Kiitos vastauksesta. Minulle vastauksesi kuitenkin kertoo, että kansainvälistyminen Ultiman avulla vaatii isohkoa ponnistusta ja teidän lähestymistapa on lähinnä se, että toivotaan löytyvän maakohtaisesti asiakas, jonka kanssa tuo ponnistus tehdään. Oman kokemuksen mukaan tämä on hankala rasti sen sijaan, että selvitetään itse yhden helpoimman maan avulla nuo liittymät ja niiden vaatimat muutokset, jotta markkinointi voidaan itse aloittaa. Mutta tämä vain oma näkemykseni.
Toisaalta kirjanpito voi olla hyvinkin erilaista eri maissa, joten pelkkä liittymärajapintojen rakentaminen ja toiseen sovellukseen kytkeytyminen voisi olla hyvä lähestymistapa.
Vaikka softa-alalla kasvu ei välttämättä vaadikaan isoja investointeja rakenteisiin, niin kyllä se maakohtaisten kontaktien, henkilöstön, markkinoinnin, kilpailuasetelmien selvitys yms. vie aikaa ja rahaa. Vaatii väkisin maakohtaisen paikallisen organisaation ja usein näistä muodostuva hintalappu yhdessä softamuutosten kanssa saa jarrut päälle.
Kiitos kaikille kommenteista! Minua ei sinällään arvostelu, vastaan väittäminen tai erimieltä oleminen haittaa. On hyväkin, että tänne tuodaan perusteltuja näkemyksiä. Tyylilajeja sitten on monia, ja osaa arvostan enemmän kuin toisia.
Hiukan keskustelussa on menneet puurot ja vellit sekaisin, joten selvennän vielä vähän ajatteluamme:
Kansainvälistymisestä
Olemme aiemmin sanoneet, että pyrimme toteuttamaan ensimmäisen kv yritysoston tämän vuoden loppuun mennessä. Edellyttää toki sopivaa kohdetta sopivassa markkinassa ja valuaation järkevyyttä. Väkisin emme siis tuota kauppaa tee. Tämä markkinan avaus antaa meille mahdollisuuden ymmärtää markkinan toimintaa syvällisemmin paikallisen tiimin avulla ja sitä kautta voimme suunnitella Ultiman lokalisoinnin, jotta product market fit saadaan kohdalleen heti lähdöstä.
Ylempi kuvio ei ole muuttunut vuoden vaihteesta mihinkään. Uutena mahdollisuutena mukaan tuli mahdollisuus avata kansainvälistä pelikenttää tämän yhden suuren tulevan asiakkaan kautta. Tässä vientituotteina olisivat ensin muut tuotteet kuin Ultima. Kaikissa näissä myös gross margin kunnossa
Investoinneista
On hyvä ymmärtää, että kaltaisemme yritys voi pääsääntöisesti tehdä investointeja kahdella tavalla: a) ostamalla toisen yrityksen tai liiketoiminnan, jolloin hankinta tehdään taseesta (ei suoraa tulosvaikutusta). Osinkokysymys liittyy lähinnä tähän investointitapaan, koska liikaa osinkoja jakamalla ei välttämättä rahoitus enää riitä. Admicomin jakamat osingot ovat kuitenkin sen verran maltillisia, ettei yksikään yrityskauppa ole jäänyt niiden maksun vuoksi tekemättä. Hyvä myös huomata, että esim Smartcraft ei jaa osinkoja, mutta sen sijaan ostaa omia osakkeitaan eli rahoitusefektiivisesti sama vaikutus.
b) toinen kasvuinvestointi on sitten investointi orgaaniseen kasvuun eli avaamalla esimerkiksi myyntitoimintoja toiseen markkinaan ja lokalisoimalla tuotteita. Tämä tapa syö välittömästi yhtiön tunnuslukuja eli heikentää ensin suhteellista kannattavuutta kasvun tullessa viiveellä. Pörssikapitalismin tulkitessa jokaista kvartaaliraporttia suurennuslasilla, on tämä tapa hieman haastava, jos markkinoilta ei löydy ymmärrystä kannattavuuden heikkenemiselle. Kun Ruotsin pörssiin referoitiin niin huomattakoon, että Admicomin omistajista iso osa on ruotsalaisia. Ruotsista löytyy myös yhtiö nimeltä Fortnox, joka ei myöskään ole saanut aikaiseksi kansainvälistyä huikean kannattavalla tuotteellaan. Pitkälti samoista syistä, jotka ovat hidastaneet Ultimalla kansainvälistymistä.
