Hyvää muistutusta karhuille. Toki kyseessä kuukausiarvoista tehty graafi. Kuukaudessa ehtii tapahtumaan paljon.
8 tykkäystä
Poimintoja JPMorganin markkinakatsauksesta:
S&P500 ei saa halpaa kyllä millään:
Ja arvostus on oletuksella käytännössä ATH kannattavuuksista:
Tähän yhtälöön voi sommitella ajatusta USA valtavasta alijäämästä; jos veroja nostettaisiin seuraavalla presidenttikaudella, niin laskeeko kulutus ja marginaalit ja yhteisövero nousee ja arvostuskertoimet laskee?
Ei ole paljon korkojen nousu näkynyt kuluttajien taloudessa! Velkaakin on << varallisuutta. Vähän kyllä mietityttää tuo wealth effect, että jos asuntojen ja osakkeiden arvosta puhallettaisiin vähän “ylimääräistä” pois, niin tuleeko käänteinen vaikutus ja isku talouteen&kulutukseen?
Tästä oli jo aiemmin juttua, mutta edelleen aivan absurdia että maailman taloutta heiluttaa USA autovakuutusten hinnanmuutos 
Mean reversal odotellessa 
39 tykkäystä
Tässä on Henri Huovisen ajatuksia UK:n meiningeistä mm. työllisyysasteiden ja osakemarkkinoiden osalta. 
https://twitter.com/HenriHuovinen2/status/1788967300478963747
27 tykkäystä
Tulevalla viikolla on jotain mielenkiintoista ohjelmaa.
https://twitter.com/eWhispers/status/1788923538994340182/photo/1
On Suomessakin jotain tapahtumia, https://www.inderes.fi/markets/calendar:
EDIT:
Lisätään nämäkin (osin toistoa)
https://twitter.com/JesseCohenInv/status/1789637421170123140
12 tykkäystä
“Aloitettujen konkurssien määrä on koko 2000-luvun korkeimmissa lukemissa.”
Vähän heikolta nyt näyttää tämä Suomen tilanne. Matkailu- ja rakennusala näyttää kärsivän eniten. Vaan niimpä nuo on loppunut lätinät työvoimapulastakin, tai jos ei ihan loppunut niin ei ihan joka päivä enää siitä uutisoida.
Tässä talousympäristössä ei ole välttämättä kovin järkevä ostaa vain kotimarkkinoilla hääräävien yhtiöiden osakkeita. Tai ainakin pitää saada super halvalla ja sen verran vähän että oma talous kestää mahdolliset menetykset.
16 tykkäystä
Valitettavasti näin. Ne jotka ovat jo vanhempaa sakkia kuten allekirjoittanut muistavat finanssikriisin turbulenssit. Nyt mennään syvemmälle. Ne jotka ovat tosi vanhaa sakkia ja muistavat 90-luvun laman, eivät varmaan haluaisi semmoista toista kertaa nähdä. Muistan itse ja suunta on nyt sinnepäin minun mielestä. Eikä kelluva valuutta tule apuun…
21 tykkäystä
Ainoa mikä 90-luvulla oli nykytilannetta pahempi oli ikäjakauma. Eläköityviä ihmisiä oli tosi vähän suhteessa siihen minkä verran uutta väkeä tuli työikään. Nyt aika lailla päinvastoin, eläköityviä on enemmän kuin työikään tulevia. Joka ehkä yksilötasolla ihan hyvä, työllistyy paremmin, mutta asettaa koko kansantaloudelle valtavia haasteita ja nämä pienenevät ikäluokat maksumiehiksi.
5 tykkäystä
Ei olla lähelläkään sitä kurimusta, onneksi. “Suomen 1990-luvun alun lama alkoi loppuvuonna 1990. Maan bruttokansantuote laski kolmessa vuodessa yhteensä 12 prosenttia.[1] Lasku oli rajua vuosina 1991 ja 1992.[2]…
Taantumaa yritettiin korjata marraskuussa 1991 devalvoimalla Suomen markka 14 prosentilla.[1] Devalvaatio johti valuuttalainojen kallistumiseen ja työttömyyskehityksen kiihtymiseen. Pankit nostivat korkoja jopa 18,9 prosenttiin, ja konkurssien määrä pysyi tavanomaista suurempana aina vuoteen 1997 asti.[9] Lainojen vakuutena olleiden asuntojen arvot laskivat noin puolella.[10]”
17 tykkäystä
En sano, että tilanne on hyvä. 90-luvun lama oli about pahinta mitä Suomessa on talouden saralla tapahtunut ja siihen on pitkä matka nykymenollakin. Vertaisin tilannetta mieluummin finanssikriisiin, jos johonkin pitää verrata.
