Hallituksen vahvistamiseksi aloitettiin uusien hallituksen jäsenten etsiminen yhteistyössä ulkopuolisen konsultin kanssa. Haun aikana nimitystoimikunta on tunnistanut kaksi ehdokasta, jotka voisivat lisätä teknologia- ja markkinointiosaamista hallitustyöskentelyyn.
Camilla Skoog, Ruotsin kansalainen, on viimeiset kymmenen vuotta toiminut liiketoiminnan kehittäjänä, myyntijohtajana ja liiketoimintajohtajana Fortnoxissa, ruotsalaisessa kirjanpito-ohjelmistoyhtiössä. Hän työskentelee nyt konsulttina ja hallitusammattilaisena.
Tomi Lod, Suomen kansalainen, on tällä hetkellä SaaS-yhtiö FA Solutionsin toimitusjohtaja. Hän on aiemmin toiminut johtotehtävissä Clausionilla, Analystellä ja Baswarella. Hänellä on myös taustaa Nokialta ja ICL Datasta.
No nyt löytyy tuoretta päivitettyä laajaa rapsaa Admicomista:
Profiilinsa puolesta Admicom on hyvin kiinnostava pitkän aikavälin sijoituskohde ja tuloskasvumahdollisuuksia seuraavalle +10 vuodelle riittää. Nyt myös osakkeen arvostuksen puolesta ollaan palattu niin maan pinnalle, että optimisti näkee kertoimissa jo jonkin verran nousuvaraa. Ilman kertoimien venyttämistäkin tähän on piirrettävissä oikein mainio tuotto-odotus, kunhan tuloskasvu lähtee piristymään keskipitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä vaaditaan vielä kärsivällisyyttä epävarman markkinatilanteen ja kasvuinvestointien painaessa kannattavuutta, mutta sinne kuuluisaan pitkään salkkuun osake sopii mielestäni näillä hinnoilla oikein mainiosti
00:00 Aloitus
00:12 Arvonluontia rakennusalaa digitalisoimalla
03:14 Kohdemarkkinoilla riittää tilaa kasvaa
06:47 Toimiala vielä hyvin fragmentoitunut
09:41 Yritysostot keskeinen osa strategiaa
14:05 Strategian fokus kasvun kiihdyttämisessä
20:08 Kansainvälistymiseen liittyy vielä kysymysmerkkejä
26:06 Arvostus houkutteleva kasvupotentiaaliin peilattuna
Kiitos erinomaisesta raportista. Pystytkö @Atte_Riikola vielä pariin kohtaan vastaamaan
Mistä on tuo tieto, että isompien yhtiöiden kiinnostus Adminetiä kohtaan on kasvanut? Ymmärsin että isommat asiakkaat (25-75Me kokoluokka) vaativat enemmän juuri heille räätälöityä ohjelmistoa, joten käsittääkseni tällaiset asiakkaat vaativat Admicomilta enemmän käsityötä ja siten näiden kannattavuus lienee heikompaa?
Asiakaspysyvyys ilmeinen vahvuus ja raportissa sanotaakin: “Admicom on vahvasti kiinni asiakkaan
ydinprosesseissa ja järjestelmän vaihtaminen on hyvin työläs projekti”. Jos lähdettäisiin spekuloimaan skenaariota, jossa Suomen talous ajautuu lamaan, niin kuinka helppoa tai mahdollista Admicomin asiakkaiden on irtisanoa asiakkuus? Olisiko tämä edes järkevää vaikka asiakkaiden oma kysyntä lähtisi alta? Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että kuinka liiketoimintakriittinen tämä lopulta on; pystyykö asiakkaat käytännössä tekemään bisnestään jos irtisanovat yhteistyön? Jos kyseessä on äärimmäisen liiketoimintakriittinen palvelu ja Admicom on tuotteeltaan markkinoiden paras (ainakin Suomessa), niin ei kait tässä negatiiviset talouskasvunäkymät ole kuin vain jarru kasvulle, mutta ei pitäisi olla isoa pelkoa että nykyinen liikevaihto lähtisi alta isosti? Eli ehkä haen tässä enemmän vahvistusta sille, että nykyinen liikevaihto on aika syklinkin kestävää ja isoin uhka tällä saralla on käytännössä vain pitkällä aikavälillä distruptoiva teknologia / kilpaileva yritys? Eli ei ole odotuksissa että liikevaihto lähtisi nopeasti alta? Tietysti tuossa SaaS-laskutuksessa osa tuotoista on sidottu asiakkaan liiketoiminnan performanssiin, että ymmärrän kyllä että siellä on laskupainetta jos asiakkaan liiketoiminta lähtee alta. Minkälaisen downside-riskin Atte näkee tässä jos talous menisi lamaan? Sori, kauhean monta sekavaa kysymystä, mutta jos mun pointista saat kiinni ja mitä ajan takaa
