Toisaalta, jos korkojen laskuja lykätään, on mielenkiintoista nähdä alkaako kotimaan tilanne elpyä kuitenkin. Käsittääkseni koronnosto on voimakkaampi vaikutuksiltaan kuin korkotason säilyttäminen jo nostetulla tasolla. ECB korkotaso on tällä hetkellä kuitenkin varsin matala. (Verrataan vaikka FEDin tasoon)
1 tykkäys
Kääntynyt korkokäyrä on kai jonkinlainen signaali jota seurata:
Nyt tuo tilanne on ollut päällä pidempään ja aika usein sitä on seurannut myös taantuma (harmaat alueet kuvaajassa).
Ensin kuitenkin korkokäyrä on kääntynyt takaisin ja sitä kohti ollaan nytkin menossa. Missä vaiheessa jenkkien taantuma alkaa ja kuinka voimakkaasti sen voi kuvitella näkyvän pörssissä?
Varovaisuutta on ainakin hyvä olla, tuotot eivät yltäne yhtä korkealle kuin aiempina vuosina (artikkeli maaliskuulta):
8 tykkäystä
Hyvää alkanutta viikkoa ketjuun! Maanantai on aina hiljaisempi päivä talouslukujen suhteen, joten loin hieman katsausta eurooppalaiskuluttajan tunnelmiin. Täällä vain norkoillaan Roope-sedän rahasäiliön kulmilla ja säästetään kovin, vaikka hintapaineet ovat rauhoittuneet, kuluttajaluottamus on piristynyt ja talousennusteita nostettu.
47 tykkäystä
Hirmuisen vaikeaa on tulevaisuutta ennustaa. Mutta jos sen verran filosofoidaan, että kun EKP:n inflaatiotavoite on 2% ja noin ihan periaatteellisesti pitäisi kai olla niin, että lainoille lähtökohtaisesti tulisi saada edes vähän reaalikorkoa, niin eikös se noin 4% kuulosta jotakuinkin realistiselta pitkän tähtäimen tavoitteelta, johon voisi kuvitella keskuspankin tilannetta ajavan?
3 tykkäystä
Veikkaan että on pysyvämpi ilmiö, koska
a) materialismi ei ole nyt muotia
b) ne kenellä olisi aitoja tarpeita ei ole rahaa niitä toteuttaa ja ne kenellä on rahaa lisätä kuluttamistaan on määrällisesti vuosi vuodelta pienenevä joukko
c) vanhemmat ovat nuorempia säästäväisempiä ja kansojen keski-ikä nousee vuosi vuodelta
9 tykkäystä
Etenkään kohta a ei ole esimerkiksi ympäristön kannalta suinkaan huono asia, kun laajennetaan tarkastelu suppeiden talouskasvulukujen ulkopuolelle. Mutta kyllä varmasti epävarmuuskin heijastuu vielä vahvasti kulutusvalintoihin. Se näkyy etenkin meillä korkoherkässä Suomessa.
8 tykkäystä
Jos filosofoidaan, niin onko 2% reaalikorkoa vähän? Varsinkin demografisten syiden vuoksi epäilen vahvasti ettei talous kasva pidemmällä aikavälillä noin paljoa, jolloin korkotaso ylittäisi talouskasvun. Oma mututuntumani sanoisi, että lyhyiden korkojen tulisi olla korkeintaan talouskasvun suuruista yli ajan. Vaihtelu tietenkin on suurta.
Toki Taylorin sääntö sanoo, että luonnollinen korko on juuri neljä jos inflaatio on kaksi prosenttia ja tuotantokuilu nolla (eli talous pyörii potentaalinsa tasolla):
Minusta tuo vain tuntuu intuitiivisesti kovin korkealta, mutta minähän en olekaan tekemässä rahapoliittisia ratkaisuja luojan kiitos 
6 tykkäystä
Aamulla julkaistiin Suomen alustavat inflaatioluvut huhtikuulta. Nyt mennään jo reilusti eurotalouden keskiarvon alapuolella, sillä YKHI-inflaatio oli 0,6 % vuodentakaisesta (koko euroalueella 2,4 %). Näissä luvuissa ei siis asuntolainan korkoja huomioida, korkojen kanssa inflaatio 1,9 %. Velattomat kotitaloudet elävät jo lähes deflatorisessa taloudessa.
