Tervehdys kaikille! Onko teillä aikaa lukea inflaation toisesta aallosta? 
Inflaatiosurffaajat näyttävät olevan jälleen framilla etenkin öljyn hinnan nousun (+10 % vuoden alusta) ja USA:n odotettua sitkeämmän inflaation myötä. Jo elokuussa Larry Summers varoitteli toisesta aallosta ja viime viikolla luin TS Lombardin artikkelia, jossa kuviota oli jatkettu tälle vuodelle (jälkimmäinen kuvio). Aiheesta inspiroituneena kirjoitin lyhyen makrokatsauksen, jossa käy ilmi että ei suurta syytä huoleen.
USA:n palvelut eivät vedä kuin ennen ja tuotantopuolikin on aavistuksen väsynyttä, joltain osin inflaatio jyllää jne. Stagflaatiomaista menoa tiedossa?
https://twitter.com/KobeissiLetter/status/1787549500002939211
Väsynyt Eurooppa, väsyvä Kiina ja nuorekas Intia
https://twitter.com/MichaelAArouet/status/1787371375977525296
Palvelualan indeksin dippaaminen alle 50:en nostattaa jo hieman kulmakarvoja, etenkin kun ne ovat se suurin osa taloutta, hinnat nousevat silti ja teollisuus on ollut kohmeessa jo puolitoistavuotta.
Tässä vielä alakategorioittain palvelut:
Ja vastaavasti teollisuus:
Yhdysvaltain taantumaa povasi moni sijoittaja niin paljon 2020–23, että siitä on tullut kulunut läppä. Olisi ironista jos nyt valuisimme siihen huomaamattomasti. 
Onko hinnat nouseet jo niin paljon että näkyy kysynnässä? Tukka leikkautetaan harvemmin kun maksaa enemmän. Näkyy hintanousuna tilastossa, mutta parturi saa vähemmän kun leikkukerrat vähenee.(kansantajuinen esimerkki)
Edit: just tuli sama kampaamoesimerkki suomen uutisiin Eila säästää satoja euroja vuodessa leikkaamalla hiuksensa itse – Kampaamokäyntejä harvennetaan nyt hintojen vuoksi | Kotimaa | Yle
Ainakin tuoreehkossa Q1 BKT-datassa kulutus/tulot jatkoivat vahvalla urallaan myös inflaatiokorjattuna (niin tarkasti nyt kun voi hintoja mitata kaiken maailman shrinkflation, chpeapflation yms. metkujen maailmassa).
Real consumption expendetyyrit:
Maailman menestyneimmän sijoittajan Warren Buffettin sijoitusyhtiö Berkshire Hathawayn kassa on paisumassa 200 miljardiin dollariin. Buffett ei yksinkertaisesti näe nykymarkkinaa houkuttelevana sijoituskohteena. Toinen rajoittava tekijä on Berkshiren kokoluokka: parin miljardin ostos ei tunnu missään.
Buffettin pidättyväisyys kertoo Berkshirestä ja hänen itsekuristaan, mutta myös kalliista osakemarkkinasta Yhdysvalloissa.
Lisää aiheesta Vartissa. 
Muutama muu nosto aamun Vartista. Viime viikon työmarkkinadata (175K uutta työpaikkaa vs. 243K odotus) oli “huonot uutiset on hyviä” -logiikalla pörssille jees. Nostin kuukausi sitten Vartissa “Uhkakuvia nousumarkkinalle” miten pienfirmat arastelevat rekryissä. Kenties työmarkkina on tosiaan jäähtymässä?
Tässä pidempi ote työmarkkinaan: työpaikat + avoimet työpaikat sekä työlliset + työttömät eli työvoima. Näyttää siltä, että työmarkkina alkoi kiristymään jo 2018 jälkeen, kun työpaikkojen määrä ylitti työvoiman määrän. Ero on viime aikoina surkastunut. Ei ihme, että on ollut palkkapaineita.
Työttömyysaste on edelleen matala 3,9 % (kuvaajassa näkyy maaliskuun 3,8 % luku jostain syystä). Matalan työttömyyden ajat eivät välttämättä ole olleet parhaita osakkeiden ostohetkiä. Aika näyttää, miten tällä kertaa käy.
Druck puhuu vähän, mutta asiaa:
Uutta Hussmania.
Hussman on huolissaan siitä, että kovien marginaalien tuloksia hinnoitellaan vielä kovilla P/E-luvuilla. Hussmanin mukaan jo pitkään koholla olleiden marginaalien taustalla on vahvasti ollut historiallisesti pienet korkomenot, eikä korkojen nousu ole vielä kunnolla ehtinyt vaikuttaa.
Teollisuudessa maaliskuu oli synkkä ja uusien tilausten arvo maaliskuun lopussa (YoY) tipahti peräti 19% ja kausipuhdistettunakin yli 13%. Koronlaskuja tarvitaan kipeästi.
