Tuolla ylempänä on viesti OP Q3 2020 tuloskommentista missä mm. kerrotaan että OP piti Aktian suosituksen ennallaan mutta laski tavoitehintaa 9.60€ → 9.20€
Mikäli 2019 osinko jää piippuun ja 2020 osinkoa leikataan, pystyykö Aktia luomaan omistaja-arvoa jotain toista kautta? Eli käytännössä jos pankilla olisi kerran varaa nämä maksaa ulos, niin pystytäänkö ne jotenkin kuitenkin hyödyntämään muuten kuin osinkojen muodossa?
Tässä tuntuu olevan vain tummia pilviä taivaalla, mutta onko mahdollista että takana pilkistäisi kuitenkin aurinko?
Aktia ei tuota pääomaa lähtökohtaisesti tarvitse ja näkemyksemme mukaan sen käyttäminen pankkiliiketoimintaan (kasvattaa antolainausta) on hankalaa. Yritysjärjestelyt ovat luonnollisesti yksi mahdollinen polku johon pääomaa voisi allokoida. Nyt pitää kuitenkin muistaa, että kyse on vain osingonjaon lykkääntymisestä. Suurella todennäköisyydellä 2019 osingonjakovaltuutusta tullaan pitkittämään ja lopulta EKP:n kieltojen rauetessa, tulee Aktia jakamaan ulos 2019 ja 2020 osinkonsa. Näin ollen pääomalle ei ole pakottavaa tarvetta keksiä muuta käyttöä, vaikka se väliaikaisesti makaakin taseessa tuottamattomana ja heikentää hetkellisesti taseen tunnuslukuja. Yritysjärjestelyiden tekeminen vain sen takia, että yhtiöllä on liikaa pääomia olisi luonnollisesti hyvin huono peruste järjestelylle.
Muistuttaisin myös siitä, että vaikka osinko näytteleekin Aktian tarinassa ihan kohtuullista roolia, on tuo lähivuosien tuloskasvun realisoituminen sijoittajan kannalta kaiken A ja O.
Tämä ei liity pelkästään Aktiaan, vaan suomalaisiin ja pohjoismaalaisiin pankkeihin ylipäätään.
Pohjoismaisten pankkien arvostustasot ovat tietysti kroonisesti alhaisia, mikä tuo turvamarginaalia. Merkittävä tekijä alhaisille arvostustasoille lieneekin juuri systemaattinen poliittinen riski, joka aika ajoin nostaa rumaa päätään EU-johtajien ja virkamiesten nuijiessa pöytään päätöksiään. Näissä pöydissä meitä pienten jäsenmaiden pienten ja hyvin hoidettujen pankkien omistajia viedään kuin pässiä narussa. Kansallisellakaan tasolla ei juuri riistäjäkapitalistille tukea heru. Päinvastoin. Ikävä kyllä hallituksen ollessa ideologialtaan nykyisenkaltainen, näitä yhteisvastuullisia ja sääntelyä lisääviä päätöksiä juuri vastustella.
Nallekin totesi jossakin haastattelussa Nordean ostosta, ettei voinut aikoinaan järjestelyä tehdessään käsittää pankkeihin liittyviä sääntelyriskejä ja niiden vaikutusta tuleviin tuottoihin.
Pääpointtini tässä on, että poliittinen sääntely on paitsi ennalta-arvaamatonta, pohjoismaisten pankkien omistajille tuottojen kannalta äärimmäisen haitallista. Sääntely ei myöskään tule lähitulevaisuudessa vähentymään, enemmänkin päinvastoin. Iso kuva ratkaisee, eikä siinä juuri suomalaisen piensijoittajan sana paina. Näinköhän nämäkin “osingot” kapitalisoidaan yhteisen hyvän nimissä Etelä-Euroopan roskapankeille?
Ainakin Nordean omasta tiedotteesta saisi kuvan, että heidän on tarkoitus jakaa osinko “täysimääräisenä” heti syyskuussa. Eli ainakaan sijoittajilta ei viedä rahoja etelän roskapankkeihin, näin yleisellä tasolla. Toki on mahdollista, että sitten vuodelta 2021 ei pankit maksa osinkoja keväällä 2022, koska pankit on pakotettu käyttämään ne EU:n korruption tukemiseen.
Kyllä on @Masse niin ristiriitaisia tuntemuksia nyt. Täällä ollaan kiemurreltu näiden pankkiosakkeiden kanssa jo tovi, ja siirtoja on mietitty, kuten Forza-ketjussa ounastelit.
Toisella olkapäällä huudetaan, että laita hyvä immeinen nyt ne laput laitaan. Toisella olkapäällä muistutellaan pitkäjänteisyydestä ja Saulin kommenteista: Näkemyksemme mukaan yhtiön strategian onnistuminen ja tämän myötä realisoituva tuloskasvu on pidemmällä aikavälillä kuitenkin osakkeen kokonaistuoton kannalta osinkoa tärkeämpi ajuri.
Tein ilmoitusta seuraavana aamuna samat johtopäätökset kuin Masse-setä ja allokoin rahani muualle pörssiin, EU:n pitkäkyntisten ulottumattomiin.
Tämä, jo aikaisemmin julkaistu artikkeli laittoi alunperin hälytyskellot soimaan.
Ainut mistä koen jääväni nyt paitsi, ovat takuuvarmasti seuraavat pankkisektorin uudelleenjärjestelyt.
Yhdistelmä, jossa pankit ovat hyvässä kunnossa (pohjoismaissa), pankeilla on nyt rutosti ”laiskaa rahaa” ja sektori on historiallisen matalalle arvostettu, tulee takuuvarmasti poikimaan Euroopan sääntelevien elimien toivomia konsolidaatioita.
Kyllä suoraan sanoen (anteeksi kielenkäyttöä) v*tuttaa tämä EKP:n ja FiVa:n touhut. Itsellä ei tällä hetkellä kuitenkaan löydy kuin Aktiaa ja Sampoa sellaisista suorista tai epäsuorista kärsijöistä.
Itse olen myös pelännyt, milloin EIOPA ilmoittaa, ettei ole suositeltavaa, että vakuutusyhtiöt maksavat osinkoja ensi vuonna, koska… noh, tiedätte kyllä. Toivottavasti pelkoni on turha.
Roikun kuitenkin Aktiassa mukana osingon lisäksi parista muustakin syystä:
itse pidän Aktiaa enemmän varainhoitajana kuin perinteisenä pankkina
erilaiset yritysjärjestelyoptiot
Olisin kuitenkin halukas kuulemaan, mitä @Sauli_Vilen ajattelee tästä kaikesta pankkiunioni ja yhteisvastuutouhuista? Millaisia riskejä tähän yhteisvastuukuvioon ja pankkiunioniin liittyy? Millaisia skenaarioita tästä on mahdollista piirtää ja miten se tulee vaikuttamaan jo ennestään hyljeksittyyn Euroopan pankkisektoriin? Sauli on ennenkin todennut, että pankkiosakkeisiin on liittynyt ennen kokemattoman paljon päätösvallan valumista omistajilta säätelijöille ja valvojilvalvojille. Ollaanko kohta tilanteessa, jossa kukaan ei halua omistaa yhtään pankkiyhtiötä, koska regulaatiotsunami ja yhteisvastuut?