73 tykkäystä
Helsingin pörssi (tuttavallisemmin Hesuli) on päkistänyt yli 10 000 pisteen rajan. Kotipörssimme on kovin makroaltis, hyvässä ja pahassa. Euroopan taantuma on päättynyt ja maailmantalous elpyy. Metsäsektori on pohjannut. Jos osakekursseja on uskominen, Suomen rakennustaantuma pitäisi pohjata näillä näppäimillä tai puolen vuoden sisään (iso osa meidän pörssin raksafirmoja Lapwallista SRV:hen pohjasivat viime syksynä).
Jospa nyt Hesuli pääsisi vihdoin globaalin nousumarkkinan kyytiin, mikä alkoi likviditeettiolojen käännyttyä syksyllä 2022?
Muutamia nostoja Vartista. Hesulista puhutaan kokonaisuutena, mutta tottakai se on melko heterogeeninen pörssi. Ja “kusetusmarkkinan” alla on ollut myös sektorikohtaisia nousumarkkinoita. Ihmeellisen vähän sijoittajat puhuvat kansainvälisten konepajojen, kuten Cargotec ja Wärtsilä tai Konecranes (kyydissä @Sijoittaja-alokas ) superrallista +150-200 % tuotoin sitten syksyn 2022.
Kansan suosikki Nordea on polkenut paikallaan, mutta melkein 10 % osinkotuotto on lämmittänyt samalla. Vaikka iso osa Hesulista on ollut sitä itseään, ei jokainen vajaasta 200 yhtiöstä ole ollut mörnijä.
Vaikka monilla aloilla ollaan vasta heräämässä kohmelosta, on Hesulissa samalla jo ylikuumentumisen merkkejä. Tässä esimerkkinä Cargotec. Konepaja on kohtuullisen pääomakevyttä kun kaikki ulkoistetaan, mutta silti käytän vakaata tasearvoa ja osakekurssin suhdetta kuumemittarina. Cargon P/B lähestyy kolmea: se on taso, missä ollaan oltu lähinnä huippusyklissä. Ja taso, mikä ei ole ollut hyvä ostopaikka. Ellei Cargon ROE ole jotenkin nyt rakenteellisesti parempi…
Huom. käytän Cargoa esimerkkinä siksi, ettei meillä ole mitään konepajandeksiä. Mutta samansuuntaista voisi piirtää myös Wärrestä ja Cranesista.
Hesulin käypä arvo? Siinäpä tuhannen veliosakkeen arvoitus. Hesuli treidaa forward P/E 13x, mikä on alle eurooppalaisosakkeiden 15x tason. Mutta! Euroopan suurimmat firmat ovat mm. Novo, ASML ja LVMH. Siinä on laadukkaita, rakenteellisesti nopeammin kasvavia bisneksiä. Hesulin suurimmat ovat mm. Nordea, KONE, Neste, Sampo ja UPM. Useimmat alallaan erinomaisia, mutta niiden kasvu on hitaampaa.
Päätellen Hesulin n. 12-13 % ROEsta, oletetusta 2,5 % ikuisuuskasvusta (Saksan 10v korko) ja vaikkapa hatusta heitetystä 8 % tuottovaateesta olisi käypä P/E jossain päälle 14x tasolla. Sattumalta analyytikoiden tavoitehinnat, jos ne toteutuisivat joka firmassa, veisi Hesulin päälle 11 000 tason mikä vastaa noin 14x P/E-hinnoittelua.
Noh, jos maa alkaa löytymään isojen lappujen jalkojen alta niin voisi olettaa romurallia jossain vaiheessa pörssin pienfirmoissa, jotka ovat edelleen porukkana 40 % alle 2021 kuplahuippujen. En usko, että uusia huippuja nähdään useimpien kohdalla vuosiin jos koskaan mutta selektiiviselle poimijalle löytyy varmasti lappuja missä vaurastua ja vielä enemmän lappuja, missä polttaa näppinsä. 
Vartissa on myös juttua Riksbankin koronlaskuista ja Yhdysvaltain taantuman unohtamisesta mutta nyt pitää rientää! Minulla Aiforian ROAST työn alla sekä massiivinen, hervoton ja toivottavasti eeppinen podi työn alla… Plus Vartit ihan normaalisti.
68 tykkäystä
Martin Paasi piti mielenkiintoisen luennon keskuspankeista ja markkinatilanteesta. 
Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi esittelee puheenvuorossaan mm. keskuspankkien määrällistä elvytystä sekä kiristämistoimia, ja niiden vaikutusta markkinoille. Entä osakkeiden hintataso - ovatko ne nyt halpoja?