Riksbanken oli tosiaan rohkea ja avasi koronlaskupelin, toki siihen oli aineksiakin. Tässä myös pikakommentti aiheesta.
Ruotsin kruunun heikentyminen mainitaan riskinä päätöksessä.
Valuutan heikentyminen on kaksipiippuinen juttu: vientivetoisten firmojen kilpailukyky paranee (ja niiden omistajat hyötyvät). Toisaalta kaikissa asioissa on aina maksuhenkilö. Valuutan heikentyessä tuontitavaroita kuluttavat ja matkustelevat kotitaloudet kärsivät.
Tätä voi illustroida myös pörssien kehitystä vertaamalla. Viimeisen 10v säteellä Ruotsin pörssit (esim. OMXS30 tai sen kanssa identtisesti kehittynyt OMXS Benchmark, mihin voi sijoittaa esim. Nordnetin ETF:ssä ilman kuluja) ovat lyöneet Hesuli25:sen (se versio Hesulista, mihin voi sijoittaa ETF:n kautta). Mutta jos lasketaan tuotot kunnon valuutassa eurossa, Hesuli onkin tuottanut paremmin!
Heikolla valuutalla on hintansa.
Nostelen seuraavassa Vartissa muitakin heikkoja valuuttoja, siksi löytyi käppyrä jo valmiina.
Semipehmeää ja taas Jukan ja Tuomaksen näkemykset markkinasta videolla parin viikon tauon jälkeen!!! 
Hyvää muistutusta karhuille. Toki kyseessä kuukausiarvoista tehty graafi. Kuukaudessa ehtii tapahtumaan paljon.
Poimintoja JPMorganin markkinakatsauksesta:
S&P500 ei saa halpaa kyllä millään:
Ja arvostus on oletuksella käytännössä ATH kannattavuuksista:
Tähän yhtälöön voi sommitella ajatusta USA valtavasta alijäämästä; jos veroja nostettaisiin seuraavalla presidenttikaudella, niin laskeeko kulutus ja marginaalit ja yhteisövero nousee ja arvostuskertoimet laskee?
Ei ole paljon korkojen nousu näkynyt kuluttajien taloudessa! Velkaakin on << varallisuutta. Vähän kyllä mietityttää tuo wealth effect, että jos asuntojen ja osakkeiden arvosta puhallettaisiin vähän “ylimääräistä” pois, niin tuleeko käänteinen vaikutus ja isku talouteen&kulutukseen?
Tästä oli jo aiemmin juttua, mutta edelleen aivan absurdia että maailman taloutta heiluttaa USA autovakuutusten hinnanmuutos 
Mean reversal odotellessa 
Tässä on Henri Huovisen ajatuksia UK:n meiningeistä mm. työllisyysasteiden ja osakemarkkinoiden osalta.
https://twitter.com/HenriHuovinen2/status/1788967300478963747
Tulevalla viikolla on jotain mielenkiintoista ohjelmaa.
https://twitter.com/eWhispers/status/1788923538994340182/photo/1
On Suomessakin jotain tapahtumia, https://www.inderes.fi/markets/calendar:
EDIT:
Lisätään nämäkin (osin toistoa)
https://twitter.com/JesseCohenInv/status/1789637421170123140
“Aloitettujen konkurssien määrä on koko 2000-luvun korkeimmissa lukemissa.”
Vähän heikolta nyt näyttää tämä Suomen tilanne. Matkailu- ja rakennusala näyttää kärsivän eniten. Vaan niimpä nuo on loppunut lätinät työvoimapulastakin, tai jos ei ihan loppunut niin ei ihan joka päivä enää siitä uutisoida.
Tässä talousympäristössä ei ole välttämättä kovin järkevä ostaa vain kotimarkkinoilla hääräävien yhtiöiden osakkeita. Tai ainakin pitää saada super halvalla ja sen verran vähän että oma talous kestää mahdolliset menetykset.
Valitettavasti näin. Ne jotka ovat jo vanhempaa sakkia kuten allekirjoittanut muistavat finanssikriisin turbulenssit. Nyt mennään syvemmälle. Ne jotka ovat tosi vanhaa sakkia ja muistavat 90-luvun laman, eivät varmaan haluaisi semmoista toista kertaa nähdä. Muistan itse ja suunta on nyt sinnepäin minun mielestä. Eikä kelluva valuutta tule apuun…
Ainoa mikä 90-luvulla oli nykytilannetta pahempi oli ikäjakauma. Eläköityviä ihmisiä oli tosi vähän suhteessa siihen minkä verran uutta väkeä tuli työikään. Nyt aika lailla päinvastoin, eläköityviä on enemmän kuin työikään tulevia. Joka ehkä yksilötasolla ihan hyvä, työllistyy paremmin, mutta asettaa koko kansantaloudelle valtavia haasteita ja nämä pienenevät ikäluokat maksumiehiksi.