No itseasiassa viisastellaan sen verran että on tässä ero, osingot karkaavat automaattisesti firman ulkopuolelle kun taas omien osakkeiden ostot jää yritykselle ellei niitä mitätöidä. Näitä osakkeita voidaan tarvittaessa käyttää yrityskaupoissa ja/tai johdon sitouttamisessa.
Nyt ei puhuta mistään “lirauksesta”, puhutaan reilusta kolmanneksesta tämän vuoden ennustetusta EPSistä (1.86€ EPS, osinko 0.65€) jota ollaan jakamassa ulos.
Jos ollaan varautumassa kv-yrityshankintoihin niin eikö tämäkin raha kannattaisi sitten pitää taskussa sen sijaan että omistajille jaetaan rahaa ulos?
Kunnianhimoa peräänkuulutan Admicomilta ja muiltakin yrityksiltä, kukaan tuskin sijoittaa Admicomiin osinkojen takia muutenkaan.
Kannattaa myös muistaa, että Admicomin vahvalla kassavirtaprofiililla yhtiö voisi hakea melko isostikin velkavipua pankista. Karkeasti noin 3x nettovelka/käyttökate suhdeluvulla lähivuosina vipua voisi helposti ottaa sen 35-40 MEUR. Admicomin profiililla vieraan pääoman kustannus ei myöskään arvioni mukaan erityisen korkeaa ole tässäkään korkoympäristössä. Tähän suhteutettuna esimerkiksi tuo tälle vuodelle ennustamani osinko (euroissa reilu 3 MEUR) ei nyt hirveästi muuttaisi isoa kuvaa, jos se päätettäisiinkin hillota tilille odottelemaan yritysostoja…
Yhtiö voi siis jakaa o’sinkkoa sen vuoksi, että yritys voi aina mennä pankkiin nykyisessä tilanteessa hakemaan lainaa jakamiensa o’sinkkojen tilalle? En nyt tätä logiikkaa ihan täysin vissiin ymmärtänyt, kuulostaa hyvin hassulta omaan korvaani. En myöskään ymmärrä, kuinka tässä maksimoidaan omistaja-arvoa kun verottaja syö omansa tuosta välistä kuitenkin pois ja voisi uskoa kasvuyrityksellä olevan pienempiä ja kannattavampia investointeja mihin tuota kassavirtaa voisi upottaa, kuin mitä sitten hesuliin sijoittavalla voisi olla.
Liittyisiköhän siihen, että vieraan pääoman kustannus on alle oman pääoman kustannuksen eli siksi sitä rahaa ei kannata pantata omalla tilillä vaan rahoittaa mahdolliset ostokset huomattavasti edullisemmalla pääomalla, kun sen tarpeen aika on.
Ottaen huomioon ensinnäkin kuinka vaikeaa oman pääoman kustannus on määritellä Admicomille, toivon todella että excelin kaavat ovat jiirissä. Näillä korkotasoilla voisi näin yksinkertaisena ihmisenä uskoa, että admicom onnistuisi helpommin keräämään lisää pääomaa tarpeen vaatiessa (suunnatulla)osakeannilla kuin maksamalla lähtökohtaisesti +4% lainakuluilla. En nyt sano rahoitusmaailmaa mustavalkoiseksi paikaksi. Yleisesti en ymmärrä perusteita tälle rahan jakamiselle, etenkin kun kyseessä pitäisi olla SaaS kasvufirma.