9 tykkäystä
Huomenta! Tänään taas makrossa juttua vanhasta kunnon Taylorin säännöstä, jonka mukaan koronlaskut olisi pitänyt aloittaa jo kuukausia sitten. No, korkosäännön huippukin on sen verran korkealla, että vieläkin ollaan selvästi toteutuneiden korkojen yläpuolella.
26 tykkäystä
Lakoista huolimatta, tai niistä johtuen, hyvää talousdataa suomesta. Työllisyys ja bkt noussut.
41 tykkäystä
Tervehdys! Meillä oli Ruoholahdessa kylässä aktiivinen ja sijoittava luokka Munkkiniemen lukiosta, joten inflaatiolukujen reaaliaikainen seuraaminen jäi tänään väliin. Raapustin kuitenkin pikakommentin, joka tiivistettynä: suunta on oikea, mutta kontaten mennään. Erityisesti on syytä olla tyytyväinen pohjahintojen ja “supercoren”, eli palvelujen pl. asuminen, hidastumista kk-tasolla.
37 tykkäystä
@Jukka_Lepikko ja @Tuomas_Tuominen olivat meemeilytuulella. 
GameStop, AMC, SunPower… Meemiosakkeet ovat tehneet rakettimaisen comebackin. Mitä tämä kertoo osakemarkkinan tilasta tällä hetkellä? Ammattitreidaaja Jukka Lepikkö ja Nordnetin tuottaja Tuomas Tuominen luovat jälleen katsauksen markkinaan ja kertovat viimeisimmistä liikkeistä omissa salkuissaan.
Aiheet:
0:00 Intro 3:01 Pörssit nyt 11:04 Markkinakatsaus 24:20 Fundamentals club 38:42 Kurkistus salkkuihin
9 tykkäystä
Muutama poiminta aamun Vartista.
Meemiosakkeiden paluu Roaring Kittyn yhden tviitin myötä on herättänyt keskustelua, ovatko rahaolot liian löysät edelleen. Gamestop nousi kympistä parhaimmillaan kuuteen kymppiin. Toinen meemiosake AMC hyödynsi kurssinousun tekemällä osakeannin.
Rahaolot ovat löysät, vaikka korot ovat korkealla. Tässä on Bloomergin Yhdysvaltain rahaoloindeksi, mikä on selkeästi löysemmän puolella.
Ja näin pitääkin olla. Lyhyt ajatusleikki.
Maailmassa on noin 315 biljoonaa (315 000) miljardia dollaria velkaa, eli n. 330 % maapallon BKT:sta. Jos oletetaan velan keskimaturiteeksi (pituus) viisi vuotta, joka vuosi pitää uudellenrahoittaa (velan takaisinmaksu kokonaan on kotitalouksien juttu) päälle 60 biljoonaa velkaa! Tämä uudelleenrahoitusprosessi ei saa häiriintyä missään nimessä.
Tämän takia keskuspankit ovatkin olleet höveleitä mitä likviditeettiin tulee, mutta yrittäneet samalla hakata inflaatiota alas koroilla
Salkunhoitajat.
23 tykkäystä
Onkos tässä supercoressakin mukana tuo massiivinen autovakuutusten hintojen kasvu? Tuohan oli core ex-shelterin 4.7 % arvosta noin 2.5 %-yks. 
4 tykkäystä
Nordean barometri lupailee hyvää Suomen taloudelle. Nyt kun miettii näitä viime päivien datahippuja, kuten Suomen talouskasvun yllärivoima Q1:llä ja toisaalta osakkeiden käytöstä (jopa Suomessa🚀) alkaa aurinko todellakin porottamaan risukasaan.
27 tykkäystä
Epäselväksi on jäänyt, miksi USA:n autovakuutukset ovat nousseet. Onko siellä kenties joku lainsäädännöllinen este sille, että autovakuutuksen hinta määräytyisi kuskin iän ja sukupuolen, automerkin ja tyypin, aiemman kolariherkkyyden ja korjauskustannusten, paikkakunnan jne. perusteella? Elon Muskin suuruudenhullujen hupsutusten vai vakuutusyhtiöiden mahdollisen kartellin takiako siellä autovakuutusten hinnat ovat noussut ilmeisen rivakkaa tahtia?
2 tykkäystä
En osaa koko USAn markkinasta kertoa, mutta muuan Buffett käsitteli tätä kysymystä BRK vuosikokouksessa vastaten yhteen yleisökyssäriin pari viikkoa sitten. Esimerkkinä käytti Floridan tilannetta, joka selittyy mm. korkean korruption johdosta. Taisi kuvailla muutenkin markkinaa jotenkin tehottomaksi/epäonnistuneeksi jne
2 tykkäystä