Välillä oikein huvittaa, kuinka englanninkielisissä uutisotsikoissa vuorottelevat sanat hard landing, soft landing ja no landing. TS Lombardin kuvioon on hyvin koottu yhteen, mitä näiden osalta on viimeisen parin vuoden aikana tapahtunut.
Sitten Suomeen. Täkäläisittäin taloudessa on edelleen meneillään takatalvi, ainakin mikäli VTV:n suhdannelämpökartan sinertävään väriin on uskominen. Q1:n talouskasvulukujakin muuten jo ehdittiin tarkistamaan alaspäin (aik. 0,5 %, tuorein 0,2 %). Mutta ei vaivuta synkkyyteen, on jotain positiivistakin vireillä, kuten makrokommentissa tänään kirjoitin.
Koronlaskua odottaville ja asuntovelallisille viime viikon inflaatiodata Euroopassa oli pettymys, ja ylipäätään koko vuoden teema on toistaiseksi ollut vahvempi talous ja sitkeämpi inflaatio. Kun vuoden alussa odotettiin EKP:n ohjauskoron (ja sitä löyhästi seuraa euriborit) laskevan parissa vuodessa 2 %:iin, nyt odotus on 2,5 %. Vihreä viiva on siis odotus nyt ja keltainen 1.1.2024.
Globaali pörssiralli on ollut laaja-alaista, mutta ei tasa-arvoista. SP500 -indeksissä keksiverto-osake on jäänyt jälkeen rallissa, missä eniten ovat ralletelleet tekoälyfirmat kärjessä NVIDIA. Vielä pahemmin ilmiö näkyy kun vertaillaan SP500:sta pienyhtiöiden asuttamaan Russell2000 indeksiin. Russellin suhteellinen tuotto on romahtanut. Näin kävi myös ennen teknokuplan poksahdusta…
Hesuli, jossa kylläkin maailman mittakaavassa meidän “suuryhtiöt” kuten 10 miljardin Wärtsilä tai 20 miljardin UPM ovat parhaimmillaankin large cappien pikkukaartia tai henkistä mid cäppiä, toisaa samaa tarinaa. Suurempien firmojen OMXH25 on laskenut paljon vähemmän, kuin OMXH Small Cap -hulivili-indeksi. Näin kävi viimeksikin talouden ollessa heikko 2009–2014. Pienet firmat ovat herkempiä Suomen talouden heikkoudelle, kuin kansainväliset suuremmat kaverinsa. Ja, ne ovat velkaisempia kuin meidän pääsääntöisesti vahvat taseet omaavat suurfirmat.
Yhdysvalloissa avoimien työpaikkojen määrä laski huhtikuussa 8,06 miljoonaan. Tämä on alhaisin lukema sitten vuoden 2021, ja se on myös vähemmän kuin aiemmin maaliskuulle raportoitu 8,4 miljoonaa.
Työmarkkinatilanne on viilenemässä; avoimien työpaikkojen määrä oli huipuissaan 12,2 miljoonaa vielä maaliskuussa 2022. Tulee kuitenkin muistaa, että avoimia työpaikkoja on edelleen noin 8 miljoonaa, mikä ei ole vähän.
Tämänkaltaista nopeaa laskua on nähty vain kolme kertaa vuoden 2000 jälkeen, ja kaikki kolme kertaa sitä on seurannut jyrkkä talouden laskusuhdanne.
Iltaa ketjuun! Tässä uunituore ennakko huomiseen korkopäätökseen liittyen. Huvittavaa on, että vaikka kriitikoitakin EKP:n touhuille löytyy kysyen “Miksi vasta nyt?”, keskuspankki on oman tutkimuksensa mukaan selvinnyt suht hyvin rahapolitiikan viime vuosista. Tästäkin makrokommentissa. Huomenna iltapäivästä sitten palaillaan
Tässä vielä mutusteltavaksi korko-odotuksia joulukuulle 2025 asti Bloombergin kerääminä. 2,5 % olisi talletuskoron taso tuolloin nykyoletuksin, eli 1,5 %-yksikköä alempana kuin nykyään. Mutta paljon on epävarmuutta ilmoilla, kuten hajonnasta näkyy. Ja harvoinpa näin pitkän aikavälin odotukset ovat oikeaan osuneet.
Käsittelin päivän Vartissa pörssilistautumisia, tai niiden puutetta.
Videolta löytyy lisää kuvaajia, nostan tähän niistä muutaman. Videolla on mm. listaa potentiaalisista listautujista, mutta firmojen nimet eivät pörssien suuntaan vaikuta.
Tässä on hauska käppyrä Topdown Chartsilta: listautuvien firmojen osuus koko SP500:sta. Tällaiset kuivakaudet tuppaavat ajoittumaan pörssipohjiin. Toisaalta IPO-piikit voivat kertoa huipuista, kuten 2021 ja teknokuplassa. 80-luvun listautumisbuumi tapahtui kuitenkin nousumarkkinan keskellä, jos unohdetaan vuoden 1987 eeppinen parin päivän 30 % romahdus.