Vastasit itse itsellesi, miksi rahaa voidaan jakaa (samalla, kun kasvetaan): Kyseessä on SaaS-kasvufirma, joka ei juuri vaadi pääomaa kasvaakseen. Osinko on hyvä venttiili hallita pääomaa, kun sitä liiketoiminnasta kertyy näinkin hyvin. Isojakin yritysostoja pystytään silti tekemään, kuten monet yllä jo mainitsivat. Miksi sitä pääomaa pitäisi hillota taseessa, jos ostokohteita ei tällä hetkellä löydy liukuhihnalta?
Itse en ainakaan toivo, että Admicom lähtee ostelemaan yrityksiä, jotta saadaan kasvua vain kasvun takia (kuten QT). Joku järki niissä investoinneissakin pitää olla.
Itsellä hiukan kalskahti korvaan laajeta yrityskaupalla vuoden loppuun. Kun kassa/raha polttelee taskunpohjalla ei ole yleensä kovin hyvä tilanne vaan yrityskaupat kannattaa tehdä harkitusti ja otollinen hetki yleensä tulee kuten osakkeiden ostamisessa jolloin hintakin on sitten kohdillaan. Nyt on onneksi rakentamisessa kohtuullisen vaisu suhdanne, joten voi hyvinkin olla otollinen hetki.
En usko minäkään, enkä sitä myöskään toivo. Jos omaan liiketoimintoon pystyisi orgaanisesti investoimaan, niin se varmasti olisi fiksua. Nythän sitä tehdään jo tuloslaskelman kautta t&k-menoilla esim., mikä heikentää nykyistä kannattavuutta. Meidän on aika vaikea arvioida millaista pääoman tuottoa ulkomaille orgaanisesti investoimalla saataisiin - saatika yrityskaupoilla. Edes kuningas Walmart ei pystynyt säilyttämään pääoman tuottojaan laajentuessaan oman kotialueensa ulkopuolelle. Ja Walmart toimii aika paljon yksinkertaisemmalla alalla.
Toinen vertauskohta voisi olla Talenom. Todella kannattava Suomessa ja ulkomailla matala digitalisaatioaste. Mutta eihän se maailman valloitus ole ihan putkeen mennyt.
Tyyli ennen kaikkea. Toivottavasti itse kultakin löytyy taito herättää keskustelua ilman, että tyylistä tingitään.
Ei kyseessä ole rahan polttelu taskun pohjalla vaan vuonna 2022 tehty strategiamuutos, josta lähtien on rakennettu valmiuksia kansainvälistyä.
En jaksa skrollata ylöspäin läpi kaikkia Kairisen viestejä, mutta taisi siellä olla maininta ”ei kuitenkaan hinnalla millä hyvänsä”
Ehkä meillä on tässä nyt puurot ja vellit sekasin. Se että joku uusi suomalainen raksafirma ottaa admicomin tuotteet omaan käyttöön ei tosiaan firmalle kustanna välttämättä paljoa. Mutta jos tavoitteena on yrityskaupat ja maailmanvalloitus niin ainakin Petrin kuvaaman integraatiohelvetin purkaminen ja kytkennät maan X infraan kuulosti kaikelta muulta kuin halvalta puuhalta. Lisäksi voihan sitä R&D puolelle satsata kanssa.
Eli paljonko pääomaa tarvitaan ja mitä se tuottaa tässä yhtälössä? Ei kuulosta mielstäni ollenkaan sellaiselta teemalta mihin pitäisi pää märkänä kaataa kaikki raha.
Toivon todella, että yksikään omistamani firma ei lähde keräämään rahaa osakeannilla, jos se saa rahaa 4 % korolla pankista. Karmea tuotto sijoitetulle rahalle, jos sen ainoa tuottoelementti on säästää 4 % korkokuluissa (jota se siis efektiivisesti tarkoittaa, jos saman rahan saisi 4 % korolla pankista). Saan saman tuoton sijoittamalla itse korkoihin, ja silloin tuo raha on sentään omissa näpeissä likvidinä.