Miten Admicon on ottanut huomioon ulkomaiden markkinoiden omat erityispiirteet? Näiden huomioiminen ohjelmistossa lienee melko kriittistä, sillä vain tämän ymmärtäminen ja ratkaiseminen toteuttaa asiakkaiden lopullisen tarpeen. Asiakkaiden transaktiokustannusten laskuhan se homman pihvi kuitenkin lopulta on. Kotimaassa aikoinaan tuotekehityksessä tämä on tainnut tapahtua melko automaattisestikin, kun taustalla on ollut vahvoja alan osaajia jotka tuntee nämä Suomen markkinan erityispiirteet. Mutta miten ulkomailla tämä ongelma taklataan @Petri_Kairinen@PetriAho ?
Vaikka ensinmäinen kysymys oli suunnattu Attelle, en malta olla siihen yhtiön näkökulmasta myös kommentoimatta. Meillä on osana tuoteportfoliota hyvin myös suurille asiakkaille sopivia ratkaisuja (ns. Best-of-breed -ratkaisut), kuten kustannuslaskenta, dokumentointi, ja meiltä löytyy myöskin räätälöitävissä oleva ERP-ratkaisu Hillavan kautta. Myös standardoidulla kokonaisjärjestelmä Adminetilla on asiakkaina suurehkoja konserneja.
Toiseen kohdan kysymyksiin en lähde yksitellen vastaamaan, mutta erityisesti pienillä asiakkailla on aina vaihtoehtoja ERP-järjestelmälle. Yksinkertaisimmillaan se voi olla yrittäjän itse käytössä oleva perustason kirjanpito-ohjelmisto. Tämä ei kuitenkaan varmasti ole se tehokkain, eikä välttämättä kokonaisuutena edes halvin ratkaisu. Asiakastoimialamme on hyvin syklinen erityisesti uudisrakentamisessa, mutta samaan aikaan taustalla vaikuttaa vahva digitalisoitumisen ja tuottavuuden kasvun tarve. Kannattaa myös huomioida, että selvästi yli puolet toimialojemme volyymista syntyy vähemmän syklisestä huolto- ja korjaustoiminnasta.
Mitä tulee sitten suoraan meille esitettyyn kysymykseen, niin 1) rakentamisen prosessit ja haasteet ovat Suomen ulkopuolella melko samankaltaisia ja 2) digitalisaatiokehitys on muualla Euroopassa laajalti jäljessä Pohjoismaita. Meillä on näihin haasteisiin aika pitkälti jo ratkaisut olemassa, tuotteet ja palvelut pitää kuitenkin lokalisoida. Lokalisointi on helpointa erikoisratkaisuissa, kuten dokumentoinnissa, projektinjohtoratkaisuissa ja vastaavasti haastavinta pitkälle automatisoidussa kokonaisratkaisussa. Tekninen puoli (ns product-market fit) laajentumisessa on kuitenkin ehkä helpoiten ratkaistavissa. Haastavampaa ulkomaille laajentumisessa on kaupallinen puoli (ns. go-to-market) sekä synergioiden että skaalautuvuuden varmistaminen. Näiden osalta mm. yritysjärjestelyillä ja/tai kumppanuuksilla on strategian toteutuksessa olennainen rooli.
@PetriAho@Petri_Kairinen Saako kysellä, että miten noin käytännössä lähestytte asiakasta ja miten onnistutte myymään tuotetarjoomaanne? Esim onko Adminet se teidän keihäänkärki jolla ensin lähestytte asiakasta ja sitten lähdette myymään esim Kotopron tai Tocomanin palveluja, vai onko jokaiselle noista selkeästi omat asiakaskuntansa? Tapahtuuko yleensä tuollaista ristiinmyyntiä teillä paljon eri tuotteiden ja asiakkaiden välillä (Tocomanin asiakas ottaa Adminetin käyttöön ja vice versa jne.)? Onko teillä kuinka tyypillistä että sama asiakas käyttää useampaa teidän tuotetta?
