Tony Yu, joka kirjoittelee Mediumissa fiksuja sijoittamisesta, kommentoi pörssien suunnan ajureita. Jutussa on Mediumin maksumuuri.
Tony tunnistaa kolme ajuria: rahapolitiikka, teknologia ja kuplat. Viimeksi mainitut ovat Tonyn näkemyksen mukaan itse asiassa hyvä asia, sillä ne allokoivat pääomia tärkeiden teknologioiden kehitykseen, mikä on hyväksi yhteiskunnalle vaikka ei ehkä kuplaan osallistuneiden sijoittajien varallisuudelle. Jos ei olisi AI-kuplaa, Yhdysvallat olisi nyt rahapolitiikan aiheuttamassa taantumassa.
Tony ennustaa tulevasta, että eilsen voittajat ovat myös huomisen voittajia, sillä AI:n kehitys vaatii tuhottomasti resursseja.
Fed on lopulta suoriutunut melko hyvin viimeisen 15 vuoden haasteista, vaikka sitä on helppo kritisoida näkyvänä toimijana.
2008–09 finanssikriisin mahdollinen leviäminen uudeksi 30-luvun lamaksi torpattiin runsaalla elvytyksellä Bernanken toimesta.
Nollakorkopolitiikan vuosia 2009–2017 voi arvostella, mutta inflaatio oli olematonta ja Obama pyrki presidenttinä suitsimaan julkisia menoja. Se heikensi finanssikriisistä hitaasti toipuvaa taloutta. Fedin työkalu on kuin naru: sillä työntäminen ei auta paljoa mutta parempi se on kuin ei mitään. Fed ei voi määrät liittovaltiota tarttumaan naruun ja vetämään sitä fiskaalielvytyksellä.
Pandemiassa Fed reagoi nopeasti, huomioiden koko maailman tarpeet.
Inflaatiomyräkkään Fed reagoi hitaasti, mutta kuuluin itsekin pitkään “team transitoryyn” joten mitäpä tässä arvostelemaan. Sen sijaan Fed on nyt onnistuneesti, toistaiseksi, pitänyt korkoja korkealla laskuhuutelusta huolimatta.
Sen lisäksi Trumpin aikana ja vielä enemmän Bidenin aikana liittovaltio on tarttunut talouden naruun, vetäen sitä julkisilla vajeilla kädet punaisina. Tässä tilanteessa Fedin kelpaakin olla narun työntäjän sijaan vastaanvetäjän roolissa ja toivoa, että liittovaltion vetohalu loppuisi tai ainakin rauhoittuisi vaalien jälkeen.
Ja juuri tuo liittovaltion talouden vetohalu saattaa vaalien jälkeen päättyä tai Trumpin tullessa valtaan koittaa sekavat ajat (uhkaus ottaa FED haltuun, jättitullit yms.).
Tilalle hänen salkkuunsa etenkin pohjoismaisia osakkeita
Tervehdys kaikille! Onko teillä aikaa lukea inflaation toisesta aallosta? Inflaatiosurffaajat näyttävät olevan jälleen framilla etenkin öljyn hinnan nousun (+10 % vuoden alusta) ja USA:n odotettua sitkeämmän inflaation myötä. Jo elokuussa Larry Summers varoitteli toisesta aallosta ja viime viikolla luin TS Lombardin artikkelia, jossa kuviota oli jatkettu tälle vuodelle (jälkimmäinen kuvio). Aiheesta inspiroituneena kirjoitin lyhyen makrokatsauksen, jossa käy ilmi että ei suurta syytä huoleen.
USA:n palvelut eivät vedä kuin ennen ja tuotantopuolikin on aavistuksen väsynyttä, joltain osin inflaatio jyllää jne. Stagflaatiomaista menoa tiedossa?
Palvelualan indeksin dippaaminen alle 50:en nostattaa jo hieman kulmakarvoja, etenkin kun ne ovat se suurin osa taloutta, hinnat nousevat silti ja teollisuus on ollut kohmeessa jo puolitoistavuotta.
Yhdysvaltain taantumaa povasi moni sijoittaja niin paljon 2020–23, että siitä on tullut kulunut läppä. Olisi ironista jos nyt valuisimme siihen huomaamattomasti.
Onko hinnat nouseet jo niin paljon että näkyy kysynnässä? Tukka leikkautetaan harvemmin kun maksaa enemmän. Näkyy hintanousuna tilastossa, mutta parturi saa vähemmän kun leikkukerrat vähenee.(kansantajuinen esimerkki)
Ainakin tuoreehkossa Q1 BKT-datassa kulutus/tulot jatkoivat vahvalla urallaan myös inflaatiokorjattuna (niin tarkasti nyt kun voi hintoja mitata kaiken maailman shrinkflation, chpeapflation yms. metkujen maailmassa).
Maailman menestyneimmän sijoittajan Warren Buffettin sijoitusyhtiö Berkshire Hathawayn kassa on paisumassa 200 miljardiin dollariin. Buffett ei yksinkertaisesti näe nykymarkkinaa houkuttelevana sijoituskohteena. Toinen rajoittava tekijä on Berkshiren kokoluokka: parin miljardin ostos ei tunnu missään.
