo on juuri siinä että se joustaa taloustilanteen mukaan. Ruotsi devalvoi alhaisilla koroilla taitavasti Kruunua aina huonoina aikoina ja työllisyys pysyy korkealla ja talouden pyörät pyörii. Hyvinä aikoina hiukan jarruttelee taloutta antamalla Kruunu nousta. Suomessa Euron vuoksi joudutaan aina menemään pohjien kautta kun ei ole tuota mekanismia ja tekemään sisäisiä devalvaatioita jotka köyhdyttää kansan, kuten on käynyt.
21 tykkäystä
Viime vuonna maahanmuutto oli 72000 henkilöä ja muuttovoitto noin 40 000henkilöä jotka pääosin työikäisiä nuoria miehiä. Työikäiset määrä lisääntyy Suomessa eli “ikääntymisongelmaa” ei enää ole.
3 tykkäystä