Pitäisikö muotoilla että mikä se teidän ihanne on tuossa, onko tavoitteena myydä asiakkaalle aina koko setti vai onko jokaisen tuotteen myynti yksilöllistä?
Kiitos kehuista ja kysymyksistä! Tässähän meni työnjako nyt hyvin, kun Petri ehti jo pääosin kysymyksiin erinomaisesti vastata, kun itse olin Alpeilla lomareissulla
Tuohon toiseen kysymyspatteristoon voisin vielä muutaman sanan sanoa: Jos asiakasyritys on ottanut Adminetin “kunnolla” käyttöön eli käytännössä koko liiketoiminta pyörii sen ympärillä, niin vaikea nähdä että ihan helposti kustannussäästöjen takia järjestelmän käyttö lopetettaisiin. Todennäköisesti tulisi huomattavasti kalliimmaksi tämä liike, kun menisi operatiivinen tekeminen hankalaksi. Toki hyvin pienillä, muutaman henkilön yrityksillä, tämä liike on helpompi tehdä. Taantumassa churnia tulee sitten lisääntyvien konkurssien kautta ja asiakkaiden pienentyvät liikevaihdot viiveellä näkyvät sitten myös tasauslaskussa. Toisaalta uskoisin sitten taas syklin elpyessä, että osa konkurssin tehneistä raksayrittäjistä palaa markkinoille ja luonnollinen valinta olisi ottaa tutut järjestelmät käyttöön. Mutta kaiken kaikkiaan enemmän näen nämä kasvua jarruttavina tekijöinä, eikä näköpiirissä ole skenaariota, missä Admicomin nykyinen liikevaihto lähtisi nopeasti sulamaan alta.
Pahoitteluni ehkä aavistuksen tyhmästä kysymyksestä mutta miten Admicom oikeastaan eroaa kilpailijoistaan? Parempi tekninen tuki, laajempi palvelutarjoama vaiko mikä?
Miksi asiakas valitsee Admicomin eikä esimerkiksi Fieldwireä tai muuta vastaavaa palvelua joita Suomestakin löytyy käsittääkseni useampia?
Allekirjoitan täysin että rakennusalan digihyppäys on vasta tulossa. Varsinkin pk rakennusliikkeissä kynä ja paperi on edelleen muodissa ja tiedonkulku olematonta suorittavan tahon, työnjohdon, laskennan ja suunnittelun välillä.
Tiedon kulkuhan voi olla hyväkin pienessä rakennusliikkeessä, kun samat henkilöt ovat osittain tekemässä tarjousta, johtamassa työtä ja jopa itse rakentamassa. Mietityttää jonkin verran tuleeko noista pienistä rakennusliikkeistä koskaan isossa määrin asiakkaita?
Alle 10 hengen yritykset tuskin muodostavat kummoista asiakaskuntaa vaikka muodostavat ymmärtääkseni määrällisesti ison osan rakennusalasta. Resurssit eivät riitä kuin ydinliiketoimintaan. Näissä yrityksissä mennään kynä ja paperimentelmällä hautaan tai konkurssiin saakka.
Tuli mieleen esimerkki oikeasta elämästä jota olin todistamassa pari kuukautta sitten. Saneerauskohteen rakennuspiirrustuksiin Iv-kanavan paikka oliki vaihtunut tilan puutteen vuoksi 20 cm alemmas mutta tieto ei ollut välittynyt suunnittelijan pöydältä työmaalle ajoissa. Tämä johti siihen että alakatot ja rakenteet purettiin, iv putki uuteen paikkaan ja alakattoviritys tehtiin uusiksi.
Vähän offtopik mutta tulipahan mieleen kerta jolloin toimivalla digisoftalla oltais säästetty aikaa ja rahaa.