11 tykkäystä
Ysärilaman pahin asia oli ehkä kuitenkin pankkikriisi ja sen sivuvaikutukset. Markan kelluttaminen (devalvaatio) auttoi vientiä, mutta toisaalta se tuhosi kaikki valuuttalainaa ottaneet.
2 tykkäystä
Ne jotka muistaa 1990-luvun laman, nyt ei mennä lähellekään yhtä syvälle.
Ketkä muistaa finanssikriisin, muistavat varmaan kuinka ainakin Helsingissä asuntokauppa virkosi todella nopeasti. Se oli yksi sunnuntai, kun jengiä oli sunnuntainäytöllä jonoksi saakka.
Sen on psykologiaa ja kun tunnelma muuttuu, asiat muuttuvat hyvinkin nopeasti. Nähtäväksi jää monennenko koronlaskuun jälkeen tämä tapahtuu.
27 tykkäystä
Mutta silti 1990-luvun pohjilla v. 1993 palattiin vain jonnekin vuoden 1987 hintatasolle nimellishinnoissa. Ikävämpi homma toki niille, jotka osti kämpän vuosikymmenen vaihteessa kuplan huipulla ja oli pakotettu sen myymään.
2 tykkäystä
1990-luvun lamassa korot huitelivat 16 %:ssa, yritysten valuuttalainojen velkamäärä nousi (en muista tarkkoja lukuja) about 50 % kahden devalvaation myötä ja työttömyysprosentti korkea.
Nykyhetkeä ei voida edes verrata 1990-lukuun.
Päin vastoin korot ovat jo saavuttaneet huippunsa ja kysymys korkojen laskussa on vain kuinka paljon ja kuinka nopeasti.
13 tykkäystä
Valtiovalta pahensi tuota kirjoittamalla pankeille blankovekselin, jolloin pankkien oli kannattavampaa pistää vaikeuksissa olevat nurin kuin yrittää etsiä ratkaisuja ja joustoja. Myös verovirastot laittoivat yrityksiä nurin suurella innolla.
4 tykkäystä
Opintolainan korkokin oli muistaakseni 16,8. Ei hirveästi naurattanut. Kerkesin juuri saada duunipaikan.Siitä sitten oltiin vuositolkulla lomautettuna ja syötiin kynsiä.
7 tykkäystä
Mielestäni on tyhmä verrata korkotasoja kun esim. 90 luvulla pystyi esim. Tukkirekkaa ajamalla ostamaan asunnon joka toinen vuosi. Sellaisia varallisuuksia ei enää nykypäivänä tehdä samoilla tai vastaavilla hommilla.
23 tykkäystä
Siis oletamme, että korkohuiput on tällä erää nähty.
Esim. heliborien huiput muuten nähtiin jo ennen ysärin lamaa. Ja sitten hetkellisen korkojen nousun jälkeenhän korot laski keskellä lamaa reipppaasti. Tässä kehitystä vuodesta 1990:
4 tykkäystä
Selitätkö meille nuoremmille miten tuo oli mahdollista. Olivatko asunnot edullisempia vai ajomiehen urakkapalkka niin kova? Tuloverot olivat varmaan silloinkin korkeat kun tienestit kasvoivat yli keskitulon.
Asuntolainojen korkoja muistellessa pitää ottaa huomioon että ne sai vähentää verotuksessa. En tiedä miten nuo vähennykset on siihen aikaan laskettu, mutta oletan että se helpotti asuntovelallisen kulurakennetta huomattavasti.
Asuntojen keskimääräinen p/e oli 3. Nykyään esim Stadissa jotain 25.
26 tykkäystä
Kyllä 90-luvun pahin lama oli juurikin vuosina 1990-1993. Tämän jälkeen tilanne alkoi pikkuhiljaa parantua, vaikka yleinen taloustilanne pääsi erittäin huonoon tilanteeseen 1990-luvun ensimmäisten vuosien aikana.
Hyvin muistan, että vuonna yleinen taloustilanne alkoi jo paranemaan aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 1996 asuntojen hinnat lähtivät jo selkeään nousuun.
2 tykkäystä