Buffettin pidättyväisyys kertoo Berkshirestä ja hänen itsekuristaan, mutta myös kalliista osakemarkkinasta Yhdysvalloissa.
Lisää aiheesta Vartissa.
Muutama muu nosto aamun Vartista. Viime viikon työmarkkinadata (175K uutta työpaikkaa vs. 243K odotus) oli “huonot uutiset on hyviä” -logiikalla pörssille jees. Nostin kuukausi sitten Vartissa “Uhkakuvia nousumarkkinalle” miten pienfirmat arastelevat rekryissä. Kenties työmarkkina on tosiaan jäähtymässä?
Tässä pidempi ote työmarkkinaan: työpaikat + avoimet työpaikat sekä työlliset + työttömät eli työvoima. Näyttää siltä, että työmarkkina alkoi kiristymään jo 2018 jälkeen, kun työpaikkojen määrä ylitti työvoiman määrän. Ero on viime aikoina surkastunut. Ei ihme, että on ollut palkkapaineita.
Työttömyysaste on edelleen matala 3,9 % (kuvaajassa näkyy maaliskuun 3,8 % luku jostain syystä). Matalan työttömyyden ajat eivät välttämättä ole olleet parhaita osakkeiden ostohetkiä. Aika näyttää, miten tällä kertaa käy.
Billionaire investors Stanley Druckenmiller blasted fiscal and monetary authorities, including Treasury Secretary Janet Yellen and Fed Chair Jerome Powell for causing high inflation.
“Bidenomics, If I was a professor, I’d give him an ‘F,’” Druckenmiller said, while also calling himself a “man without a candidate” as he feels a Donald Trump presidency also would fuel inflation.
“To some extent, I feel like they fumbled on the five yard line,” he said of the Fed.
Hussman on huolissaan siitä, että kovien marginaalien tuloksia hinnoitellaan vielä kovilla P/E-luvuilla. Hussmanin mukaan jo pitkään koholla olleiden marginaalien taustalla on vahvasti ollut historiallisesti pienet korkomenot, eikä korkojen nousu ole vielä kunnolla ehtinyt vaikuttaa.
Teollisuudessa maaliskuu oli synkkä ja uusien tilausten arvo maaliskuun lopussa (YoY) tipahti peräti 19% ja kausipuhdistettunakin yli 13%. Koronlaskuja tarvitaan kipeästi.
Ruotsin kruunun heikentyminen mainitaan riskinä päätöksessä.
Valuutan heikentyminen on kaksipiippuinen juttu: vientivetoisten firmojen kilpailukyky paranee (ja niiden omistajat hyötyvät). Toisaalta kaikissa asioissa on aina maksuhenkilö. Valuutan heikentyessä tuontitavaroita kuluttavat ja matkustelevat kotitaloudet kärsivät.
Tätä voi illustroida myös pörssien kehitystä vertaamalla. Viimeisen 10v säteellä Ruotsin pörssit (esim. OMXS30 tai sen kanssa identtisesti kehittynyt OMXS Benchmark, mihin voi sijoittaa esim. Nordnetin ETF:ssä ilman kuluja) ovat lyöneet Hesuli25:sen (se versio Hesulista, mihin voi sijoittaa ETF:n kautta). Mutta jos lasketaan tuotot kunnon valuutassa eurossa, Hesuli onkin tuottanut paremmin!
Tähän yhtälöön voi sommitella ajatusta USA valtavasta alijäämästä; jos veroja nostettaisiin seuraavalla presidenttikaudella, niin laskeeko kulutus ja marginaalit ja yhteisövero nousee ja arvostuskertoimet laskee?
Ei ole paljon korkojen nousu näkynyt kuluttajien taloudessa! Velkaakin on << varallisuutta. Vähän kyllä mietityttää tuo wealth effect, että jos asuntojen ja osakkeiden arvosta puhallettaisiin vähän “ylimääräistä” pois, niin tuleeko käänteinen vaikutus ja isku talouteen&kulutukseen?
Tästä oli jo aiemmin juttua, mutta edelleen aivan absurdia että maailman taloutta heiluttaa USA autovakuutusten hinnanmuutos
Sen sijaan Fed on nyt onnistuneesti, toistaiseksi, pitänyt korkoja korkealla laskuhuutelusta huolimatta.
Inflaatiosurffaajat näyttävät olevan jälleen framilla etenkin öljyn hinnan nousun (+10 % vuoden alusta) ja USA:n odotettua sitkeämmän inflaation myötä. Jo elokuussa Larry Summers varoitteli toisesta aallosta ja viime viikolla luin TS Lombardin artikkelia, jossa kuviota oli jatkettu tälle vuodelle (jälkimmäinen kuvio). Aiheesta inspiroituneena kirjoitin lyhyen makrokatsauksen, jossa käy ilmi että ei suurta syytä huoleen.