Oma käsitykseni on, että erityisesti järjestelmän kokonaisvaltaisuus ja pitkälle viety automaatio ovat ne keskeiset tekijät. Näistä voi lukea lisää Admicomin sivuilta. Ulkopuolisena tarkastelijana toki aina haastava vertailla eri ohjelmistojen eroja, kun näitä ei päivittäin omassa työssä käytä. Mutta sekä Admicomin sivuilta löytyvät asiakaskokemukset, että muualta kuullut käyttökokemukset kyllä puoltavat kilpailukykyistä ohjelmistoa.
Järjestelmää hankkivan asiakkaan näkökulmasta varmasti monet ohjelmistot vaikuttavat samankaltaisilta, kun SaaS-erppejä tänä päivänä riittää. Siten myyntityöhön ja asiakaskokemukseen saa panostaa huolella, eikä pelkästään kilpailukykyinen ohjelmisto vielä myy itse itseään.
@Atte_Riikola on antanut ennakkokommenttinsa, kun Admicom julkaisee Q1-tuloksensa keskiviikkona.
Uudessa rakennusalan digitalisointiin keskittyvässä strategiassaan Admicom rakentaa tänä vuonna perustaa kiihtyvälle kasvulle ja kansainväliselle laajentumiselle. Odotamme siten lisättyjen kasvupanostusten painaneen yhtiön kannattavuutta Q1:llä erinomaisesta vertailukaudesta. Yritysostot ja muutokset liiketoiminnassa tuovat hieman haastetta alkuvuoden liikevaihdon kasvuvauhdin arviointiin, jonka odotamme pysytelleen kaksinumeroisella tasolla.
Kauppalehti teki oman listauksensa Helsingin pörssin parhaista laatuyhtiöistä. Admicom asetettiin pronssisijalle.
Juttu on maksumuurin takana.
Yhtiön taloudellinen ylivertaisuus muodostuu kolmesta osa-alueesta: kannattavuus, turvallisuus ja tuloksen laatu. Kannattavuutta mitataan pääoman tuottoluvuilla, turvallisuutta omavaraisuus- ja velkaantumisasteella ja tuloksen laatua tasaisesti kannattavalla, turvallisella liiketoiminnalla, joka tuottaa tulosta ennustettavalla tavalla.
Laitoimme järjestykseen Helsingin pörssin laatuyhtiöt, ja listalle pääsemiseksi jokaisen piti läpäistä tiukat kriteerit. Vertailtavuuden vuoksi mukaan on otettu vähintään viiden vuoden ajan pörssissä listatut yhtiöt.
Tammi-maaliskuun 2023 yhteenveto (vertailujakso 1.1.2022 – 31.3.2022):
Liikevaihto oli 8,208 miljoonaa euroa (7,323), kasvua +12,1 % vertailukaudesta. Vertailukelpoinen toistuvien tuottojen orgaaninen liikevaihto oli 6,999 miljoonaa euroa (6,232), kasvua +12,3 % vertailukaudesta.
Käyttökate (EBITDA) oli 3,009 miljoonaa euroa (3,292), eli 36,7 % liikevaihdosta (45,0 %).
Liikevoitto ennen liikearvon poistoja (EBITA) oli 2,982 miljoonaa euroa (3,184), eli 36,3 % liikevaihdosta (43,5 %).
Liikevoitto oli 2,263 miljoonaa euroa (2,729).
Osakekohtainen tulos oli 0,32 euroa (0,41).
Yhtiö nimitti Pekka Pulkkisen konsernin kasvujohtajaksi ja johtoryhmään 2.5.2023 alkaen.
Vuoden 2023 taloudellinen ohjeistus säilyy ennallaan.
Rakennusalan taantuman vaikutus myyntiimme alkoi näkyä ensimmäisellä neljänneksellä myyntiprosessien pitenemisenä ja päätösten lykkääntymisenä. Myös asiakaspoistuma lisääntyi selvästi. Näiden yhteisvaikutus näkyy liikevaihdossa pääpainollaan toisesta vuosineljänneksestä alkaen.
Tässä ensikommentit tuloksen tiimoilta. Alkuvuosi sujui odotustemme mukaisesti ja näkymät myös odotetusti ennallaan. Tuo @Observer kommentti osuu asian ytimeen ja todella mielenkiintoista nähdä, miten rakennusalan taantuma lopulta vaikuttaa yhtiön lukuihin loppuvuodesta. Meidän ennusteet odottivatkin jo kasvun hidastumista tulevina neljänneksinä, joten sinänsä asia ei tule yllätyksenä.