Petri totesi tuossa yllä, että yksikään yritysosto ei ole jäänyt tekemättä osinkojen takia. Ongelma siis ei ole ollut raha, vaan se ettei kohteita ole ollut.
Periaatetasolla olen toki samaa mieltä etten kaipaa Admicomin kaltaiselta yhtiöltä osinkoja, mutta mielestäni tässä keskustelussa liioitellaan asian merkitystä.
Samaa toivon itse, en nyt usko että Admicomin mahdollinen vpo kustannus olisi 4% mutta otin sen tuohon nyt suhteellisen matalana esimerkkinä. En myöskään osaa tuota mahdollista kustannusta itse arvioida.
En myöskään ole sanonut, että käteistä pitäisi hillota tätä varten. Sanoin, etten ymmärrä miksi jakaa osinkoja vuosina 1-5 ja olettaa, että mitään capex/R&D/muuta investointia yrityksessä ei voida tehdä tässä vaiheessa, joka tuottaa huonommin kuin keskiverto omistajan vaihtoehtoiset sijoituskohteet.
Maailma on harvoin mitenkään mustavalkoinen paikka, eikä myöskäämn tässäkään tilanteessa. Hyvä pointti kuitenkin mielestäni tuo osakkeiden takaisinostomahdollisuus, jonka @Seinakadun_Keisari nosti esille, yritys voisi jakaa pääomia markkinoille jos sitä haluaa, mutta myöhemmin voisi käyttää näitä osakkeita yrityskaupoissa tai johdon kompensaatiossa.
Varmaan Petrillä on parempi käsitys yrityksen nykyisistä R&D projekteista kuin itselläni, joten en osaa tähän vastata. Ehkä omalta osaltani Summa summarum tässä vaiheessa, kun keskutelu meinaa karata karikoille: pääoman allokointi on vaikea työ ja osinkojen jakaminen ei mielestäni kuulosta tässä vaiheessa mitenkään luonteva vaihtoehto millekään näistä asioista joista tässäkin ketjussa on keskusteltu viimeisen 48h aikana etenkin jos ajatuksena on myöhemmin nostaa saman verran kolikoita huomattavasti kalliimmalla velkarahalla.
Näissä pienten puljujen osteluissa on myös sellainen kulma, että suurin arvo niissä on monesti työntekijät, jotka ovat samalla osakkaita. Jos heidät ostetaan puhtaasti rahalla, häviää heiltä mielenkiinto ponnistella firman menestyksen eteen. Siksipä ostaja usein tarjoaa maksuvälineeksi omia osakkeita, joihin sidotaan jokin vaatimus olla myymättä n vuoden aikana. Valitettavasti tällainen johtaa pieneen diluutioon, mutta kaikki varmasti ymmärtävät miksi tällaista järjestelyä käytetään kylmän käteisen sijaan. Tuossahan ei paljon säästetyt osingot lämmittäisi, jos kassaa ei kerran pala yritysostoissa.
Vaikka tämä näkökulma puoltaisi osinkojen jakamista, niin olen silti osinkoja lähtökohtaisesti vastustavassa leirissä. Microsoft aloitti osinkojen jakamisen vuonna 2003, eli heillä oli vyön alla seuraavat saavutukset ennen kassan jakamista:
Globaali monopoli
Jos tuota haluaa käyttää vertailuna omiin osinkosuunnitelmiin, niin hanat saa pitää vielä jonkin aikaa kiinni.
Nordea julkaisi päivitetyn Admicom-analyysinsä. Suositus pysyy PIDÄ-tasolla, Fair value nousee 44,80 euroon (edellinen: 41,00 €).
Key downside risks: Economic uncertainty in the construction and manufacturing end markets, tightening competition, M&A integration risks, inability to recruit personnel to drive growth and risks related to cyber threats.
Key upside risks: The structural need to enhance productivity in key verticals, M&A, successful international expansion.
etenkin jos ajatuksena on myöhemmin nostaa saman verran kolikoita huomattavasti kalliimmalla velkarahalla.