Keräsin blummalta dataa, miten noin 85 listautumista Helsingin pörssiin ovat tuottaneet ensimmäisen vuoden aikana. Mediaanituotto on olematon 0,3 %. Jos seuraavan kerran sijoittajaa fomottaa listautumiset, kannattaa katsoa tätä kuvaajaa. Tosin ajoituksella on väliä: 2013–2020 kituliaassa nousumarkkinassa listautuneiden mediaanituotto oli ensimmäisen vuoden aikana +16 %, kun taas kuplassa listautuneiden 2021–22 -14 %.
Ensimmäinen vuosi ei tietysti vielä kerro kaikkea. Ainakin itselleni oli yllätys, että nyt käytännössä konkurssimaisessa olotilassa pyörivä Lehto on ollut tuottoisimpia listautumisten joukossa yli +100 % kurssinousulla ensimmäisen listavuoden aikana!
Nro 1. Mika Heikkilä & takuuvarmaa fiksua kirjoittamista.
Tuloskauden aikana Helsingin pörssin portfolioindeksi kiipesi yli 6 % (31.3.-31.5.) peitoten selvästi S&P 500:n ja Stoxx 600:n kehitykset. Olivatko tulokset sitten noin positiiviset? Eivät lukutasolla, mutta kun odotukset ovat hyvin varovaiset (lue pessimistiset), jo se, että päästään kutakuinkin odotuksiin riitti kurssinousuun pitkän epävarman ajan jälkeen.
Nro 2. Yksityissijoittaja Luxembourghista. Enemmän yhteiskunnallinen kirjoitus, mutta käsittelee myös yksittäisiä osakkeita ja jne.
Suomi on yksi Länsi-Euroopan huonoimmista talouksista viime 15 vuoden ajalta. Sanoin jo 2010-luvun alussa, että parasta mitä Suomelle voisi tapahtua, on ajaa täysillä päin seinää.
Uskon, että ainakin taktisesti on oston paikka sillä varauksella, että jenkit eivät mene soft landingiin tai taantumaan, vaan no-landing on toteutuva skenaario ainakin seuraaviksi 12-18 kuukaudeksi.
Tässä vähän noisea ennen korkopäätöstä. Nämä heiluvat kuukausitasolla miten sattuu, mutta lähtökohtaisesti olisi kiva nähdä vähittäismyynnissä kasvua koska se indikoisi yksityisen kulutuksen elpymistä Euroopassa.
No niin, vartin päästä saadaan päätös ilmoille. Viestintä tämän osalta on hyvin vaikeaa, sillä esim. edellisessä kokouksessa olisi ollut helpompaa perustella ohjauskoron laskua. Sen jälkeen tietoon on tullut huhtikuun odotettua korkeammat inflaatiolukemat, suhteellisen hyvät bkt-luvut ja palkkadata Q1:ltä ja ostopäällikköindekseissä piristymistä. Pääjohtaja Lagarde on tyypillisesti vähäinformatiivisempi puheissaan J. Powelliin verrattuna, mutta luulenpa, että tänään puheista on vieläkin vaikeampi saada irti vihjeitä tulevasta korkourasta. Mutta saas nähä, talousennusteetkin kertovat paljon.
Sitten niihin tuikitärkeisiin ennusteisiin. Näistä ei kyllä saa yhtäkään perustelua lisäodotuksille koronlaskuista, sillä etenkin tämän vuoden ennusteita nostettiin sekä kokonaisinflaatioon että pohjainflaatioon liittyen. Muistaakseni Bloombergilla odotettiin 0,1 %-yksikön hienosäätöä ennusteisiin, eli se kyllä ylittyi. Toisaalta talouskasvukin on odotettua vahvempaa. Mutta alle kahden ei inflaatio tippuisi vielä ensi vuonnakaan.
“EKP:n neuvosto määrittää rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Sen korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.” Kuten arvattua, datariippuvuutta korostettiin.
Lasku siis tuli, mutta ennusteet ovat lisälaskujen kannalta heikot. Ei kyllä hyvä Suomelle. Ainakin Admicom korjasi jo alaspäin, jos tällä mitään tekemistä asian kanssa oli.
Ironisesti täällä kyllä alkavat palkkapaineet olla koholla, kun ostovoima on heikentynyt niin kauan ja Suomessa korot lasketaan mukaan inflaatioon.
Juuri luin huhtikuun kokouspöytäkirjoja ja niistä kävi ilmi, että inflaatioluvut olivat kokouksessa linjassa EKP:n maaliskuun ennusteiden kanssa. Sen jälkeen julkaistu talousdata on siis ollut ennustenostojenkin takana yllättävänkin vahvasti.
Tänään on kyllä nurinkurinen tilanne: EKP laskee korkojaan ja nostaa samalla inflaatioennusteitaan, mikä varmasti vahvistaa kritiikkiä mahdollisesta rahapolitiikkavirheestä. Tämän jälkeen saa kyllä olla suht varma siitä, että Lagarde ei anna mitään vihjettä koronlaskuista lehdistötilaisuudessa.
SP500 -indeksissä keksiverto-osake on jäänyt jälkeen rallissa, missä eniten ovat ralletelleet tekoälyfirmat kärjessä NVIDIA. Vielä pahemmin ilmiö näkyy kun vertaillaan SP500:sta pienyhtiöiden asuttamaan Russell2000 indeksiin. Russellin suhteellinen tuotto on romahtanut. Näin kävi myös ennen teknokuplan poksahdusta…
